Tässä blogissa Aseman Lapset ry:n Pietro Saari ja Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Janika Lindström reflektoivat ja käyvät dialogia siitä, millaisia asioita on tärkeää tunnistaa, kun rikostaustaiset kokemusasiantuntijat toimivat työelämässä. Tarkastelua tehdään sekä rikostaustaisten vahvuuksien että kehittämiskohtien näkökulmasta. Teoriatarkastelun lisäksi blogissa hyödynnetään Pietron omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

”Puuhastelijana” ammattilaisten seassa

Pietro: Haluan kirjoittaa kokemastani eriarvoisuudesta kokemusasiantuntijana ammattilaisten työparina. Niinhän mut aina esitellään. Se herättää mussa jäätävää alemmuuden tunnetta. Jo koulu aikaan, kun mut eristettiin muista, mä vaan halusin olla niin kuin muutkin ja yhtä arvokas. Ja vaikka kaikki mun ympärillä antaa viiteitä siitä, että olen työyhteisölle ja yhteistyökumppaneille työkalu, ja että minua arvostetaan työntekijänä, niin silti nuo sanat saa mut voimaan pahoin. Mä koen, että oon vaan puuhastelija näiden ihmisten rinnalla.

”Huonona esimerkkinä nuorille”

Pietro: Paljon tulee myös vastaan sellaista, että ammattilaiset eivät ymmärrä, miten meitä kuulu tai miten me halutaan, että meidän kokemusta käytetään. Usein nuoria koitetaan pelotella. Että, tällaisia teistä tulee, jos ette nyt kuuntele. Me ei voida olla mitään eläviä huonoja esimerkkejä. Nuorten pitää antaa itse oivaltaa asioita ja me voidaan motivoida heitä ja kulkea heidän rinnallaan. Onneksi tätä tulee enää tosi harvoin vastaan.

”Ulkopuolisuuden kokemuksia”

Pietro: Koen välillä vahvasti, että en kuulu tähän joukkoon. Onneksi nykyään koen ulkopuolisuutta jo vähän harvemmin. Yksi suuri syy tähän on myös se, että musta tuntuu, että ihmiset ei ymmärrä tän työn henkistä kuormittavuutta. Kun miettii mun työnkuvaakin, niin mä kerron päivittäin nuorille ja ammattilaisille mun kivuliaita lapsuuden kokemuksiani, jotta me yhdessä voimme tehdä parempaa työtä näiden vakavasti traumatisoituneiden lasten eteen. Asetan itseni ja oman tarinani joka päivä kaiken kansan arvosteltavaksi ja se ei oo henkisesti helppoo. Kuka muu voi työelämässään sanoa tekevänsä tällaista? Ei kukaan.

Parityötä ja asiantuntijuuden jakamista

Työntekijöiden, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden erilainen kokemuksellinen asiantuntijuus on tärkeää (Hautamäki & Ilomäki 2018, 25). Rikostaustaisilla on usein kokemusta rikosseuraamuksiin liittyvästä asiakkuudesta, jota leimaa pakko. Heillä on myös kokemusta rikollisuudesta irrottautumisesta sekä usein myös toipumisesta. Työparityöskentely ammattilaisen kanssa voi tukea kokemusasiantuntijoiden itsevarmuutta sekä vahvistaa heidän identiteettiään asiantuntijana (Hautamäki & Ilomäki 2018, 25). Tällöin voidaan myös yhdistää kokemukseen ja koulutukseen rakentuvat tietoperustat (Lindström, Mears & Rantanen 2021, 86).

Lindströmin ja Rantasen (2021) tutkimuksessa kokemusasiatuntijan katsottiin tuovan asiantuntijuuteen omia kokemuksiaan siitä, miten hän on selvinnyt erilaisista haasteista. Sosiaalityön ammattilaisen puolestaan katsottiin tuovan teoreettista osaamista yhteiseen työskentelyyn. Kantoluoto ja Rosenlund (2021, 54) tuovat esille, että parityössä ammattilaiselta edellytetään kykyä poistua virkamiehen tai ammattilaisen roolista niin, että kokemusasiantuntijalla on aidosti työkaveri, ei ylhäältä päin asioita johtava ammattilainen.

