Korkeakoulujen välisellä opiskelijaliikkuvuudella eli ristiinopiskelulla tarkoitetaan sitä, että korkeakouluopiskelija suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Ristiinopiskelun voluumi on vuosittain kasvanut ja vuonna 2022 Suomen ammattikorkeakouluissa suoritettiin korkeakoulujen välisissä yhteistyöopinnoissa Opetushallinnon tietopalvelu Vipusen mukaan yhteensä 287 265 opintopistettä. Kasvava määrä suorituksia on pakottanut korkeakoulut kehittämään automaattisempia ratkaisuja sekä tarjonnan että opiskelijaliikkuvuuden näkökulmasta.
Kuva: Csaba Balazs / Unsplash
Vuosien varrella on ristiinopiskelun ympärillä ollut useampi eriniminen hanke. Päättyneistä hankkeista käytetyt lyhenteet ovat jääneet unohduksiin, mutta julkaisuista niitä vielä löytää ja samalla yllättyy, missä kaikessa Laurea on ollut ja on edelleen mukana. Tässä artikkelissa käymme läpi, millä tavoin ammattikorkeakoulujen välistä ristiinopiskelua on vuosien varrella kehitetty.
Mistä kaikki alkoi?
Ensimmäiset askeleet kohti ristiinopiskelua ammattikorkeakoulujen välillä otettiin jo vuonna 2000. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene ry) aloitteesta perustettiin Suomen yhteinen Virtuaaliammattikorkeakoulu. VirtuaaliAMK:n tarkoitus oli kehittää verkko-oppimista Suomen ammattikorkeakouluissa. Verkostosopimuksen allekirjoittivat tuolloin kaikki ammattikorkeakoulut Poliisiammattikorkeakoulua lukuun ottamatta.
Sanomalehti Kaleva uutisoi Virtuaaliammattikorkeakoulun käyttöönotosta 2.9.2002 näin: “Suomen ammattikorkeakoulut ovat tänään ottaneet käyttöön yhteisen virtuaaliammattikorkeakoulun. Internetissä toimivan VirtuaaliAMK:n avulla opiskelijat voivat suorittaa minkä tahansa ammattikorkeakoulun verkko-opintoja.” Uutisen mukaan ammattikorkeakoulujen tavoitteena oli, että jatkossa jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden opintojakson verkko-opiskeluna. (Kaleva 2002). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2024 lähes kaikkien alojen ammattikorkeakoulututkinnot voi suorittaa verkossa.
Kohti korkeakoululiittoumia ja sujuvaa ristiinopiskelua
Vuonna 2010 Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK, nykyinen LAB-ammattikorkeakoulu) ja Laurea perustivat FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). Liittouma oli sen perustamishetkellä Suomen suurin ammattikorkeakoululiittouma, jonka opiskelijamäärä oli yli 21000 opiskelijaa. Kaikkien FUAS-liittoumaan kuuluneiden ammattikorkeakoulujen yhteisenä tavoitteena oli opiskelijoiden tutkintojen suorittaminen aiempaa nopeammin ja parempi työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin (FUAS-liittoumastrategia 2011–2025, 6.).
Opintoja vauhditettiin alkuun yhteisillä kesäopinnoilla, joiden järjestämisessä oli kesällä 2010 mukana myös Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vuodesta 2011 lähtien yhteisiä kesäopintoja järjestivät vain FUAS-liittoumaan kuuluneet korkeakoulut. Yhteistyön alussa tavoitteena oli, että jokainen koulutusohjelma järjestää joko yksin tai yhdessä kumppaniammattikorkeakoulun kanssa vähintään 15 op kesäopintoja. (Kuisma & Aittomäki 2013)
FUAS-liittouman hajottua Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut perustivat strategisen liittouman, josta käytetään nimeä 3AMK-strateginen liittouma ja jonka toiminta käynnistettiin 1.1.2017 (Rauhala 2021). Liittouma on tänä päivänä Suomen suurin ammattikorkeakoululiittouma, jonka opiskelijamäärä on noin 34 000 opiskelijaa (3AMK 2023). Sen myötä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyönä alettiin jäsenammattikorkeakoulujen opiskelijoille tarjoamaan ristiinopiskelun kautta 15 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia eli opintopolkuja, kieliopintoja ja kolmena korkeakouluna yhteistoteuttamia intensiiviopintojaksoja.
Valtakunnallinen ristiinopiskelu yleistyy
Paikallisten yhteistyöverkostojen lisäksi valtakunnallista yhteistä ristiinopiskelua kehitettiin ja syksyllä 2015 allekirjoitettiin 21 ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus yhteisen kesäopintoportaalin luomisesta ja ylläpidosta. Tämän sopimuksen pohjalta käynnistyi kesällä 2016 ensimmäinen ammattikorkeakoulujen yhteinen kesälukukausi, jolloin myös tarjontaverkkosivu Kesälukukausi.fi tai englanniksi Summersemester.fi julkaistiin. Laurea tarjosi ensimmäisenä kesänä yhteistyötarjontaan viisi opintojaksoa. Näillä viidellä opintojaksolla muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat suorittivat yhteensä 133 opintopistettä. (Kesälukukausi 2016)
Syksyllä 2018 kesälukukausiyhteistyö laajeni koskemaan koko lukuvuotta ja opintoportaalin nimeksi tuli CampusOnline.fi. Opiskelijalle ympärivuotinen tarjonta tarkoitti joustavampia opintopolkuja ja omaa korkeakoulua laajempaa tarjontaa. Myös työskentely opintojen ohessa mahdollistui, koska CampusOnlinen kautta tarjottavat opinnot ovat 100-prosenttisesti verkossa. Ensimmäisen lukukauden opintojaksoilta kerätyn palautteen mukaan opiskelijat olivat löytäneet opintojaksoja, joita oma korkeakoulu ei tarjonnut. Osa opiskelijoista kertoi myös valmistuneensa nopeammin löydettyään CampusOnlinesta tutkinnostaan puuttuneen pakollisen opintojakson. (Arene 2019)
CampusOnline –portaalin myötä ristiinopiskelu yleistyi. Viivain Oy:n laatiman Katsaus CampusOnlinen talous- ja vaikuttavuustilastoihin -raportin mukaan CampusOnline-opintojaksoja toteutettiin yhteensä 7 246 kpl vuosina 2018–2022. Nämä opinnot tuottivat yhteensä 785 014 opintopistettä, mikä vastaa laajuudeltaan yli 3500 ammattikorkeakoulututkintoa. Harvalla ammattikorkeakoululla tuotettujen ja suoritettujen opintopisteiden lukumäärä on kuitenkaan tasapainossa, joten voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulut ovat jakaantuneet CampusOnline-tuottajiin ja -suorittajiin. (Jonninen 2023)
Ristiinopiskelun hallinnolliset haasteet
Korkeakoulujen välisen opiskelijaliikkuvuuden lisääntyessä ja edelleen kehittyessä korkeakoulut ovat vuosien varrella törmänneet lukuisiin opiskelijahallinnollisiin haasteisiin, sillä korkeakoulun omat hallinnolliset palvelut ja prosessit on alun perin suunniteltu palvelemaan lähtökohtaisesti vain korkeakoulujen omia tutkinto-opiskelijoita. Näin ollen ilmoittautumisajat, ilmoittautumisprosessit, kirjautumisprosessit toisen korkeakoulun järjestelmiin, opintopisteiden siirto korkeakoulusta toiseen ja tapa esittää opintojaksojen tavoitteita ja sisältöjä poikkeaa korkeakoulujen välillä suurestikin.
Näihin haasteisiin on vuosien varrella haettu verkostoyhteistöiden kautta ratkaisuja ja prosesseja on pyritty kehittämään yhtenäisimmiksi. Opiskelijan ilmoittautumispolkua helpotettiin CampusOnlinen verkostossa ja 3AMK:n liittoumassa mm. sopimalla yhteisistä ilmoittautumisajoista ja käytänteistä käsitellä ristiinopiskelijoiden ilmoittautumisia. Korkeakoulujen välisen opiskelijaliikkuvuuden alkuajoista alkaen toisen korkeakoulun opinnot olivat myös opiskelijoille maksuttomia. Virtuaaliammattikorkeakoulun aikoina ammattikorkeakoulut laskuttivat kuitenkin vielä toisiaan opintoihin ilmoittautuneiden opiskelijoiden ja opintojen laajuuden mukaan. Tämä vaati melko paljon manuaalista taustatyötä kunkin korkeakoulun talouspalveluosastoissa ja ristiinopiskelun yleistyessä laskutuksesta luovuttiin.
FUAS-liittouman aikana opiskelijaliikkuvuuden hallinnoinnin kehittämiseksi käynnistettiin myös Ohari-projekti, joka oli osa valtakunnallista korkeakoulujen opintohallintoja kehittävää TIPTOP-projektia. Vuoden 2012 liittouman kesäopinnoissa hyödynnettiinkin jo Ohari-projektin tuotoksena kehitettyä integraatioratkaisua ja opiskelijahallinnoinnin manuaalisesta työstä päästiin näin eroon. (Kuisma & Aittomäki 2013). Ohari-projektissa rakennettu integraatioratkaisu ei ollut valtakunnallisesti hyödynnettävissä ja ristiinopiskelun ilmoittautumiset ja opintopisteiden siirtämiset korkeakoululta toiselle on jouduttu teknisiä ratkaisuja odottaessa tekemään manuaalisesti erilaisia lomakkeita käyttäen.
