Laurea-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija Saara Hälvä toteutti opinnäytetyön aiheesta ”Sairaanhoitajaopiskelijoiden stressitekijät opintojen aikana – kirjallisuuskatsaus”. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopintojen aikana ilmeneviä stressitekijöitä. Tavoitteena oli, että saatuja tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluterveydenhuollossa, hoitotyön koulutusohjelmissa ja yhdistyksissä, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Tutkimuskysymyksenä oli, minkälaisia stressitekijöitä sairaanhoitajaopiskelijoilla on opintojen aikana. Tiedonhaku toteutettiin kansainvälisistä Pubmed-, Sciencedirect-, Ebsco- ja Proquest -tietokannoista ja manuaalisella haulla vuosilta 2009–2018.  Induktiiviseen sisällönanalyysiprosessiin valittiin 13 tutkimusartikkelia.

Mitä stressillä tarkoitetaan?

Stressi voidaan määritellä eri tavoin ja se on käsitteenä moniulotteinen. Lähtökohtaisesti stressin voidaan ajatella olevan tilanne, jossa vaatimusten ja resurssien välillä olevan ristiriidan seurauksena ihminen ei selviydy tai tuntee, ettei selviydy tilanteesta. (Keltikangas-Järvinen 2008, Ahlblad 2016.) Stressi voi toimia eteenpäin vievänä voimana, mutta liian voimakkaana ja pitkittyneenä se on terveydellinen riski vaikuttaessaan sairauksien syntymekanismeihin, riskitekijöihin tai aiheuttaessaan akuutin sairaustapahtuman. Stressi on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyden häiriöihin ja diabetekseen. (Keltikangas-Järvinen 2008, Lindholm ym. 2012.) Stressin oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia, kuten jännittyneisyys, ahdistuneisuus, päänsärky, pahoinvointi ja eristäytyminen (Mattila 2018). Korkeakouluopiskelijoiden yleisiä stressiä aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa akateemiset vaatimukset, opetukseen ja ohjaukseen liittyvät tekijät (Hamaideh 2011, Kunttu 2011). Lisäksi töiden löytäminen ja sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä koettuun stressiin (Saari & Villa 2016). Läheisiltä saatu tuki vaikuttaa positiivisesti opintomenestykseen ja ikätoverisuhteet kannustavat vaikeissa tilanteissa (Saari & Villa 2016, Koivukangas 2015).

Sairaanhoitajaopiskelijoiden stressitekijät opintojen aikana

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden stressitekijät olivat harjoitteluihin, teoriaopintoihin, sosiaalisiin ja henkilökohtaisiin tekijöihin liittyviä.

Harjoitteluihin liittyvät tekijät

Tutkimustulosten mukaan ammatillisen osaamisen puute saattoi selittää harjoitteluiden aikaista stressin määrää. Tiedoissa ja taidoissa koettiin olevan puutteita ja opittavaa koettiin olevan paljon valmistautumisesta huolimatta. (Alsaqri 2017.) Opiskelijat pelkäsivät virheiden tekemistä. Pelkoa ja stressiä aiheuttivat muun muassa kuolevan ja kärsivän potilaan näkeminen, infektioiden tarttuminen, osaamattomuus vastata potilaan kysymyksiin ja potilaiden epäluottamus opiskelijoita kohtaan. (Edwards ym. 2010, Cilingir ym. 2011, Altiok & Üstün 2013, Bagcivan ym. 2014, Ghai ym. 2014, Liu ym. 2015, Wallace ym. 2015.) Opiskelijoiden pelkoa epäonnistumisesta harjoitteluissa pahensi, jos he kohtasivat epäkohteliasta ja epäjohdonmukaista käytöstä (Wallace ym. 2015).

Teoriaopintoihin liittyvät tekijät

Opiskelijat kokivat opiskeltavan määrän suureksi ja siten stressaavaksi (Amr ym. 2011, Sikander & Aziz 2012, Altiok & Üstün 2013, Liu ym. 2015, Alsaqri 2017, Knowlton 2017). Toisaalta stressi yhdistettiin korkeakoulun ja työmäärän akateemisiin vaatimuksiin (Ghai ym. 2014, Knowlton 2017). Edwardsin ym. (2010) tutkimuksen mukaan stressaavana koettiin, jos työpäivän jälkeen oli opiskeltava. Lisäksi opiskelijat pelkäsivät opintojen epäonnistumista ja heillä oli huoli ammatillisesta tulevaisuudesta (Wallace ym. 2015, Soares de Souza ym. 2016). Erilaiset häiriötekijät luennoilla ja luentojen sisältö aiheuttivat huolta ja stressiä (Cilingir ym. 2011, Amr ym. 2013, Bagcivan ym. 2014). Cilingirin ym. (2011) mukaan opetusohjelman huono laatu voi vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden stressitekijöihin ja opettajiin kohdistuviin odotuksiin.

