Viime aikoina eräs mediassa esillä ollut aihe on ollut nuorten tekemä rikollisuus ja nuorten uhrikokemukset (Kinnunen 2021, 91). Entinen rikollisjengiläinen Miika Mehmet toi esille Helsingin Sanomissa, että katujengien tilanne voi olla jonain päivänä Suomessa jopa pahempi kuin Ruotsissa. Samaa viestiä ovat tuoneet esille myös muut kokemusasiantuntijat eri organisaatioista. Mediassa esillä olevista uutisoinneista ja näistä näkökulmista huolimatta nuorisorikollisuus on kuitenkin pysynyt vuoden 2016 ennätyksellisen matalalla tasolla Kaakisen ja Näsin (2021, 25) tekemän nuorisorikollisuuskyselyn perusteella. Toisaalta tilastojen näkökulmasta pieni joukko nuoria tekee entistä enemmän ja vakavampia rikoksia (Haapakangas 2020).
Rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden näkökulmia nuorisorikollisuuteen -seminaari kokosi Laureaan ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja opiskelijoita
Kuva seminaarista (Kuvaaja Vilma Kinnunen)
Laurea-ammattikorkeakoulussa järjestettiin 7.10.2022 seminaari, joka kokosi yhteen rikostaustaisten nuorten parissa toimivat kokemusasiantuntijat sekä ammattilaiset. Paikalla olivat Aseman Lapset ry:n Ripa-hanke sekä Bunkkeri-tiimi, joissa kohdataan rikoksilla oireilevia nuoria. Ripa-hankkeessa keskestä on nuoren rinnalla kulkeminen. Nuorten kanssa mennään palveluihin, vietetään aikaa, ja samalla tutustutaan heidän lähiyhteisöihinsä. Kun nuoren on aika siirtyä hankkeesta eteenpäin, varmistetaan, että siirtymät sujuvat keskeytyksettä. (Kauppinen 2022.) Myös Nuorisoasuntoliiton (NAL) Kokemusasiantuntija arjen tukena (KATU) -hanke osallistui seminaariin. Katu-hanke kehittää rikostaustaisten nuorten asumisen- ja elämänhallinnan turvaavaa sekä uusintarikollisuutta vähentävää valmennusmallia viidessä kaupungissa. Hankkeen työmenetelmänä toimii työparimalli. Näiden lisäksi seminaariin osallistui Romanifoorumin D7-hanke, joka kehittää rikollisuudesta irrottautumiseen liittyvää avokuntoutusta.
Seminaarin hanke-esittelyiden jälkeen seminaarissa kuultiin kokemusasiantuntijan podcast-esitys isättömistä pojista. Esityksen tarinassa vanhemmuutta vaikeutti päihteidenkäyttäminen ja rikollinen elämäntapa. Lapselle tämä merkitsi isättömyyttä sekä monin eri tavoin turvatonta lapsuutta. Päihtyneen vanhemman seurassa lapsi koki myös häpeää. Myöhemmin isän rikollinen elämäntapa tarjosi myös tarinan pojalle malliesimerkin rikollisesta elämäntavasta, jonka poika myöhemmin omaksui itselleen. Nykyisin tarinan poika on aikuinen ja hänelle isyyden opettelu on uutta, koska omasta lapsuudestaan hän ei saanut tähän kunnollista roolimallia.
Podcast-esityksen jälkeen seminaarissa kuultiin paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana toimi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yliopettaja Olli Kaarakka. Panelisteina toimivat rikostaustaiset kokemusasiantuntijat, jotka toivat paneelikeskustelussa esille hanketyössään rakentuneita näkemyksiään katujengeistä ja nuorisorikollisuudesta. Panelistit kertoivat hanketyössä kehittämiään toimivia käytänteitä ja tarjosivat yleisössä olleille ammattilaisille sekä vanhemmille näkökulmia siihen, kuinka voimme etsiä ratkaisuja näihin haasteisiin.
Kokemusasiantuntijoiden vahva viesti oli, että yhteiskunnassa ja aikuisten keskuudessa vallitsevat arvot heijastuvat nuoriin, esimerkkinä käytettiin rikollisuuden ihannointia, jonka kohdalla sekä median, että meidän kaikkien aikuisten tulisi kantaa vastuunsa. Kokemusasiantuntijoiden mielestä Niko Ranta-Ahon kaltaisten rikollisten elämäntarinoiden viihteellistäminen on medialta vastuutonta ja epäeettistä. Heidän mielestään tämän kaltaiset kuvaukset rikollisesta elämäntavasta antavat etenkin nuorille vääristyneen käsityksen siitä, mitä kaikkea järjestäytyneeseen huumausainerikollisuuteen todellisuudessa liittyy.
Kriminaalihuollon tukisäätiön Mertsi Tamminen toi esille, että maailman muuttuessa ja ollessa osittain hallitsematon, meidän vanhempien ja aikuisten tehtävänä on auttaa sekä valmistaa nuoria pärjäämään tässä maailmassa, koska ympäröivän maailman erilaisia ilmiöitä on mahdollista muuttaa.
Paneelissa oli edustajia eri puolilta Suomea ja heidän kaikkien yhteinen näkemys oli, että ilmiöinä katujengeihin sekä roadman-kulttuuriin on syytä suhtautua vakavasti. Myös päihdekulttuurin kytkökset sosiaaliseen mediaan, jolla on merkittävä asema nykynuorten elämässä. Spartak ry:n Mikko Leskinen kuvasi rikollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää nuorten laajoja someverkostoja muun muassa huumausainekaupan kohdalla ja korosti, että sosiaalisen median eri alustoille tulisikin tuoda entistä vahvemmin myös toisenlaisia nuoria kiinnostavia esimerkkitarinoita, kuten kokemusasiantuntijoiden tarinoita.
