Digituen kehittämistyölle ei näy loppua. Vaikka suuri osa Suomen väestöstä asioikin sujuvasti sähköisissä palveluissa, jopa yli miljoonan suomalaisen digitaidot arvioidaan vielä heikoiksi. Tämä voi lisätä kansalaisten epäluottamusta julkisen hallinnon palveluja kohtaan.
Digitaitojen sanotaan olevan uusi kansalaistaito ja näin ollen jokaisen tulee hallita ne. Vuoden 2026 alusta eteenpäin viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin tunnistautuville täysi-ikäisille henkilöille tulee käyttöön Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä ilman erillistä suostumusta Suomi.fi-viestit, elleivät ne ole henkilöllä jo käytössä. Henkilöt, jotka eivät voi käyttää digipalveluita, saavat jatkossakin viranomaispostinsa paperisena elleivät itse valitse toisin. (Digi- ja väestövirasto 2025a.)
Kuva: Digikaveri opastaa QR-koodin käytössä. (Annamaija Korhonen)
D igitaalisen asioinnin kasvaessa myös digituen tarpeet todennäköisesti lisääntyvät. (Niilola 2025). Digipalvelulain (306/2019) velvoittamana digitukea on ollut saatavilla ensisijaisesti julkisen sektorin palveluihin kohdentuen, ja tuki on järjestetty yleensä palveluntuottajan toimesta. Lainsäädäntö tai digitukea koordinoiva ja kehittävä Digi- ja väestövirasto (DVV) eivät määrittele kuka tai mikä taho voi toimia digitukena. Digipalvelulain 5 §:n mukaan kaikille on oltava mahdollista saada neuvontaa, ja sen yhteystiedot on julkaistava digitaalisessa palvelussa. Muun määrittelemisen puuttuminen mahdollistaa sen, että digituen toteutusten sisältö ja laatu on kirjavaa. Joissain paikoissa digitukea on toteutettu suunnitelmallisesti pitkän linjan alan ammattilaisten toimesta, toisaalla vapaaehtoisten tai muuten aiheeseen syventyneiden henkilöiden ajankuluksi. (Digi- ja väestövirasto 2025b).
Taitoja, luottamusta ja osallisuutta
Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kalliolan setlementin Digikaverit-hankkeen (2024-2026, ESR+) yhtenä tavoitteena on lisätä rikostaustaisten henkilöiden digitaitoja ja niiden myötä vahvistaa heidän osallisuuden kokemusta. Heitä myös valmennetaan antamaan digitukea toisille rikostaustaisille. Neljän valmennusryhmän aikana on huomattu valmennettavien digi- ja ohjaustaidoissa olleen lähtökohtaisesti isoja eroja, mutta yhtenäistä on ollut motivaatio oppia lisää ja halu tukea vertaisena rikoksista irtautumista eli desistanssia.
Rikostaustaisten henkilöiden kanssa on usein vaativaa luoda luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita. Tämä on seurausta muun muassa rikkinäisistä kasvuolosuhteista, heidän saamastaan negatiivisesta palautteesta ja toksisista rooleista, joita he ovat omaksuneet ja toteuttaneet elämässään. Avun pyytäminen tai sen vastaanottaminen on vaikeaa, eikä luottamus rakennu sattumanvaraisesti. Digikaverit -hankkeessa vahvistetaan taitoja, jotka auttavat erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaa ihmisten välistä kanssakäymistä. (Rikoksettoman elämän tukisäätiö 2023, 11.)
Vankilasta vapautumiseen liittyy paljon viranomaisasiointia. Monet etsivät tai hakevat asuntoa, siirtyvät työllisyyspalveluiden käyttäjiksi tai järjestelevät raha-asioitaan. Digitaalisuus on laajentunut niin huimaa vauhtia viime vuosina, että varsinkin pitkiltä tuomioilta vapautuvat palaavat aivan erilaiseen sähköisen asioinnin ympäristöön mistä he lähtivät. Laitteet, applikaatiot ja järjestelmät todennäköisesti näyttävätkin aivan erilaisilta. Jännittää, häviääkö jotain olennaisia tietoja tai meneekö laite jumiin. On epävarma olo, tuleeko oma asia varmasti hoidetuksi.
Digikaverit-hanke rikostaustaisten tukena sähköisessä yhteiskunnassa
Digitalisaation kehittyessä ei voida olettaa kaikkien osaavan käyttää digitaalisia palveluja tai välineitä, eikä unohtaa niitä, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua pysyäkseen mukana kehityksessä. Muuttuminen kirjepostin vastaanottajasta digipostin ja Suomi.fi -viestien lukijaksi edellyttää jatkuvaa harjoittelua ja lukuisia asiointikertoja. Vertaisohjaajille on tarpeeseen perustuvaa kysyntää, mutta digiharppausta ei voi sälyttää vain heidän vastuulleen. Asiointien onnistuminen ja tarkoituksenmukainen loppuunsaattaminen on perusteltua toteuttaa yhteistyössä paitsi digitaalisuutta osaavien, myös kohderyhmän tuntevien ammattilaisten kanssa. Näitä elementtejä on kehitetty yhdessä Digikaverit -hankkeen verkoston kanssa.
Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttamien digikaverivalmennusten ja Kalliolan setlementin tekemien digiperustaitojen opetuksen ja uraohjauksen lisäksi hankkeessa on myös vierailtu niin työntekijöiden kuin kohderyhmään kuuluvien kanssa paikoissa, joissa rikostaustaiset ja päihteidenkäytöstä irtautuvat henkilöt viettävät aikaa. Tapaamisissa digituen tarpeellisuus on todettu monta kertaa ja tieto saman taustan omaavista vertaisohjaajista on otettu vastaan iloisesti. Yhtenä hankkeen tavoitteena on levittää valmennusmalli yhteistyötahojen käyttöön, jolloin he voivat halutessaan valmentaa omista asiakkaistaan uusia digikavereita. Digikaverit ovat osallistuneet aktiivisesti valmennuksen sekä levittämisen mallin kehittämiseen. Heillä oli korvaamaton osuus myös työpajassa, jossa pohjustettiin Digikaverit-hankkeen ja Erilaisten oppijoiden liiton (EOL) yhteistä webinaaria, joka pidetään marraskuun 2025 lopulla.
Hankkeen viimeisinä kuukausina tullaan todennäköisesti toteuttamaan vielä yksi digikaverivalmennus. Lisäksi keskitymme edelleen levittämään sekä juurruttamaan toimiviksi todettuja toimintamalleja yhteistyöverkostossa sekä tuottamaan materiaalia levittämisen tueksi.
Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kalliolan setlementin yhteisen Digikaverit-hankkeen (2024-2026) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeessa rikostaustaiset henkilöt kehittävät digi-, ohjaus- ja vuorovaikutustaitojaan. Näin tuetaan heidän elämänhallintaa ja lisätään kohderyhmän työelämätaitoja. Olennaista on, että osallistujat ovat itse aktiivisesti suunnittelemassa toimintaa.
Lähteet
