Laureassa kokeiltiin Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää tulevan opintokokonaisuuden yhteiskehittämisessä avainkumppanien kanssa. Työpajasta saatujen kokemusten mukaan tämä menetelmä soveltuu tulevaisuuteen suuntautuneiden opintosisältöjen suunnitteluun, ja myös osallistujat kokivat menetelmän mielekkääksi.
Kuva: Johannes / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Tulevaisuuden johtamisosaaja -koulutuskokonaisuus
Laurea on kehittämässä yhdessä avainkumppaniorganisaatioidensa kanssauutta tulevaisuuden johtamiskyvykkyyksien ja osaamisen koulutuskokonaisuutta Jotpan (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden oppimiskeskus) rahoittamana. Tämän esihenkilö- ja johtamistehtävissä oleville henkilöille suunnatun koulutuksen tavoitteena on vastata haasteisiin, joita tulevaisuus asettaa johtamiselle.
Uusien digitaalisten teknologioiden lisäksi johtajuutta haastavat ns. VUCA eli maailman kompleksisuus, asioiden tulkinnanvaraisuus sekä näkökulmien moninaisuus. Muutoksen nopeus ja laajuus tuovat omat haasteensa. Toisaalta tulevaisuus tuo haasteiden lisäksi mahdollisuuksia, ja vastaamalla haasteisiin voidaankin rakentaa uudenlaista kestävää, rakentavaa ja lisäarvoa luovaa johtajuutta.
Tämän koulutuskokonaisuuden kehittämiseen osallistuu Laurean henkilöstön lisäksi myös Laurean avainkumppaneita, jotka pääsevät osallistumaan osaamistavoitteiden määrittelyyn. Laurean avainkumppanit ovat yrityksiä, jotka ovat Laurean kanssa rekrytointi- näkyvyys- ja projekti- ja kehitysyhteistyössä. Avainkumppaniyhteistyöllä varmistetaan se, että koulutus tulee vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. (Laurea 2024.)
Yhteiskehittämisprosessi tapahtuu yhteensä viidessä eri työpajassa, joista ensimmäinen pidettiin 11.10.2024. Tässä työpajassa käytettiin Tulevaisuustaajuus-menetelmää, joka esitellään seuraavaksi tarkemmin.
Tulevaisuustaajuus työskentelytapana
Tulevaisuustaajuus on Sitran kehittämä työpajamenetelmä, jonka avulla henkilöt, joilla ei ole koulutusta tulevaisuuden tutkimuksesta voivat virittäytyä miettimään tulevaisuutta. Menetelmässä käytettävät materiaalit ovat saatavissa ilmaiseksi Sitran verkkosivuilta.
Sitra (2024) kuvailee menetelmää keinoksi ”toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen”. Menetelmässä pyritäänkin tunnistamaan, tutkimaan ja haastamaan erilaisia tulevaisuutta koskevia oletuksia, joita ihmisillä on. Kun oletukset on tunnistettu ja haastettu, voidaan alkaa kuvittelemaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, ja miten niihin mahdollisesti päästäisiin. Oletuksista irtaantumisen helpottamiseksi työpajoissa mietitään tulevaisuutta 30 vuoden päähän, jolloin osallistujat eivät tarraudu tämän hetken trendeihin niin paljoa.
Työpajan ensimmäinen osio koostuu virittäytymisestä. Tässä vaiheessa osallistujat keksivät yhden tai useamman ”mitä jos”-kysymyksen aiheeseen liittyen. Fasilitaattori kerää nämä vastaukset, ja sen jälkeen pohditaan mitä ajatuksia kysymyksistä nousee. (Sitra 2024.)
Toisessa osassa aletaan tutkimaan ja haastamaan tulevaisuutta käsitteleviä oletuksia. Tällaiset oletukset saattavat olla muodostettuja esimerkiksi populaarikulttuurin kautta, tai ovat nykyisten kehityskaarien projektioita ajassa eteenpäin. Ajatukset tulevaisuudesta ohjaavat paitsi tulevaa niin myös nykyistä toimintaa, ja siksi tulevaisuusoletusten haastaminen on tärkeää. (Sitra 2024.)
Oletuksien tunnistamisen ja haastamisen tukena käytetään Sitran tarjoamia lyhyitä tulevaisuuskuunnelmia, jossa esitellään erilaisia tulevaisuudenkuvia fiktiivisinä tarinoina. Nämä kuunnelmat vaihtelevat dystooppisista utooppisiin, ja ne eivät ole ennusteita, vaan perustuvat eri lähteistä tuleviin yleisiin tulevaisuudenkuviin. (Sitra 2024.)
Kolmannessa osassa aletaan kuvittelemaan toivottavaa tulevaisuutta. On hyvin vaikea lähteä kehittämään uudenlaisia tulevaisuuksia, ellemme pysty kuvittelemaan sitä ensin. Ihmisen kyky kuvitella tulevaisuutta liittyy kykyymme muistaa mennyttä. Samat aivoalueet aktivoituvat, kun kuvittelemme tulevaa ja muistelemme mennyttä. (Sitra 2024.)
Työpajan neljännessä osassa palataan takaisin nykyaikaan, ja aletaan pohtimaan sellaisia konkreettisia toimia, jolla päästäisiin esitettyihin toivottuihin tulevaisuuksiin. Tässä käytetään apuna mallia, jossa muutos on jaettu kolmeen tasoon: käyttäytyminen, rakenteet ja ajattelumallit. Muutoksen nähdään lähtevän käytöksestä, siirtyvän rakenteisiin ja lopulta laajempiin ajattelumalleihin. (Sitra 2024.)
Teemoja ja kokemuksia Tulevaisuustaajuus-työpajasta
11.10.2024 järjestetyssä työpajassa oli mukana edustajia sekä Laureasta että kumppaniorganisaatioista. Tavoitteena oli luoda tulevaisuuden johtamisen visioita ja tunnistaa niihin liittyviä osaamisia, joita jatkokehitetään myöhemmissä työpajoissa tulevan osaajakoulutuksen osaamistavoitteiksi ja oppimissisällöiksi.
Työpajassa virittäydyttiin muistelemaan ensin mennyttä laittamalla aikajanalle mitä kaikkea johtamiseen liittyvää on tapahtunut vuodesta 1940 eteenpäin. Sen jälkeen alettiin pohtimaan, mitkä ovat nykyajassa sellaisia kehityskulkuja, joita olisi suotavaa vahvistaa. Näiden pohjalta alettiin ryhmissä työstämään tiiviitä lauseita, jotka kuvaisivat millä tavalla johtaminen on vuonna 2050 erilaista kuin nykyään.
Työpajassa nousi esimerkiksi seuraavia ”mitä jos”-kysymyksiä kuten ”mitä jos työelämä olisi inhimillinen”, ”mitä jos tekoälyllä olisi tunteet” ja ”mitä jos digitaalinen teknologia muuttuu käyttökelvottomaksi”, mitä jos kaikki osaisivat johtaa itsenään? Oletuksien haastaminen -osiossa tunnistettiin ihmisen kyberneettistä tehostamista käsitelleessä kuunnelmassa oletuksia mm. työelämän jatkuvasta tehostamisesta, teknologiakeskeisyydestä ja äärimmäisestä yksilöllisyydestä.
Erilaiset inhimilliset tekijät kuten tunneäly ja fasilitointitaidot nousivat voimakkaasti esille toivottavissa tulevaisuuksissa, kuten myös ajatus siitä, että nykyisiä nuoria pitää johtaa eri tavalla kuin tulevia sukupolvia. Tiettyjä teknologisia teemoja nousi esille, mutta toivottiin, että teknologiaa käytettäisiin nimenomaan avustamaan, ei korvaamaan ihmisiä.
Myös resilienssi ja ennakointikyky ovat hyviä esimerkkejä esille nousseista teemoista. Tämä heijastaa nykyisyyden epävarmuutta, mutta toisaalta myös kasvavaa ymmärrystä siitä, että on tärkeää pohtia erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämän vuoksi sopeutumiskyky ja kestävyys poikkeuksellisissa tilanteissa nousee tärkeäksi arvoksi.
Osallistujat kokivat työpajan mieluisana työskentelyn muotona, ja työpajan koettiin antaneen paljon uusia oivalluksia. Lisäksi koettiin, että työpaja vahvisti positiivista näkemystä tulevaisuudesta ja loi halua uudistaa toimintatapoja. Yksi osallistujista kertoi aikovansa soveltaa Tulevaisuustaajuus -menetelmää välittömästi omassa työssään.
Työpajan perusteella Tulevaisuustaajuus sopii työtavaksi myös kehitettäessä teemoja tulevaisuuteen suuntautuville opintosisällöille. Koska menetelmässä käytetyt materiaalit ovat ilmaisia, vapaasti saatavilla, suhteellisen keveitä ja ne eivät vaadi erityistä koulutusta, niin esteet tämän menetelmän kokeiluun ovat hyvin vähäiset.
Työpajasta nousseiden teemojen avulla muodostettiin neljä jatkotyöpajaa, joiden perusteella on työstetty Tulevaisuuden johtamisosaaja -koulutuskokonaisuuden osaamistavoitteita ja sisältöjä. Koulutuskokonaisuuden sisältö esitellään 29.11.2024, ja itse koulutuskokonaisuus alkaa 1.2.2025 ja loppuu 30.11.2025. Kohderyhmänä ovat johtamisen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt, jotka työskentelevät johtamis- tai esihenkilötehtävissä. Koulutuksesta saa 25 opintopistettä, ja sen voi sisällyttää AMK-tutkintoon täydentävinä opintoina. Mukana olevien avainkumppaniyritysten henkilöstö huomioidaan ensisijaisesti ilmoittautumisissa.
Lähteet