Sosiaaliset tekijät

Stressiä aiheuttivat sosiaalisten suhteiden ongelmat, haasteet taloudellisessa tilanteessa ja asumiseen liittyvät tekijät (Amr ym. 2011, Sikander & Aziz 2012, Altiok & Üstün 2013). Opiskelupiireissä ryhmäytyminen, sosiaalisten aktiviteettien puute ja epätasapaino eri sukupuolten välillä opiskeluryhmissä koettiin stressaaviksi asioiksi. Lisäksi lähipiirin negatiivinen asenne ja ennakkoluulot sairaanhoitajan ammattia kohtaan vaikuttivat opiskelijoihin. (Altiok & Üstün 2013.)

Henkilökohtaiset tekijät

Ajanhallintaan, terveyteen ja itsetuntemukseen liittyvät asiat sekä muutos opiskelijasta ammattilaiseksi nousivat esille valituissa tutkimuksissa. Opiskelijat kokivat, että heillä ei ollut tarpeeksi aikaa esimerkiksi perheelle, ystäville ja harrastuksille (Amr ym. 2013, Ghai ym. 2014, Soares de Souza ym. 2016, Knowlton 2017). Opiskelijat kokivat stressiä omasta vaatimattomuudestaan, kyvystä kieltäytyä ja heillä oli vaikeuksia hallita tunteitaan (Altiok & Üstün 2013). Edwardsin ym. (2010) mukaan stressin lisääntyessä opiskelijoiden itsetunto väheni. Lisäksi ahdistuneisuus ja masentuneisuus nousivat esille tutkimustuloksissa (Sikander & Aziz 2012, Amr ym. 2013, Ghai ym. 2014, Pereira ym. 2014). Edwardsin ym. (2010) mukaan stressi väheni yleisesti, kun tentit ja harjoittelut olivat ohi ja opiskelijat valmistautuivat hakemaan töitä. Toisaalta he saattoivat kokea stressaavana muutoksen opiskelijasta ammattilaiseksi, jolloin heidän oli kohdattava työmarkkinat ja ammatillinen vastuu (Pereira ym. 2014, Knowlton 2017). Knowltonin (2017) mukaan muutosvaiheessa opiskelijat saattoivat kyseenalaistaa omaa ammatinvalintaa.

Kehittämisehdotuksia sairaanhoitajaopiskelijoiden stressin lieventämiseen

Saatujen tulosten perusteella olisi tärkeää miettiä erilaisia syitä sairaanhoitajaopiskelijoiden stressille ja keinoja helpottaa sitä. Suositeltavaa on miettiä menetelmiä, miten opiskelijoiden stressin määrään voidaan vaikuttaa jo opintojen alkuvaiheessa. Kiinnittämällä huomiota esimerkiksi vertaistuelliseen toimintaan, erilaisten stressinhallintakeinojen harjoitteluun ja toimintatapojen muutoksiin voidaan mahdollisesti vähentää opiskelijoiden liiallista stressiä. Opiskelijoiden keskenään jaetut kokemukset ja tilanteet voivat auttaa vertaistuellisesti, kun he huomaavat muiden kamppailevan samankaltaisten asioiden äärellä. Kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen sekä opettajien ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen voidaan edesauttaa vertaistuen vaikutusta esimerkiksi opintojen sujumiseen. Opintojen suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon, että sairaanhoitajaopiskelijoilla ei välttämättä ole samanlaista mahdollisuutta työskennellä opintojen aikana kuin muiden alojen opiskelijoilla, jolloin stressi toimeentulosta voi kasvaa. Ajanhallinnan keinoja olisi hyvä harjoitella jo opintojen alussa, jotta opiskelijat löytävät tasapainon vapaa-ajan ja opintojen välille. Myös laadukas opintojen sisältö ja osaamisen testaaminen voivat tuoda opiskelijoille varmemman tunteen omasta osaamisesta ja taidoista.

Vaikka opinnot johtavat ammattiin ja työllistymisestä saa olla varma, sairaanhoitajaopiskelijat kokevat tutkimusten mukaan työelämään siirtymiseen liittyvää stressiä. Muutos opiskelijasta ammattilaiseksi on taitekohta, johon opiskelijoille voitaisiin tarjota tukea korkeakoulussa tai työelämässä. Korkeakoulut, harjoittelupaikat ja opiskeluterveydenhuolto voisivat entistä tiiviimmin tehdä yhteistyötä, jotta opiskelijoiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti kiinnittämällä huomiota opiskeluvaiheen riskitekijöihin.

