Kokemusasiantuntijat toimivat usein työparina sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Kaikille työparimalli ei kuitenkaan ole vielä tuttu ja työparimallia toteutetaan myös eri tavoin. Tässä artikkelissa tutustutaan yhteen ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan väliseen työparimalliin ja sen etuihin. Aihetta lähestytään myös tarkastellen eettisiä toimintatapoja toimivan työparimallin taustalla.

Artikkelia varten on haastateltu Kriminaalihuollon tukisäätiöstä Vertaistuki Rediksen vastaavaa ohjaajaa Jonna Vähäkuopusta ja tiiminvetäjänä sekä Projektipäällikkönä Novus Ego – hankkeessa toimivaa Marko Karuvaaraa. Kriminaalihuollon tukisäätiö on rangaistuksista vapautuvien ja heidän läheistensä tueksi perustettu säätiö, joka tarjoaa asiakkailleen sekä aiheen parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa ja erilaisia palveluja. Säätiö edistää aktiivisesti kriminaalipolitiikkaa verkostojensa avulla ja osallistuu rikostaustaisten tarvitseman kuntoutuksen kehittämistyöhön. (Krits 2022.) Jonnalla ja Markolla on pitkä työhistoria Kriminaalihuollon tukisäätiöllä monipuolisissa tehtävissä, ja he ovat ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välisen työparimallin asiantuntijoita.

Tämä artikkeli on 2. osa artikkelisarjaa, jossa tuodaan esiin kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä sosiaali- ja terveysalalla kokemusasiantuntijoiden sekä sosiaalialalla työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta.

Työparimalli – asiakassuhdetta syventämässä

Onko sinulla työssäsi haasteita luoda luottamusta asiakassuhteeseen? Tuntuuko, että puhutte asiakkaan kanssa eri kieltä? Onko työn tekemisen merkityksellisyys päässyt katoamaan? Onko asiakkaan hoitomyöntyvyydessä tai sitoutumisen tasossa toivomisen varaa? Apu näihin ja moniin muihinkin haastaviin tilanteisiin voi löytyä kokemusasiantuntijuudesta.

Koulutetut kokemusasiantuntija ry:n (2022) mukaan kokemusasiantuntijan osallistuminen on monissa kohtaamisissa ollut juuri se vaikuttava asia, joka jää mieleen ja puhuttelee. Kokemusasiantuntijan avulla saadaan aikaan uutta näkökulmaa ja ymmärrystä esimerkiksi mielenterveydenhäiriöistä, päihteiden käytöstä, riippuvuuksista tai muista elämää kohtaavista kriiseistä. Kokemusasiantuntija tietää, mitkä palvelut ovat olleet hänelle itselleen tai läheisilleen merkityksellisiä toipumisessa. Ammattilainen voi nähdä työnsä merkityksellisyyden konkreettisesti kokemusasiantuntijan tarinan kautta. (Kokemusasiantuntijat 2022.)

Ammattilaisen halutessa tehdä aidosti asiakaslähtöistä yhteistyötä, on kokemusasiantuntija se henkilö, jolla mahdollisuus tuoda käyttöön uusia työkaluja, joita ammattilaisen olisi luontevasti hyvin haastavaa muuten käyttää. Kokemusasiantuntijalla on oma kokonaisvaltainen kokemus sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän tietää mistä puhuu, hän on oman kokemuksensa asiantuntija ja on kokenut samankaltaisen tilanteen omassa elämässään. (Kokemusasiantuntijuus 2022.)

Laajemmalla perspektiivillä katsottuna kokemusasiantuntija syventää ammattilaisen ymmärrystä asiakkaiden tilanteista. Hän pystyy ja haluaa auttaa asenteiden muuttamisessa. (Kokemusasiantuntijuus 2022.) Kokemusasiantuntijan tiedoilla ja taidoilla voidaan parantaa palveluiden kehittämistä, vahvistaa ja monipuolistaa asiakaslähtöisyyttä ja korjata järjestelmän pirstaleisuutta sekä tuen saantiin liittyviä haasteita. (Hietala & Rissanen 2015, 11.) Kokemusasiantuntija voi toimia sillanrakentajana asiakkaan ja ammattilaisen välillä (Kokemusasiantuntijat 2022).

Työparimallissa työparina työskentelee koulutettu kokemusasiantuntija ja esimerkiksi sosiaalialan ammattilainen. Haastateltavat Jonna ja Marko kertovat asiakkaiden hyötyvän työparimallista siten, että kokemusasiantuntija saa kokemustiedon turvin helpommin ja nopeammin murrettua jään asiakastilanteissa ja rakennettua luottamuksen asiakkaiden kanssa kuin kokemukseton työntekijä.

Asiakkaan on helpompi samaistua kokemusasiantuntijaan kuin ammattilaiseen, sillä kokemusasiantuntija alentaa yhteistyössä vallitsevaa hierarkiaa (Kokemusasiantuntijat 2022). Haastattelussa saimme kuulla, miten arki ilman päihteiden ja rikoksien tuomaa sisältöä ja adrenaliiniryöppyjä saattaa tuntua kuntoutuvasta tyhjältä ja tylsältä. Kokemusasiantuntija pystyykin tukemaan ja ohjaamaan asiakkaita kuntoutuksen polulla.

