Saavutettavuusosaaminen korkeakouluissa

Teksti | Terhi Kärpänen , Johanna Lahti

Saavutettavuusosaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Jo nyt nähdään, että saavutettavuusvaatimukset lisäävät kysyntää ICT-ammattilaisista, joilla on osaamista verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Mutta mistä tällaisia osaajia löytyy?

IAAP (The International Association of Accessibility Professionals) on käynnistänyt projektin pohjoismaisten korkeakoulujen ja ruotsalaisen Funka Nu AB:n kanssa verkkopalvelujen saavutettavuusosaamisen lisäämiseksi osaksi korkeakoulujen opetussuunnitelmia. Kyseessä on kaksivuotinen projekti, jossa Suomesta mukana on Laurea-ammattikorkeakoulu. Projektin aikana kartoitetaan saavutettavuuskoulutuksen nykytilaa korkeakouluissa ja kerätään sekä jaetaan parhaita käytänteitä saavutettavuuden opetuksesta. Projektissa on tärkeää miettiä, miten myös Laureassa voisimme lisätä ja integroida verkkopalvelujen saavutettavuusosaamista opintoihin.

Mitä on saavutettavuus?

Verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalvelua

mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on laajempi käsite kuin palvelun helppokäyttöisyys. Verkkopalvelujen saavutettavuus ottaa kantaa myös tekniseen toteutukseen, jotta palveluita voidaan käyttää myös erilaisten apuvälineiden kanssa esim. ruudunlukuohjelman avulla. Verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää tietyille kohderyhmille: aistivammaisille (kuulo, näkö), kognitiivisia haasteita omaaville (oppimisvaikeudet, lukutaito) sekä motorisia ongelmia omaaville. Saavutettava sisältö on tarkoitettu kaikille. Jos verkkopalvelu on saavutettava sitä osaavat käyttää kaikki ryhmät.

Saavutettavuuslaki

Euroopan unionin direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Sen mukaan kaikki digitaaliset palvelut (verkkosivut, mobiilisovellukset) ovat oltava saavutettavia. Saavutettavuuteen sovelletaan WCAG 2.1. standardia.

Valtiovarainministeriön sivuston mukaan (2019) hallituksen esitys laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019. Saavutettavuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat julkisen hallinnon ja julkista hallintotehtävää hoitavien organisaatioiden verkkosivustot ja mobiilisovellukset sekä lähes kaikki näiden sisällöt. Suomessa soveltamisalaan on lisätty myös pankit ja ammattikorkeakoulut. Saavutettavuusvaatimuksia aletaan seurata porrastetusti.

Uuden saavutettavuusdirektiivin ansiosta tuhansien julkisen sektorin verkkosivujen ja digitaalisten palvelujen on täytettävä eurooppalaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että saavutettavuusosaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa erittäin paljon. Jo nyt nähdään, että saavutettavuusvaatimukset lisäävät kysyntää ICT-ammattilaisista, joilla on osaamista verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Mutta mistä tällaisia osaajia löytyy?

Saavutettavuusosaamisen lisääminen korkeakouluissa -kysely

Laurea on mukana IAAP:n koordinoimassa projektissa, missä pyritään lisäämään saavutettavuusosaamista korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Projektin aikana kartoitetaan saavutettavuuskoulutuksen nykytilaa korkeakouluissa ja kerätään sekä jaetaan parhaita käytänteitä saavutettavuuden opetuksesta.

Projektin aikana tehtiin kysely, joka lähetettiin alkutalvesta 2019 projektissa mukana olevien maiden korkeakoulujen opetushenkilöstölle. Suomessa kysely lähetettiin noin 30:een korkeakouluun ja siellä noin 70:lle opetushenkilöstöön kuuluvalle henkilölle, lähinnä tietojenkäsittelyn opetushenkilöstölle.

Vastaukset maittain jakautuivat seuraavasti:

Suomi: 29  henkilöä
Ruotsi: 25 henkilöä
Norja: 13 henkilöä
Tanska: 9 henkilöä

Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että 51 % pohjoismaisista korkea-asteen oppilaitoksista ei tarjoa lainkaan verkkopalveluiden saavutettavuutta käsitteleviä kursseja tai moduuleja. Niissä korkeakouluissa, joissa verkkopalveluiden saavutettavuutta opetettiin, vain 25 % kursseista kuului pakollisiin opintoihin.

Johtopäätöksenä tästä voidaan todeta, että monet opiskelijat ja vastavalmistuneet eivät ole valmiita työelämän vaatimuksiin, kun puhutaan digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta.

70 % vastaajista, jotka eivät tarjoa saavutettavuuteen liittyviä kursseja, vastasivat ”En tiedä” kysyttäessä miksi tarjontaa ei ole. Tähän voi tietysti olla monta syytä, mutta tämä antaa olettaa, että korkeakouluissa ei vielä ole olemassa laajaa tietoa direktiivin vaatimuksista ja siitä, miten tämä vaikuttaa markkinoihin.

“Tulos on yllättävän huono, kun otetaan huomioon, että vastaajat ovat todennäköisesti keskimääräistä kiinnostuneempia ja tietoisia saavutettavuudesta”, sanoo projektissa mukana olevan Funka Nu:n tutkimus- ja innovaatiopäällikkö Susanna Laurin. Funka Nu AB on markkinajohtaja esteettömyyden alalla ja yksi kansainvälisten esteettömyysalan ammattilaisten liiton (IAAP) perustajista.

Kysely lähetettiin korkeakouluille projektikumppaneilta saatujen yhteystietojen perusteella. Tämä tarkoittaa, että vastaajat ovat joko olleet kiinnostuneita saavutettavuudesta jo aiemmin tai työskentelevät korkeakouluissa, joissa ICT-alaa opetetaan. On myös vaikea määrittää, ovatko vastaajat olleet juuri oikeita henkilöitä vastaamaan kysymyksiin. Esimerkiksi suurissa korkeakouluissa kaikki eivät välttämättä ole tietoisia kaikista koulun järjestämistä kursseista tai opintosisällöistä.

Verkkopalvelujen saavutettavuus -työpaja

Projektin aikana järjestetään työpajoja, joista ensimmäinen järjestettiin Oslossa syksyllä 2018. Seuraava työpaja järjestetään Suomessa, Laureassa, keväällä 2019. Työpajan teemana on tarkastella, miten saavutettavuutta voidaan opettaa monissa eri oppiaineissa, kuten esimerkiksi palvelumuotoilussa.

Työpajan toteutus ja sisältö on sidottu Service Design –opintojaksoon. Työpajan järjestää yksi Service Design- opintojakson opiskelijaryhmistä. Toinen opiskelijaryhmä esittelee, miten he ovat tunnistaneet ja muotoilleet Laurean verkkosivujen saavutettavuutta käyttäjien avulla. Service Design -opintojaksolla pyrittiin pilotoimaan sitä, miten saavutettavuusosaamista voidaan sitoa palvelumuotoiluun. Palvelumuotoilussa on tärkeää tehdä palvelupolut sellaiseksi, että jokainen henkilö pystyy palvelua käyttämään.  Tulevaisuudessa saavutettavuusosaamista voidaan lisätä myös esimerkiksi sisältömarkkinointiin.

Työpaja järjestetään toukokuussa 2019 Tikkurilan kampuksella. Lisätietoa.

Kuvamateriaalia Oslon työpajasta.

 

Jaa sivu