Robotiikka on tullut sosiaali- ja terveydenhuoltoon jäädäkseen ja kehittyäkseen, mutta pysyykö hoitohenkilökunta kehityksessä mukana? Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille Robota-hankkeessa syntyneitä tuloksia ja esimerkkejä toteutuneista projekteista, joissa pyritään lisäämään robotiikan ja digitaalisten palveluiden osaamista.
Kuva: Possessed Photography / Pexels
Tausta
WHO (2020) on linjannut globaalissa strategiassaan, että terveyttä voidaan parantaa kaikkialla maailmassa muun muassa tuomalla digitaalisia terveysratkaisuja kaikkien ulottuville. Digitalisaatio tuo mukanaan robotiikan ja älykkään teknologian osaksi terveydenhuollon arkea. Parhaimmillaan digitaaliset sote-palvelut ja digitaaliset palvelut hallitseva hoitohenkilökunta auttavat tukemaan asiakkaan osallisuutta ja hoidon onnistumista. (Sairaanhoitajaliitto 2021). Robotiikan laajemman hyödyntämisen hoitotyössä odotetaan tehostavan ja helpottavan henkilöstönkin työtä. Robotiikka ja digitalisaatio ovat jo nyt vaikuttaneet merkittävästi sosiaali- ja terveysalan toimintaan, ja niiden merkitys tulee todennäköisesti vain kasvamaan tulevaisuudessa. Robotiikka voi esimerkiksi tarjota seuraa yksinäisille potilaille tai keventää fyysisesti raskaita tehtäviä, kuten potilaiden siirtoja. (Andersson 2019, Hamstra 2018.) Hyötyä tuovissa tilanteissakin on huomioitava eettiset, juridiset ja sosiaaliset näkökulmat. Robotit eivät voi täysin korvata inhimillistä vuorovaikutusta ja empatiaa, jota tarvitaan potilaan hyvinvoinnin tukemisessa. Tietoturva ja yksityisyydensuoja ovat myös tärkeitä seikkoja teknologian käytössä.
Robota-hanke Laurean ja Xamk:n yhteistyönä
Robota-hankkeen tarkoituksena on vastata akuuttiin tarpeeseen lisätä ja parantaa sote-henkilöstön digitaalista osaamista ja valmiuksia yhteiskunnassa nopeasti tapahtuvaan digiloikkaan. Hanke käynnistyi keväällä 2022 ja sen toteuttajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. (Xamk 2023.) Keskeisenä toimenpiteenä hankkeessa selvitetään, miten robotisaatio ja digitalisaatio muovaavat perinteistä työkulttuuria uudenlaiseksi. Hankkeessa luodaan katsaus sote-alalla toimivista uusimmista robotiikan, älykkään teknologian sekä palvelu- ja ohjelmistorobotiikan toimijoista ja tuloksena saadaan selvitettyä sote-henkilöstön digitaitojen nykytaso ja robotiikan hyödyntäminen tällä hetkellä. Pilotoinnit mahdollistavat Xamkin ja Laurean eri teknologiaratkaisujen sovittelemista sote työympäristöihin etsien vaihtoehtoja, joita voisi hyödyntää nykyisissä ja tulevissa töissä.
Selvitystyön ja pilotointien ohjaamina hankkeessa toteutetaan konkreettisesti koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on digitaalisten ratkaisujen ja älykkään teknologian lisääminen toimialalla sekä niiden käyttöönottamisen kynnyksen madaltaminen. Koulutus pyrkii vastaamaan realistisesti todellisiin tarpeisiin ja nostamaan esille haasteita, joita voidaan ratkaista robotiikan ja älykkään teknologian avulla. Keskeisimmistä tarpeista rakennetaan koulutussisältöjä ja webinaareja sote-henkilöstölle. (Xamk 2023.) Ratkaisuja esitellään kootusti sote-alan toimijoille tarkoituksena etsiä heidän toimintaansa tukevia käyttötapauspilotteja. Tämä mahdollistaa robotiikan tunnettuutta ja osaamista toimialalla.
Xamkin ja Laurean robotisaatioratkaisujen pilotointeja sote työympäristöissä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, pääkaupunkiseudulla ja Kotkassa
Nostopuvut ja liikuntalaatat kokeilussa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Kuva 1. Auxivo Lifsuit® -nostopuku keventää selän fyysisistä rasitusta. Kuvaaja: Kirsi Leinonen
Robota-tiimi jalkautui Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella kuntoutuskeskukseen 2022 marraskuussa esittelemään Auxivo Liftsuit ® -nostopukuja ja Moto Tiles-liikuntalaattoja tuotteiden markkinoijan Meditas Oy:n edustajan kanssa. Auxivo Liftsuit ® -nostopuku on puettava ja kevyt käyttäjien selkälihaksia tukeva exoskeleton. Sosiaali- ja terveysalan fyysisissä työtehtävissä se keventää selän kuormitusta esimerkiksi etukumarassa asennossa työskennellessä ja potilaan siirtotilanteissa. (Auxivo Liftsuit® -nostopuku 2023.) Nostopuku herätti henkilöstössä kiinnostusta, joten se jätettiin noin kuukauden pilottijaksolle. Kokeilun jälkeen saadussa palautteessa todettiin muun muassa, että nostopuku helpottaa asennon pitämistä oikeana ja parantaa oman kehon hallintaa. Ilman pukua nostaminen koettiin kuormittavammaksi ja henkilöstö suosittelisi nostopuvun käyttöä asiakastyössä.
Kuva 2. Moto Tiles-liikuntalaattojen avulla harjoitellaan liikkuvuutta ja tasapainoa viihdyttävällä tavalla. Kuvaaja: Kirsi Leinonen
Hyvinvointiteknologian innovaatio Moto Tiles-liikuntalaatat sopivat motoriikan ja liikkuvuuden kehittämiseen kaiken ikäisille ja tasoisille kuntoutujille. Pelaaminen on hauskaa ja se tapahtuu koskettamalla jaloilla laattoja. (Meditas 2023). Keski-Uudenmaan kuntoutusyksikössä saatujen myönteisten ja kiinnostuneiden kokemusten perusteella tammikuussa 2023 toteutettiin pilottijakso, jolloin henkilöstöllä oli mahdollisuus harjoitella potilaiden kanssa liikkuvuutta ja tasapainoa laattojen avulla kahden viikon ajan. Ennen pilottia henkilöstön edustajille annettiin perustiedot laitteen käytöstä ja varsinainen koulutus järjestettiin yhteistyössä Meditas Oy:n asiantuntijan kanssa. Koulutukseen osallistui henkilöstön edustajia ja potilaita. Kokeilujakson aikana terapeutit olivat kokeilleet kuntoutusryhmän kanssa laattoja, pelaten pelejä yksittäin ja ryhmässä. Yksittäisiä kuntoutujia oli myös harjoittanut tasapainoaan pelejä pelaamalla. Moto Tiles-liikuntalaatat koettiin mielekkäänä kuntoutuksen välineenä, vaikka kokeilun ajanjakso koettiin lyhyeksi. Jatkokehittämistoiveena nousikin esille toistettu ja tarkemmin eri henkilöstö- ja asiakasryhmille suunniteltu kokeilu.
Projekteja pääkaupunkiseudun asumispalvelu- ja hoivayksiköissä
Digitalisaation myötä potilastietojen ja hoitotietojen tallentaminen ja jakaminen on tullut helpommaksi ja tehokkaammaksi. Digitaaliset sovellukset, kuten etävastaanotto ja verkkokoulutukset, voivat myös auttaa tavoittamaan potilaita, joilla on vaikeuksia päästä hoitopaikkaan fyysisesti. Tämän lisäksi tekoälyn ja koneoppimisen avulla voidaan analysoida suuria datamääriä ja tuottaa ennustemalleja terveysdatasta, mikä voi auttaa hoitohenkilökuntaa tekemään parempia päätöksiä ja ennakointia sairauksien hoidossa. Robota-hankkeen tuloksena on saatu selvitettyä sote-henkilöstön digitaitojen nykytasoa ja robotiikan hyödyntämistä tällä hetkellä. Esimerkiksi Hoivakoti Villa Tapiolan yhteiskehittämisen työpajoissa tarkasteltiin teemoja kuten työkuormituksen helpottaminen, työturvallisuuden parantaminen sekä niiden vaikutuksia työhyvinvointiin, jaksamiseen sekä tuottavuuden parantamiseen robotiikan ja digitaalisten teknologioiden avulla. Yhtenä ratkaisuna löydettiin hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen digitaalisten työvälineiden käyttöön. Tähän tarpeeseen vastataan järjestämällä Robota-hankkeessa koulutusta sosiaali- ja terveysalalla toimivalle hoitohenkilökunnalle keväällä 2023.
Lauttasaaren Seniorikodin projektissa kehitettiin yhdessä yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä älykkään teknologian ratkaisuja aitoihin haasteisiin, joita pilotoitiin ketterillä robotiikan kokeiluilla hankkeen aikana. Pepper-hoivarobottia ja Paro-hyljettä hyödynnettiin hoivakodin asiakkaille viihdyttämään ja tuomaan turvaa. Mobiilirobottia, jolla tarkoitetaan autonomista kuljetukseen tarkoitettua robottia esimerkiksi pienjätteitä, pyykkikuormia tai ruokakuljetuksia varten, tullaan pilotoimaan myöhemmin. Samalla on tarkoituksena havainnoida ja tuoda tietämystä mobiilirobotin toiminnallisuuteen vaikuttavista ja rakennuksissa huomioitavista seikoista, joita Lauttasaaren Seniorikoti voi hyödyntää myöhemmin myös uudisrakennuskohteessaan.
Omron LD60 mobiilirobottiprojekti Kotkassa
Mobiiliroboteista on hyötyä logistiikan ja tuotannon tehostamisessa. Ihmisiä työllistävät kuormittavat ja epäergonomiset tehtävät voidaan siirtää robotin tehtäväksi ja sitä kautta kehittää tuotantoa sekä prosesseja. Samalla toimintaa voidaan tehostaa lisäämällä älykkyyttä olemassa oleviin materiaalinhallintajärjestelmiin.