Lähteet

• Ahlblad, J. 2016. Ota stressi vakavasti. Lääkärilehti 38/2016, vsk 73, 2318-2320. Viitattu 10.9.2018.
• Alsaqri, S.H. 2017. Stressors and coping strategies of the saudi nursing students in the clinical training: A cross-sectional study. Education Research International, vol. 2017. Viitattu 6.11.2018.
• Altiok, H. Ö., Üstün, B. 2013. The stress sources of nursing students. Educational sciences: theory and practice 13(2), 760-766. Viitattu 6.11.2018.
• Amr, A., El-Gilany, A., El-Moafee, H., Salama, L., & Jimenez, C. 2011. Stress among Mansoura (Egypt) baccalaureate nursing students. PanAfrican Medical Journal, 8:26. Viitattu 12.11.2018.
• Bagcivan, G., Cinar, F. I., Tosun, N., & Korkmaz, R. 2015. Determination of nursing students’ expectations for faculty members and the perceived stressors during their education. Contemporary Nurse: A Journal for the Australian Nursing Profession, 50(1), 58-71. Viitattu 6.11.2018.
• Cilingir, D., Gursoy, A., Hintistan, S., Ozturk, H. 2011. Nursing and midwifery college stundents’ expectations of their educators and perceived stressors during their education: A pilot study in Turkey. International Journal of Nursing Practice 2011, 17, 486–494. Viitattu 5.11.2018.
• Edwards, D., Burnard, P., Bennett, K., Hebden, U. 2010. A longitudinal study of stress and self-esteem in student nurses. Nurse Education Today, vol.30, 78-84. Viitattu 29.11.2018.
• Ghai, S., Dutta, M., Garg, A. 2014. Perceived level of stress, stressors and coping behaviors in nursing students. Indian Journal of Positive Psychology, 5(1), 60-65. Viitattu 6.11.2018.
• Hamaideh, S. 2011. Stressors and reactions to stressors among university students. International Journal of Social Psychiatry, vol. 57(1), 69–80. Viitattu 14.11.2018.
• Hälvä, S. 2019. Sairaanhoitajaopiskelijoiden stressitekijät opintojen aikana – kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu.
• Keltikangas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY
• Koivukangas, K. 2015. Yliopisto-opiskelijan stressitekijät ja resurssit: intra- ja interpersoonalliset, akateemiset ja jotkut sosiodemografiset tekijät opiskelu-uupumuksen selittäjinä. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.11.2018.
• Knowlton, M. 2017. Student perceptions of stressors and the value of coaching in a baccalaureate nursing articulation program. Nursing Education Perspectives, 38(5), 277-278. Viitattu 6.11.2018.
• Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim. Porvoo: Bookwell
• Lindholm, H., Kivimäki, M., Oksanen, T., Takala, E-P., Virtanen, M. 2012. Voiko stressi sairastuttaa? Teoksessa Toppinen-Tanner, S., Ahola, K. (toim.) Kaikkea stressistä. Helsinki: Työterveyslaitos
• Liu, M., Gu, K., Wong, T.K.S., Luo, M.Z., Chan, M.Y. 2015. Perceived stress among Macao nursing students in the clinical learning environment. International Journal of Nursing Sciences, vol. 2, no. 2, pp. 128-133. Viitattu 5.11.2018.
• Mattila, A. 2018. Stressi. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 7.1.2019.
• Pereira, F. G. F., Caldini, L. N., Miranda, M. D. C., & Caetano, J. Á. 2014. Assessment of stress in the inclusion of nursing students in hospital practice. Investigación y Educación En Enfermería, 32(3), 430-437. Viitattu 6.11.2018.
• Saari, J., Villa, T. 2016. Opiskelua ristipaineessa- Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointivajeet, niiden kasautuminen ja yhteys psyykkiseen oireiluun. Teoksessa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. (toim.) Kunttu, K., Pesonen, T., Saari, J. Viitattu 8.10.2018.
• Sikander, S., Aziz, F. 2012. Stressors and Coping Strategies Among Baccalaureate Nursing Students at Shifa College of Nursing Islamabad, Pakistan. International Journal of Nursing Education, 4(2), 193–197. Viitattu 15.11.2018.
• Soares de Souza, V., Ramos-Costa, M.A., Carlos-Rodrigues, A., Freitas-Bevilaqua, J.d., Inoue, K.C., Campos-de-Oliveira, J.L. & Matsuda, L.M. 2016. Stress among nursing undergraduate students of a Brazilian public university. Investigación y Educación en Enfermería, vol. 34, no.  3, pp. 518-527. Viitattu 30.11.2018.
• Wallace, L., Bourke, M.P., Tormoehlen, L.J. & Poe-Greskamp, M.V. 2015. Perceptions of Clinical Stress in Baccalaureate Nursing Students. International Journal of Nursing Education Scholarship, vol. 12, no. 1, pp. 565-568. Viitattu 6.11.2018.