”Kokemusasiantuntijat ovat itse olleet jo hetken päihteettömänä, he ovat käyneet sen prosessin, he pystyvät tukemaan asiakasta siinä eli he pystyy neuvomaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei tehdä. Ja myös tukee siinä, kun jätetään se rikos- ja päihde-elämä…että mitä tulee tilalle.”

Työparin työsuhde kehittyy ja monipuolistuu

Kriminaalihuollon tukisäätiön työparimallin polku alkaa hyvin usein niin, että kuljetaan kokemusta omaavan rinnalla jo rangaistuksesta, vankilasta saakka. Motivaatio Kriminaalihuollon tukisäätiöllä työskentelyyn voi herätä jo tutustumisen aikana ja Kriminaalihuollon tukisäätiö voi tarjota työpaikkaa valvottuun koevapauteen, kuntouttavaan työtoimintaan tai harjoitteluun. Työparityöskentelyn aikana kokemusasiantuntija työskentelee vertaisohjaajana ja opiskelee samalla tyypillisesti oppisopimuksella esimerkiksi lähihoitajaksi tai päihdetyön ammattitutkintoon. Työparityöskentelysuhde kestää opintojen ajan ja kun kokemusasiantuntijat valmistuvat, he siirtyvät ammattilaisen tehtäviin. Tyypillisesti he siirtyvät ammattilaisiksi paikkoihin, joihin he työparityöskentelyn aikana ovat luoneet verkostoja.

Haastateltavat kertovat, että työtehtävien jakautuminen ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välillä kehittyy tapauskohtaisesti matkan varrella. Alkuun lähdetään kevyesti liikkeelle, mutta lopulta kokemusasiantuntija voi kantaa yhtä suurta vastuuta työtehtävistä kuin ammattilainenkin. Lähtökohtaisesti kokemusasiantuntijat otetaan kaikkiin tilanteisiin ja työtehtäviin mukaan. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä toimitaan tasavertaisina ja yhdessä arvioidaan, missä vaiheessa kokemusasiantuntija on valmis tulemaan mihinkin tehtävään mukaan.

”Työyhteisön pitää huomioida kokemusasiantuntijan työelämätaidot. Vaikka ollaan tasavertaisia, niin ne tulee huomioida. Tasavertaisuus ei tarkoita tasapäistämistä.”

Haastattelussa välittyi, että työparina työskentelevä kokemusasiantuntija ja ammattilainen ovat rinnakkain kulkeva toinen toisensa työskentelyä täydentävä kaksikko sekä asiakasta konkreettisesti tukeva ja ohjaava tiimi. Samalla kokemusasiantuntijana toimiminen voi tukea kokemusasiantuntijan henkistä kasvua, sillä muiden ihmisten auttaminen tuo itsevarmuutta ja kohottaa itsetuntoa.

Työelämätaitojen harjoittelua työparityöskentelyn yhteydessä

Työpari oppii tuntemaan toinen toisensa niin helpoissa kuin tiukoissakin tilanteissa (Seinä & Helander 2007, 39). Vaikka työparin keskinäinen kemia rakentuukin työvuosien kuluessa, on heidän keskinäisen luottamussuhteensa syntymisellä iso merkitys (Kinnunen 2020, 115). Haastateltavat kuvasivat, että heillä on hyvin avoin ja turvallinen työilmapiiri ja asiat otetaan puheeksi. Avoimuuteen on sitouduttu alusta asti puolin ja toisin. Se vahvistaa haastateltavien mukaan työparien välistä tasa-arvoista kohtaamista. Työpari voikin jakaa keskenään työssä koetut ilot ja surut ja se auttaa vahvistamaan heidän kahden välistä luottamusta. Koska työpari kokee työssään yhdessä laajan skaalan tunteita, he voivat harjoittaa kriisityöstäkin peräisin olevaa purkutyöskentelyä. (Seinä & Helander 2007, 39.)

Haastateltavat Kriminaalihuollon tukisäätiöstä kertoivat, että heidän työpaikallaan työpäivän purku on ollut käytössä jo kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen työpäivän päätteeksi keskustellaan tunti työpäivästä. Näin pyritään minimoimaan niin kokemusasiantuntijan kuin ammattilaisenkin henkistä kuormitusta.

Ammattilaisella on työparityöskentelyssä iso rooli kokemusasiantuntijan voimavarojen säätelijänä. Ammattilainen ja kokemusasiantuntija käyvätkin työnohjauksellisia keskusteluja pitkin työpäivää. Tämä on yksi tapa ennaltaehkäistä työuupumusta ja liiallista työstä rasittumista, eivätkä työasiat kulkeudu niin helposti kotiin. Lisäksi on ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteiset sekä vertaistyöntekijöidenomat työnohjaukset.

”Me ollaan kalenteroitu aikaa siihen, että tuetaan kokemusasiantuntijoita. Se on meillä rutiinia ja tuki ei ulotu pelkästään työhön eikä klo 8-16 välille. Meillä on nähty tuen merkitys tilanteessa, jossa ihmistä tuetaan takaisin yhteiskuntaan, opiskeluelämään ja työelämään samaan aikaan. On haluttu huomioida kokonaisuus, ja se että muutos ei tapahdu hetkessä.”

Työparityöskentelyn aikana arvioidaan yhdessä sopivat vastuut ja siirtymät eteenpäin ja tarvittaessa taaksepäin, jotta ei edetä liian nopeasti. Haastateltavilla oli kokemusta siitä, että kokemusasiantuntijoilla saattaa olla kiire saavuttaa menetettyä aikaa elämässään. He kertovat, että ammattilaisen tulee toimia tietyssä mielessä kokemusasiantuntijan jarruna, ettei kiirehtiminen johtaisi takapakkiin kuntoutumisessa. Ammattilaiset toimivat myös kokemusasiantuntijoiden suojana ja tukevat rajaamisessa, kun työelämätaitoja harjoitellaan yhdessä työparityöskentelyn aikana.

”Ihminen, joka lähtee eheytymään ja toipumaan, voi kokea, että hän on yhteiskunnalle ja maailmalle niin paljon velkaa, ettei osaa sanoa ei erilaisiin pyyntöihin.”

Hankkeen yhteenveto

Nikula ja Norrman (2023) ovat luoneet eettiset ohjeistukset rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijan tilaajalle. Ohjeistuksessa käsitellään asiaa tilaajan näkökulmasta, mutta ohjeistukset sivuavat samoja aiheita, joita työparityöskentelykin koskettaa, mm. kokemusasiantuntijalle annettavaa tukea mediahuomion pyörteissä. Eettisten ohjeistusten luomisen tarve osoittaa, että parannettavaa kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön eettisyydessä on. Ohjeistukset edesauttavat meistä jokaista havaitsemaan herkemmin ne tilanteet, jossa voimme eettisyyttä vahvistaa. Ohjeistukset yksin eivät kuitenkaan luo eettistä toimintaa, vaan kykymme toimia käytännössä eettisesti työparina ja työyhteisönä.

Tämä artikkeli on syntynyt osana kolmen Laurean sosionomiopiskelijan vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden haastattelemien Kriminaalihuollon tukisäätiön työntekijöiden kokemuksiin ja näkemyksiin.  Artikkelin tavoitteena on edistää eettisesti kestävän työparimallin juurtumista osaksi palvelujärjestelmää ja edesauttaa kokemusasiantuntijoiden työllistymistä. Artikkeli vastaa siten erinomaisesti hankkeen tavoitteisiin pyrkien vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja asenteisiin.

Artikkelissa tuodaan esiin monia merkityksellisiä työparityöskentelyn eettisyyttä vahvistavia tekijöitä, joita myös hankkeessa olemme tunnistaneet ja pyrimme edistämään. Artikkelissa tuodaan esiin mm. työhyvinvoinnin näkökulmaa ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa olemmekin halunneet vahvistaa kokemusasianatuntijatoiminnan eettisyyttä järjestämällä maksutonta koulutuksellista etätyönohjausta päihdetoipumistaustaa omaaville yhdessä Vva:n & Stop Huumeille ry:n kanssa. Vain eettisesti kestävällä tavalla yhteistyö rikos- ja päihdetaustaisen kokemusasiantuntijan kanssa voi saavuttaa sen perimmäiset tavoitteet toimia kuntouttavana siltana kohti osallisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa.

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

• Hietala, O., Rissanen, P. 2015. Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten sekä palveluiden kehittäjäksi: Opas kokemusasiantuntijana toimimisesta. Koulutussäätiö & Mielenterveyden keskusliitto. Viitattu 20.10.2022. https://www.mtkl.fi/uploads/2020/09/f27fa53c-kokemusasiantuntijaopas.pdf  
• Kokemusasiantuntijat 2022. Koulutetut kokemusasiantuntijat. Viitattu 23.10.2022. https://www.kokemusasiantuntijat.fi/10-syyta/  
• Kokemusasiantuntijuus 2022. Virike. Viitattu 22.10.2022. https://www.virikery.fi/kokemusasiantuntijuus/#  
• Krits 2022. Viitattu 1.11.2022. https://www.krits.fi/saatio/tutustu-saatioon/   
• Nikula, K. & Norrman, M. 2023. Eettisesti kestävä kokemusasiantuntijuus rikosseuraamusalalla – tilaajan näkökulma. Teoksessa Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.). Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus: Acta Poenologica 1/2023, 106–127
• Seinä, S. & Helander, J. 2007. Tiimeistä työpareiksi. Hämeenlinna. HAMK. Viitattu 20.10.2022.

Julkaisemattomat:

• Haastattelu 2022. Marko Karuvaara & Jonna Vähäkuopus. Kriminaalihuollon tukisäätiö.