Suomessa voimassa oleva laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta huomioi saavutettavuusvaatimukset, jotka ovat tähän asti koskeneet pääasiassa julkista sektoria ja joitakin vahvaa tunnistautumista edellyttäviä yrityksiä. Kesällä 2025 saavutettavuusvaatimukset laajenevat koskemaan myös yksityissektoria, ja samalla lainsäädäntöön sisällytetään päivitetty luettelo uusista saavutettavuusvaatimuksista.
Kuva: Gerd Altmann / Pixabay
Esteettömyysdirektiivin tuomat uudistukset
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkosivut ja mobiilisovellukset ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä mahdollisimman monille erilaisille käyttäjille. Laurea ammattikorkeakoulussa saavutettavuutta on opetettu toisen asteen opettajille erinäisissä OPH:n rahoittamissa hankkeissa sekä yrittäjille ja muille sidosryhmille Euroopan aluekehitysrahaston ja REACT EU -välineen rahoittamassa Disko – digitaalisten palveluiden saavutettavuus koronan kukistajana -hankkeessa.
Digitaalisten palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi on laadittu useita ohjeistuksia, ja Euroopan unionin saavutettavuus- ja esteettömyysdirektiivit on sisällytetty osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa saavutettavuusnäkökohdat on huomioitu erityisesti digipalvelulain kautta. Uusien saavutettavuusvaatimusten perustana toimii Esteettömyysdirektiivi eli ”European Accessibility Act,” joka määrittää vaatimukset digitaalisten palveluiden saavutettavuudelle sekä fyysisten palveluiden ja laitteiden esteettömälle käytölle. Direktiivi sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuussa 2025, mikä nostaa saavutettavuusosaamisen kehittämisen ja vaatimusten noudattamisen erityiseen keskiöön, erityisesti yksityisellä sektorilla. Suomessa vaatimukset tulevat osaksi digipalvelulakia. (Digipalvelulaki 306/2019.)
Nykyisin laki kattaa muun muassa julkishallinnon palvelut sekä ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joten esimerkiksi Laurea ammattikorkeakoulun digitaalisissa palveluissa tulee ottaa lain vaatimat vaatimukset huomioon. Digipalvelulaissa sovelletaan tällä hetkellä WCAG standardia, WCAG 2.1 -ohjeistoa, joka sisältää 49 digitaalisten palveluiden käyttöön liittyvää vaatimusta/kriteeriä. Näistä osa keskittyy käyttötapauksiin, kuten videoiden tekstitykseen, ja osa on teknisiä, esimerkiksi verkkosivuston koodaukseen liittyviä. Lisäksi laissa edellytetään, että palveluiden ja sisältöjen saavutettavuudesta julkaistaan saavutettavuusseloste, jossa kuvataan mahdolliset puutteet. Käyttäjille tulee myös tarjota verkkopalveluissa sähköinen palautekanava. (Kärpänen, 2021.)
Uuden esteettömyysdirektiivin myötä lakiin lisätään uusia vaatimuksia ja WCAG 2.1 -ohjeisto päivitetään WCAG 2.2 -ohjeistoksi, joka sisältää kuusi uutta kriteeriä digitaalisten palveluiden käyttöön liittyen. Esteettömyysdirektiivi tulee koskemaan myös muita palveluita kuin ainoastaan digitaalisia palveluita. Lain piiriin tulee kirjauksia esteettömyysvaatimuksista mm. pankkiautomaattien sekä sähköisten kirjojen ja kuljetuspalveluiden osalta. Lain piiriin kuuluvat digitaalisten palveluiden näkökulmasta myös pk-yritysten verkkokaupat. (Kärpänen, 2021.)
Koska lakiin tulee uusia vaatimuksia myös lain valvonnassa tapahtuu muutoksia. Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten valvonta keskitetään Aluehallintavirastolta (AVI) Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille vuoden 2025 alusta (Digipalvelulaki 306/2019). Digipalvelulakiin on myös lisätty uusia velvoitteita ja palvelukohtaisia lisävaatimuksia, jotka koskevat vain uusia lain piiriin tulevia palveluja. Näiden palvelujen tulee täyttää sekä edellä mainitut yleiset saavutettavuusvaatimukset että palvelukohtaiset lisävaatimukset mm. toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset ja saavutettavuusselosteeseen liittyvät lisävelvoitteet 28.6.2025 lähtien. (Digipalvelulaki 306/2019.)
Uudet saavutettavuuskriteerit WCAG 2.2
Uusi WCAG 2.2 -versio täydentää edeltävää WCAG 2.1 -versiota yhdeksällä kriteerillä, joista kuusi on A- ja AA-tason kriteerejä. Laki velvoittaa noudattamaan A- ja AA-tason kriteereitä, jossa A kuvaa perustasoa ja AA keskitason saavutettavuutta. Uudet kriteerit on suunniteltu erityisesti helpottamaan verkkosisältöjen käyttöä henkilöille, joilla on kognitiivisia, motorisia tai näköön liittyviä rajoitteita. Seuraavassa käydään läpi uudet, lain vaatimat kriteerit. Uusien vaatimusten myötä yksi WCAG 2.1 -standardin kriteeri, 4.1.1 Jäsentäminen, on merkitty vanhentuneeksi ja poistettu.