Aseman lasten RIPA- hankkeessa työskentelevät Pietro Saari ja Miisa Lohi pitivät tärkeänä, että nuorten kanssa työskentelyssä otetaan nuorten perheiden lisäksi mukaan työskentelyyn myös heidän kaveripiirinsä eli juuri ne sosiaaliset verkostot, jotka nuorten elämässä vahvimmin vaikuttavat. Saari ja Lohi muistuttivat myös siitä, että usein luottamussuhteen rakentaminen nuoreen vie aikaa ja tämän vuoksi onkin tärkeää, että nuoren kanssa vietetään aikaa ja häntä kuunnellaan aidosti.
Paneeliin osallistunut RIPA- hankkeen asiakas ja seminaarissa esiintynyt Riku totesi nuorelle olevan tärkeintä, että jos ”hommaan” eli yhteistyöhön nuoren kanssa lähdetään, niin nuoren tukena myös ollaan riittävän pitkään. Myös KATU- hankkeen kokemusasiantuntijana toimiva Carita Kainulainen-Renvall muistutti, että nuorten kohdalla tulisi välttää uusien hylkäämiskokemusten syntyminen, ja erityisesti nivelkohtiin, kuten yläkoulusta toiselle asteelle siirtymiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Kokemusasiantuntijat muistuttivat myös koulun tärkeästä roolista elämäntaitojen ja tunnetaitojen opettamisessa. KATU- hankkeesta Jesse Boström muistutti siitä, että ajan ilmiöiden seuraaminen on tärkeää, eikä uusiin ilmiöihin toimi samat keinot kuin aikaisemmin. Boström pohtikin, että tämä tulee huomioida myös kokemustiedon näkökulmasta, sillä ajat ovat muuttuneet paljon monien kokemusasiantuntijoiden nuoruudesta.
Seminaarin työpajoissa ideoitiin käytänteitä ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksia nuorten parissa tehtävään työhön
Aseman lapset ry:n ja Suomen Romanifoorumi ry:n työpajoissa pohdittiin kokemusasiantuntijoiden elämäntarinoihin perustuvien tapausesimerkkien pohjalta nuorten parissa toteutuvaa työskentelyä. Nuorisoasuntoliiton KATU- hankkeen työpajassa etsittiin ratkaisuja asumisen sudenkuoppiin eli kuinka kohderyhmän asumisen turvaamiseen liittyvää työtä voitaisiin entisestään kehittää. Työpajan alustuksessa KATU- hankkeen työryhmä esitteli nuorten (aikuisten) rikosseuraamusasiakkaiden erityispiirteitä sekä hankkeessa kerättyjä kokemuksia asumiseen annettavasta tukityöstä.
Esille nousseita teemoja olivat: tuen intensiivisyys, rehellisyyden harjoittelemisen tukeminen, asiakkaan tilanteen vakauttaminen sekä verkostoyhteistyö muun muassa keskeneräisten rikosasioiden kohdalla. Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat pienryhmissä lootuksenkukka -menetelmää hyödyntämällä, mikä on ammattilaisten rooli asumisen turvaamisessa, miten nuorten rikosseuraamusasiakkaiden erityispiirteitä voi huomioida omassa toimintaympäristössään sekä millaisia ratkaisuja asumisen sudenkuoppiin tulisi kehittää, ja kuinka kotona tehtävässä työssä edistetään toimivaa asiakassuhdetta.
Kokemusasiantuntijat Jesse Boström, Mikko Leskinen ja Carita Kainulainen-Renvall valitsivat vastauksista kiinnostavimmat jatkotyöstämistä varten ja työpajan koonnissa nostettiin lopulta esille muun muassa se, kuinka tärkeää organisaatioissa ja eri toiminnoissa olisi turvata työntekijöiden pysyvyys sekä miten meidän on mahdollista kiinnittää erityispiirteisiin kuten neuropsykiatrisiin piirteisiin huomiota myös positiivisella tavalla. Asumisen sudenkuoppien ratkaisemisessa ja työntekijöiden roolin kohdalla pidettiin tärkeänä opettaa asiakkaille vastuunkantoa, pyrkiä avoimeen vuorovaikutukseen sekä kiinnittää huomiota myös nuoren omiin mielenkiinnon kohteisiin ja vahvuuksiin.
Seminaarin yhtenä järjestäjänä toimi Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-hanke. Hanke vastaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja pyrkii edistämään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia erilaisissa elämäntilanteissa. Hankkeessa vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta tutkimalla ja kehittämällä pyritään löytämään uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin (VoimaProfi-hanketiedote 2022). VoimaProfi -hankkeen työpajassa ideoitiin aivoriihi -menetelmää soveltaen sähköistä konseptia, joka tarjoaisi tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta sekä siihen liittyvistä hyvistä käytänteistä. Työpajan toteutti VoimaProfi -hankkeen projektityöntekijä Birgitta Tetri Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Seminaaripäivän perusteella kokemusasiantuntijuutta ja erityisesti ammattilaisen sekä kokemusasiantuntijan työparimallia pidettiin hyvänä toimintamallina nuorten tarpeisiin vastaamisessa. Monilla rikoksilla oireilevilla nuorilla tunnistettiin olevan viranomaisvastaisuutta. Tässä suhteessa kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuoren ja viranomaisten välillä. Osa nuorten kokemuksista on myös sellaisia, että niihin voi liittyä häpeää. Kokemusasiantuntijat voivat olla omien kokemuksiensa kautta hälventämässä häpeää näiden asioiden puheeksi ottamisessa.
Lähteet:
