Vihreä siirtymä on noussut keskeiseksi teemaksi myös ruoka-alalla. Yritykset kohtaavat kasvavia paineita vähentää ympäristövaikutuksiaan ja vastata EU:n sekä kansallisen sääntelyn vaatimuksiin. Samalla siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja, teknologioita ja yhteistyömuotoja. Ruoka-alalla vihreä siirtymä voi koskea hävikkiä, vastuullisuusviestintää, energiatehokkuutta, hiilijalanjälkeä ja monta muuta teemaa. Laurea-ammattikorkeakoulun Vaikuttavat verkostot -hankkeen toteuttama kyselytutkimus Uudenmaan ruoka-alan yrityksille tuo esiin, miten yritykset suhtautuvat vihreään siirtymään, ja millaisia tarpeita niillä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) suhteen.
Kuva. Freepik
Tutkimus toteutettiin osana Vaikuttavat verkostot -hanketta keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 27 yritystä, joista 70 % oli pk-yrityksiä. Toimialoista korostuivat maatalous ja alkutuotanto sekä ravintola- ja HoReCa-sektori. Yritysten kokoluokat vaihtelivat 1–9 työntekijän mikroyrityksistä yli 250 työntekijän suuryrityksiin.
Vihreän siirtymän merkitys ja toimenpiteet
Valtaosa vastaajista (85 %) piti vihreää siirtymää erittäin tai melko tärkeänä liiketoiminnalleen. Esimerkiksi kiertotalousratkaisut, kuten ruokahävikin vähentäminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen, olivat yleisiä. Haasteina korostuivat kustannukset, ajan puute ja sopivien kumppanien löytäminen.
Konkreettisia toimenpiteitä oli jo kuitenkin toteutettu monipuolisesti:
- Kiertotalousratkaisut (esim. ruokahävikin vähentäminen, sivuvirtojen hyödyntäminen): 23 yritystä
- Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö: 18 yritystä
- Hiilineutraalius ja päästöjen vähentäminen: 16 yritystä
- Vastuullinen tuotanto (luomu, eettisyys, ekologiset pakkaukset): 15 yritystä
- Digitaaliset ratkaisut (esim. uudet prosessit tai tuotteet): 13 yritystä
Kaikilla yrityksillä ei ole samanlaisia resursseja panostaa vihreään siirtymään. Isommilla yrityksillä on henkilöresurssit kohdillaan vastuullisuusasioissa, kun taas pienemmissä yrityksissä vastuullisuutta ja vihreää siirtymää edistetään muiden töiden ohessa. Myös taloudelliset resurssit vaihtelevat paljon. Suuret toimijat ovat integroineet vihreän siirtymän osaksi strategiaansa. Esimerkiksi Valion vetämässä Food 2.0 -ekosysteemissä pyritään yhdistämään eläinperäinen tuotanto, kasvipohjainen tuotanto ja solumaatalous kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. (Vaikuttavat verkostot -hanke 2025.)
Suurimmiksi esteiksi vihreän siirtymän edistämiselle nousivat:
- Kustannukset ja investointien suuruus (15 mainintaa)
- Ajan puute (7 mainintaa)
- Sopivien kumppaneiden tai verkostojen puute (6 mainintaa)
- Osaamisen ja tietämyksen puute (3 mainintaa)
- Emme ole kohdanneet merkittäviä esteitä (8 yritystä)
Kyselyssä korostui myös sääntelyn monimutkaisuus, lupaprosessien hitaus ja geopoliittisen tilanteen tuoma epävarmuus. Esimerkiksi biokaasun käyttö nähtiin kalliina, vaikka kiinnostusta olisi.
TKI-rahoitus nähtiin tärkeänä mahdollisuutena, mutta sen tuntemus oli heikko. Jopa 59 % vastaajista tunsi rahoitusmahdollisuudet vain vähän tai ei lainkaan ja vain 10 yritystä oli hakenut rahoitusta onnistuneesti. Haasteina mainittiin tiedon puute, resurssien niukkuus ja hakuprosessien monimutkaisuus. Kyselyn tuloksissa korostui, että pelkkä rahoituksen olemassaolo ei riitä – tarvitaan osaamista, tukea ja konkreettisia esimerkkejä onnistuneista hankkeista. (Vaikuttavat verkostot -hanke 2025.)
Kehittämistarpeet ja yhteistyö
Yritykset kaipasivat erityisesti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamista, teknologisia innovaatioita ja tietoa vihreän siirtymän käytännön ratkaisuista ja rahoituksen hakemisesta. Kyselyssä korostui yhteistyön merkitys. Monet yritykset toivoivat matalan kynnyksen verkostoitumista, kokemusten jakamista ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa, sillä monilla yrityksillä ei ollut valmiita verkostoja. Esiin nousi myös tarve kehittää uusia liiketoimintamalleja ja hyödyntää dataa ja teknologiaa tehokkaammin. Tarinapata yrityksenä nosti esiin tekoälyn mahdollisuudet ruokahävikin vähentämisessä, ja muutama yritys korosti lyhyiden toimitusketjujen merkitystä hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Kyselyn perusteella viestintää TKI-rahoituksesta tulisi selkeyttää ja konkretisoida. Eräänlainen mentorointimalli voisi tukea pk-yrityksiä rahoituksen hakemisessa. Yritysten tulisi myös ottaa käyttöön yksinkertaisia mittareita (esim. hävikin määrä, energiankulutus) kehityksen seuraamiseksi. Mittarointi motivoi myös henkilökuntaa, ja antaa suuntaa sekä onnistumisen kokemuksia.
Oppilaitosyhteistyötä tulisi vahvistaa esimerkiksi opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta ja verkostoitumista tulisi edistää myös alueiden ja toimialojen yli. Vaikuttavat Verkostot –hankkeessa onkin annettu opiskelijoille tilaisuuksia hankkeen kautta edistää opintojaan ja tietoperustaansa ruoka-alan vastuullisuuskysymyksissä. Autamme myös hankkeen pilottiyrityksiä rahoitushaun suhteen, sekä järjestämme kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa annetaan tietoa rahoitushakujen suhteen sekä muista hankkeen teemoista.
Vihreä siirtymä ei ole enää tulevaisuuden visio, vaan ajankohtainen ja välttämätön muutos. Ruoka-alan yritykset ovat valmiita ottamaan askeleita kohti kestävämpää toimintaa, kunhan ne saavat siihen oikeanlaista tukea, tietoa ja kumppaneita. Vihreä siirtymä ei myöskään ole tekninen tai taloudellinen haaste, vaan vaatii koko arvoketjun osallistumista ja yhteistyötä. Yrityksillä on halua kehittää toimintaansa, mutta oikeat rakenteet ja tukimuodot ovat ratkaisevia etenemisen kannalta. (Sinijärvi 2025)
Vaikuttavat verkostot –hanke edistää TKI-yhteistyötä
Hankkeessa järjestetään myös tilaisuuksia TKI-yhteistyö- ja –rahoitusmahdollisuuksiin liittyen. Seuraa hanketta sivuiltamme Vaikuttavat verkostot – yhdessä kestävää eurooppalaista TKI-yhteistyötä – Laurea-ammattikorkeakoulu ja tule mukaan hankkeen tapahtumiin ja työpajoihin! Lisätietoa hankkeesta saat kirjoittajalta.
Laurean koordinoima Vaikuttavat verkostot – yhdessä kestävää eurooppalaista TKI-työtä – EAKR hanke edistää uusimaalaisten ruoka-alan, ruokamatkailualan sekä kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien pk-yritysten ja muiden alueen innovaatioekosysteemitoimijoiden verkostoitumista ja eurooppalaisen T&K-rahoituksen saantia alueelle. Hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset, joille yhteistyössä pyrimme löytämään yrityslähtöisiä keinoja osallistua TKI-toimintaan ja verkostoitua kansainvälisiä kumppanuuksia hyödyntäen. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Laurea-, Metropolia ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut. Laurean osahanke keskittyy ruoan arvoverkostoon. Rahoittajana toimii Uudenmaan liitto.
Lähteet
Tutustu ruoka-alan hankkeisiin:
Tämän tekstin listauksien teossa on hyödynnetty ChatGPT:tä.