Koska ristiinopiskelutarjontaa ei teknisesti ole voinut esittää opiskelijoille samassa palvelimessa kuin korkeakoulujen oma opintotarjonta, ovat korkeakoulut joutuneet manuaalisesti viemään myös oman korkeakoulunsa ristiinopiskeluopintotarjonnan erillisille verkkosivuille. Korkeakoulujen yhteisesti ylläpidettyjen verkkosivujen kautta opiskelijat ovat voineet etsiä ja ilmoittautua toisten korkeakoulujen opinnoille. Kuitenkin verkostomäärien kasvaessa myös erillisten verkkosivujen määrä on kasvanut, ja tämä puolestaan haastanut opiskelijoiden hahmottamista, mistä kaikkialta opiskelijoilla on mahdollisuus etsiä itselleen opintojaksoja.
Ristiinopiskelupalvelu tulee – mikä muuttuu?
Korkeakoulujen välisen opiskelijaliikkuvuuden hallinnollista ja manuaalista työtä vaativia työtehtäviä on pyritty automatisoimaan mahdollisimman pitkälle useita vuosia. Laurea, kuten suurin osa muitakin Suomen ammattikorkeakouluja, on viimein saamassa ristiinopiskelun ilmoittautumista ja opiskelijoiden suoritusten siirtämistä varten rakennetun opiskelijarekistereiden tiedonkulkua helpottavan integraatioratkaisun, ristiinopiskelupalvelun, käyttöönsä.
Palvelu helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulujen välillä, sillä tarjonta löytyy jatkossa yhdestä paikasta ja ilmoittautuminen tapahtuu oman korkeakoulun järjestelmässä. Myöskään hyväksilukuja ja opintopisteiden siirtoja korkeakouluilta toisille ei enää tarvitse tehdä manuaalisesti, vaan tieto liikkuu reaaliajassa järjestelmien välillä. Ilmoittautumisajat ovat uudessa palvelussa korkeakoulukohtaiset, mikä on askel kohti joustavampaa ristiinopiskelua ammattikorkeakoulujen välillä ja tarjoaa entistä paremmin opiskelumahdollisuuksia juuri silloin ja siellä, missä opiskelijalle parhaiten sopii.
Palvelun käyttöönoton myötä opiskelijoiden ilmoittautumisprosessi toisen korkeakoulun opinnoille kuitenkin muuttuu. Joustavat ja vaihtelevat ilmoittautumisajat voivatkin näyttäytyä opiskelijoille hieman hajanaiselta ratkaisulta, kun eri korkeakoulujen ilmoittautumisajat vaihtelevat suuresti keskenään, eikä yhteisiä ilmoittautumisaikoja enää ole. Aiemmin verkoston yhteinen opintotarjonta koottiin verkkosivuille verkostokohtaisesti ja näillä verkkosivuilla on ollut opiskelijoille tutuksi tulleita hakuominaisuuksia. Palvelun myötä nämä hakuominaisuudet eivät sellaisenaan siirry opiskelijan oman korkeakoulun ilmoittautumisjärjestelmään, mikä muuttaa opiskelijoiden tapaa hakea toisen korkeakoulun opintoja omaan tutkintoonsa. Korkeakoulut eivät myöskään jatkossa saa koottua tietoa siitä, kuinka paljon vierailuja on tehty eri verkostojen opintotarjontojen sivuilla. Aika näyttää, kuinka paljon teknisesti jouhevampi ristiinopiskeluprosessi lisää opiskelijoiden opiskelua toisissa korkeakouluissa.
Yhteisesti toteutettavien opintojaksojen, kuten 3AMK-liittoumassa tarjottavien intensiiviopintojen osalta tai erilaisissa korkeakoulujen yhteishankkeissa syntyneillä yhteisillä opintojaksoilla ristiinopiskelupalvelu ei vielä tässä vaiheessa täysin poista opiskelijahallinnon haasteita. Opiskelijoiden ilmoittautumisprosessi ja opintopisteiden hyväksiluvut toisessa korkeakoulussa suoritetuista opinnoista siirtyvät lähitulevaisuudessa automaattisesti opiskelijarekistereiden välillä, mutta yhteistoteutuksen toteuttajat eivät toistaiseksi ole näkyvillä opiskelijoiden suoritusotteilla, vaan yhteisesti tuotetun opintojakson toteuttajaksi voidaan valita vain yksi vastuukorkeakoulu. Tämä onkin seuraava tärkeä kehityskohde kohti korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä ja manuaalisten välivaiheiden poistamista.
Lähteet