Jotta kokemusasiantuntijoiden asema vahvistuisi tarvitaan yhdenvertaisuutta, mikä saattaa edellyttää kokemusasiantuntijoiden vakanssien perustamista (Lindström, Mears & Rantanen 2021, 929.  Myös kokemusasiantuntijoiden palkkioilla on merkitystä sekä toimeentulon että arvostuksen näkökulmasta (Ilomäki 2019, 1). Rikostaustaisilla on kaduilla rakentunutta asiantuntijuutta ja ammattilaisilla koulussa. Timo Toikon (2012,7) mukaan kokemustiedon käyttökelpoisuus punnitaan avoimilla asiantuntija-areenoilla.

Pietro: Se miten paljon mä tuo tähän työhön on mun vaikea sanoa, koska mulla ei oo kokemusta ajasta ennen työpanostani. Työkaverini sanoin: mä tuon sen mielestä tähän työhön lihaa luiden päälle.

Kadulta työelämään – miten tuetaan sekä kriittisyyttä että työelämässä vaadittavien taitojen omaksumista?

Laurea-ammattikorkeakoulussa on järjestetty rikos- ja päihdetaustaisille kokemusasiantuntijakoulutusta vuodesta 2018 alkaen. Useilla kouluttautuneilla ei ole ollut lainkaan kokemusta työnteosta. Taina Meriluoto (2018) toi väitöstutkimuksessaan esille, miten kokemusasiantuntijoista pyritään saamaan konsensushakuisia yhteistyökumppaneita. Miten voidaan tukea rikostaustaisia säilyttämään myös kriittiset näkökulmat, joiden avulla palvelujärjestelmää voidaan kehittää paremmaksi rikosseuraamusasiakkaille? Myös työelämätaitoihin ja työelämässä toimimiseen tarvitaan tukea vielä koulutuksen jälkeenkin. Vuosia rikos- ja päihdemaailmassa eläneen työelämään liittyvät sosiaaliset ja työelämätaidot edellyttävät kehittyäkseen työkokemusta. Työssäoppiminen edellyttää kuitenkin myös ohjausta.

Pietro: Mulla ammatillisuuden muodostuminen on ollut pitkä prosessi tai yleensäkin se, että olen löytänyt duunin mitä haluun tehdä. Pitänyt löytää tavat olla asiakkaiden kanssa niin, että se on toipumista tukevaa. Ei voi enää käyttäytyä kuten edellisessä elämässä. Mutta tämäkään muutos ei tapahtunut käden käänteessä. Tässä tullaan myös siihen ammattilaisen vastuuseen huomauttaa haitallisesta käytöksestä ja keskustella ne läpi. Jos ei saa palautetta, niin ei voi kehittyä. Paljon näkee sitä, että ammattilainen katsoo vaan vierestä kokemusasiantuntijan häröilyä. Mä oon saanut palautetta ja olen niistä oppinut ja olen siitä hyvin kiitollinen. Mun ammatillisuus on tullut mun työkavereiden hyvällä opastamisella.

Lähteet:

• Hautamäki, L. & Ilomäki, T. 2018. Mitä on kokemusasiantuntijuus? Kuinka kokemusasiantuntijaksi tullaan? Tiimi 5/2018: s. 24-25.
• Ilomäki, T. 2019. Palkkioiden merkitys vertaisille ja kokemusasiantuntijoille. A-klinikkasäätiön Tietopuu katsauksia 4/2019.
• Kantoluoto, A. & Rosenlund, J. 2021. Kokemusasiantuntija ja ammattilainen työparina. THL työpaperi 7/2021.
• Lindström, J. & Mears, M. & Rantanen, T. 2021. Katujen asiantuntijoiden tarinoita parityöstä ammattilaisten kanssa. Teoksessa: Kirsi Günther & Johanna Kallio (toim.) Tutkiva sosiaalityö 2021.
• Lindström, J., & Rantanen, T. 2021. Experts of the streets: The thoughts of experts by experience with a history of crime and substance abuse on working as a team with professionals. European Journal of Probation, 13(3), 226–241.
• Toikko, T. 2012. Asiakkaasta kokemusasiantuntijaksi. Suuntaaja 3/2012.