Uusi kriteeri 2.4.11 Kohdistus ei saa peittyä (AA) varmistaa, että näppäimistöllä sivustoa käyttävät näkevät aina selvästi, mihin kohdistus on asetettu. Tämä tarkoittaa, että kun jokin elementti, kuten linkki tai painike, saa näppäimistökohdistuksen, sen pitää erottua visuaalisesti ja näkyä kokonaan. Kohdistus ei saa jäädä muiden elementtien, kuten kelluvien tai staattisten osien, taakse piiloon. (W3C, 2023.)
2.5.7 Raahauseleet (AA) saavutettavuuskriteerin mukaan käyttäjien on voitava suorittaa kaikki toiminnot ilman raahausliikkeitä, jotka voivat olla haastavia erityisesti motorisista rajoitteista kärsiville. Esimerkiksi tiedostojen siirtäminen raahaa/pudota -toiminnolla pitää voida suorittaa ilman raahausliikettä. (W3C, 2023.)
Kriteeri 2.5.8 Kohteen koko (AA) vaatii muutoksia klikattavien elementtien (kuten painikkeiden) vähimmäiskokoon, joiden tulisi olla 24 x 24 pikseliä. (W3C, 2023.)
Kognitiivista saavutettavuutta tukevia vaatimuksia on kolme. Nämä vaatimukset helpottavat tiedon käsittelyä ja tukevat käyttäjiä, joilla on kognitiivisia haasteita.
3.2.6. Johdonmukainen apu (A) vaatimus koskee käyttäjän avuksi tarkoitettujen tietojen ja työkalujen, kuten yhteystietojen ja chat-ikkunoiden, sijoittelua verkkopalvelussa. Niiden tulee olla samalla paikalla kaikilla sivuilla, jotta käyttäjä löytää ne helposti.
Esimerkiksi tukipalvelun tiedot kuten puhelinnumero ja sähköpostiosoite tulee sijaita jokaisella sivulla samassa kohtaa, kuten alatunnisteessa. (W3C, 2023.)
Kriteeri 3.3.7. toistuvan syötön vähentäminen (A) koskee tiedon syöttämistä useaan kertaan. Käyttäjien ei tule joutua syöttämään samoja tietoja useita kertoja saman prosessin aikana. Esimerkiksi monisivuisessa lomakkeessa käyttäjän ei tarvitse täyttää aiempia antamia tietoja, vaan ne tulisi täyttää automaattisesti seuraavilla sivuilla. (W3C, 2023.)
3.3.8. Esteetön tunnistautuminen (AA) kriteeri koskee tunnistautumisprosessia. Tunnistautumisprosessin ei tule perustua monimutkaisiin kognitiivisiin tehtäviin, kuten vaikeiden salasanojen muistamiseen tai CAPTCHA-testeihin. Esimerkiksi CAPTCHA-testin sijaan tunnistautumisen yhteydessä voidaan käyttää sähköpostiin tai tekstiviestillä lähetettävää linkkiä tai biometrisiä tunnistusmenetelmiä, kuten sormenjälki- tai kasvojentunnistusta. (W3C, 2023.)
On tärkeää huomioida, että uudet WCAG 2.2 -vaatimukset sisältävät joitakin poikkeustapauksia. Koska WCAG 2.2 -standardi sisällytetään osaksi olemassa olevaa lainsäädäntöä, tulee lain piirissä toimivien organisaatioiden varmistaa hyvissä ajoin, että digipalvelut täyttävät nämä uudet vaatimukset. Myös Laurea ammattikorkeakoulussa tulee uudet vaatimukset ottaa huomioon digitaalisten palveluiden osalta viimeistään kesäkuussa 2025.
Uusia saavutettavuusvaatimuksia tullaan myös tarkastelemaan Laurean ja Humakin toteuttamassa SaavutaÄly -hankkeessa, jossa kohderyhmänä ovat kolmannen sektorin organisaatiot ja niiden työntekijät. SaavutaÄly -hankkeen tavoitteina on parantaa osallistujien tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä oman työn ja organisaation kehittämisessä sekä saavutettavuutta digitaalisissa palveluissa. Voit tutustua tämänhetkisiin, WCAG 2.1 kriteereihin: Saavutettavuuden ohjekortit.
Lyhyesti tulevasta hankkeesta, jossa kirjoittaja toimii mm. saavutettavuusasiantuntijana:
SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen päätavoitteena on parantaa osallistujien tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä oman työn ja organisaation kehittämisessä. Hanke on suunnattu kolmannen sektorin organisaatioille ja niiden työntekijöille sekä vapaaehtoisille. Hanke pyrkii tunnistamaan ja vastaamaan työelämän muutoksista johtuviin osaamistarpeisiin tulevaisuusorientoituneesti, tukien osaltaan osallistujien muutoskyvykkyyttä, toimintojen uudistamista sekä kestävämpiä työuria. Lisäksi hankkeessa kehitetään organisaatioiden toimintaa kokeilullisesti tekoälyä hyödyntäen, jotta löydettäisiin uusia ratkaisuja arjen työhön ja parannettaisiin saavutettavuutta. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke, joka toimii ajalla 1.11.2024-31.10.2026 Uudenmaan alueella. Toteuttajina Laurea ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Lähteet