Parin vuoden takaisessa Xamkin ja Laurean yhteishankkeessa (1.9.2018 – 31.7.2020) kehitettiin automatisoitu pienjätteen kuljetusratkaisu. Hankkeessa ei ehditty toteuttaa yhtenä käyttötapauksena ideoitua käytettyjen leikkausvälineiden toimitusta välinehuoltoon. Robota-hankkeen ansiosta käyttötapausta oli jälleen mahdollista kehittää ja jatkaa suunnittelua siihen mihin edellisellä kerralla jäätiin. Aiemmista kokemuksista oli selvästi apua, sillä nopeasti muodostui käyttötapaus taipuisien tähystinten kuljetuksista välinehuollon ja tähystysyksikön välillä.
Kuva 3. Xamkin Robotiikka ja tekoäly insinööriopiskelijat Kymenlaakson keskussairaalassa ohjelmoimassa Omron LD60 mobiilirobottia. Kuvassa vasemmalta Anna Partanen, Veijo Tikka, Jesse Hyytiäinen ja Saana Matilainen. Kuva: Jonne Holmén
Kymenlaakson hyvinvointialueella toimiva Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa ja palvelee muun muassa ympärivuorokautisen päivystyksen, synnytysyksikön, poliklinikkapalveluiden ja vuodeosastojen parissa. Tarve taipuisien tähystinten kuljettamiselle nousi esille uudisrakennuksena tehdyn laajennusosan valmistuttua. Uuteen G-osaan valmistunut välinehuollon yksikkö sijaitsee käytännössä toisessa päässä sairaalaa verrattuna tähystysyksikköä, johon puhtaat ja likaiset endoskoopit tulisi kuljettaa. Tässä pilotissa oli tarkoitus validoida mobiilirobotin käytettävyys ja kyky suorittaa kuljetustehtävä.
Monien mahdollisuuksien mobiliirobotti
Ominaisuuksien puolesta löytyy hyvin erilaisia mobiilirobotteja pienistä kämmenenkokoisista roboteista autonrunkoa kuljettaviin työjuhtiin. Omron LD60 mobiilirobotti on langaton, kompakti ja nopea mobiilirobotti, joka on tarkoitettu erilaisten logistiikkatehtävien suorittamiseen. Se voidaan konfiguroida erilaisiin kuljetustehtäviin ja sillä on kyky navigoida ja välttää esteitä autonomisesti (Omron 2023). Mobiilirobottilaivueet toimivat monissa moderneissa varastoissa synkronoidusti, mutta niitä ei vielä kohtaa Suomessa tuotantokäytössä varasto- tai teollisuusympäristön ulkopuolella ns. julkisissa tiloissa. Miksi mobiilirobotteihin ei törmää useammin? Syynä voi olla se, että mobiilirobotteja ei edes tiedosteta mahdollisena ratkaisuna edellä mainittujen alojen ulkopuolella, kuten sote-alalla. Mobiiliroboteilla on monia käyttömahdollisuuksia sairaalaympäristössä, ja niitä voidaan käyttää kuljettamaan monenlaisia esineitä ja materiaaleja. Kuljetusalustana mobiilirobotit ovat varsin ketteriä ja mukautuvat dynaamisesti muuttuviin ympäristöihin. Kokemusten perusteella liikkuminen sairaalaympäristöissä ja erilaisten esteiden väistely ja vuoropuhelu ihmisten, ovien ja hissien välillä on sujuvaa. Suurimmaksi haasteeksi robota-tiimi on kokenut robotin päälle asennettavan kuljetusyksikön suunnittelun. Millainen ratkaisu palvelisi mahdollisimman monta käyttötapausta, jotta hyötysuhde saataisiin mahdollisimman korkeaksi? Pelkästään endoskooppien kuljettaminen ei välttämättä riitä perusteluksi robotin hankkimiselle, mutta jos sama robotti kykenisi kuljettamaan esimerkiksi lääkkeitä, näytteitä, ruokaa, vaatteita, hoitovälineitä ja käyttötarvikkeita, niin oltaisiin jo paljon lähempänä investointipäätöstä.
Lopuksi
Teknologian hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tiukentuvien henkilöstöresurssien ja lisääntyvän hoitotarpeen takia. Fyysisten robottien, palvelu- ja ohjelmistorobotiikan avulla voidaankin tehostaa välitöntä hoitotyötä, lisätä automaatiota ja erilaisia itsepalveluja. Robota -hanke on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään robotiikan käyttöönottoa sote-alalla ja työ jatkuu vielä.
ROBOTA – digitaalisten taitojen kehittäminen robotisaation avulla -hanketta (1.1.2022 – 31.8.2023) rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unionin sosiaalirahastosta (ESR). Ylimaakunnallisen hankkeen päätoteuttajana toimii Laurea ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja hankkeen sivuilta.
Lähteet:
