Tässä artikkelissa kuvataan Sometaduuniin-hankkeessa kehitettyjä virtuaalisen kohtaamisen malleja ja näiden hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaissa korkeakouluyhteyksissä.Sometaduuniin-hankkeessa haettiin ratkaisuja korkeakoulutettujen työllistymiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, työnantajien ja korkeakoulutettujen kohtaamiseen digitalisoituvissa ympäristöissä ja työmarkkinoilla sekä korkeakoulujen uraohjauksen digiloikan vahvistamiseen. Hanke sai ESR-rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä.
Hankkeen Laurean osaprojektissa kehitettiin virtuaalisia kohtaamisia opiskelijoiden ja työnantajien välille. Tavoitteena oli tukea työ- harjoittelupaikkojen löytämistä uudenlaisilla toimintatavoilla. Hankkeessa kehitettiin (10/2016-9/2019) aikana kuusi eri virtuaalisen kohtaamisen toimintamallia kolmella eri alustalla. Lisäksi tuotettiin ohjeet virtuaalisen kohtaamisen järjestämiseen (Nykänen 2019) sekä luotiin ohjeet virtuaalisen kohtaamisen markkinointiin (Gröhn 2019). Kokemuksia kokeiluista on kuvannut Ritmala, Gröhn ja Nykänen (2019, 90–97).
Sometaduuniin-hanke virtuaalisten kohtaamisten kehittäjänä
Kaikki mallit kehitettiin jo olemassa olevia alustoja hyödyntämällä. Ensimmäiset pilotit toteutettiin Adobe Connect- alustalla, mutta koska alustasta luovuttiin Laureassa päätettiin jatkaa testauksia Zoom-alustalla.
Zoom-alusta toimi hyvin opiskelijoiden ja työnantajien virtuaalisen kohtaamisen välineenä (ks. Ritmala, Gröhn & Nykänen 2019, 90–97.). Zoom on myös yrityksissä paljon käytetty verkkokokoustyökalu, ja se oli yrityksille selvästi tutumpi kuin Adobe Connect. Zoom-alustalla olevat Breakout-huoneet tarjosivat myös hyvät mahdollisuudet yksilö- tai ryhmäkeskusteluille. Zoomin liittyminen koettiin yksinkertaisempana kuin Adobe Connectiin, eikä se vaatinut pitkiin ohjeisiin tutustumista. Äänitoiminnot olivat myös vaivattomia käyttää ja erillistä harjoittelua ennen tapahtumaa ei tarvittu.
Pilotoimme myös virtuaalista kohtaamista Slack-alustalla (ks. Ritmala, Gröhn & Nykänen 2019, 90–97.) Päätimme kokeilla aikaan ja paikkaan sitomatonta kohtaamispaikkaa, sillä sopivaa yhteistä aikaa opiskelijoille ja työnantajille oli haastavaa löytää. Toimintamallin pohjana oli myös opinnäytetyön tulokset (ks. Barck 2019). Ensimmäinen tapahtuma oli kaksiviikkoinen ja toteutettiin Laurean ura- ja rekrytointitapahtuman ympärille, jolloin yrityskohtaisilla kanavilla voitiin käydä keskusteluja. Tapahtuma toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi. (Ritmala, Gröhn & Nykänen 2019, 90–97.)
Viimeisessä pilotissa yhdistettiin Slack-tapahtuman sisään luodut Zoom-tilaisuudet. Tämä konsepti osoittautui hyvin toimivaksi ja siihen liittyi mukaan 59 osallistujaa. Tapahtuman sisällöntuotannossa olivat mukana sekä opiskelijat että työnantajat. Zoom-tilaisuudet nauhoitettiin ja lisättiin alustalle, jolloin ne olivat osallistujien käytössä heille parhaiten sopivina aikoina. Tapahtuma, jossa yhdistettiin kaksi eri alustaa sai niin hyvän vastaanoton, että myös hankkeen tulosten levitystapahtuma päätettiin järjestää Slackissä keväällä 2019. Tähän tapahtumaan ilmoittautui 263 henkilöä. (Ritmala, Gröhn & Nykänen 2019, 90–97.)
Kaikkien pilottien kehittämisessä ja testaamisessa oli mukana Laurean eri alojen opiskelijoita perustutkinnosta ja YAMK-tutkinnosta. Opiskelijat tekivät hankkeessa lukuisia projektiopintoja ja hankkeessa syntyi lisäksi useita eri alojen opinnäytetöitä.
Kuva 1. Virtuaalisen kohtaamisen kulku (Gröhn & Nykänen 2019)
Virtuaalisen kohtaamisen mallit hyödynnettävissä monissa eri konteksteissa
Sometaduuniin-hankkeessa kehitetyt virtuaalisen kohtaamisen mallit ovat hyödynnettävissä monissa eri yhteyksissä. Yksi mahdollinen virtuaalisen kohtaamisen muoto voisi olla uuden opiskelijaryhmän ja Laurean alumnien kohtaaminen. Tässä alumnit voisivat kertoa urapoluistaan ja työllistymiseen liittyvistä asioista. Uudet opiskelijat voisivat esittää kysymyksiä ja syventää näin tietämystään eri uravaihtoehdoista ja niihin suositeltavista täydentävän osaamisen opinnoista tai harjoittelupaikoista.
Alumnille osallistuminen virtuaaliseen kohtaamiseen onnistuu omalta työpisteeltä eikä aikaa vieviä siirtymisiä vaadita. Virtuaalinen kohtaaminen onnistuu helposti myös esimerkiksi verkkokoulutuksen ryhmän opiskelijoilta, jotka ovat usein eri puolilta Suomea. Samalla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta verkkokeskustelusta. Yksinkertaisimmillaan tällaisen kohtaamisen voi järjestää Zoom-alustalla hyödyntämällä tarvittaessa myös Breakout-huoneita. Zoomissa alumnit voivat myös jakaa videoita ja esitellä niiden avulla omia työpaikkojaan.
Virtuaalisen kohtaamisen mallia voidaan hyödyntää myös esimerkikisi opiskelijoiden ja työnantajien tutustumistapaamisella, jossa työnantajat kertovat yrityksistään ja toimipaikoistaan sekä tulevaisuuden näkymistään ja osaamistarpeistaan. Opiskelijat voivat kertoa osaamisestaan ja näin saattaa löytyä osaaja tai harjoittelija vaikka piilotyöpaikkaan.
Virtuaalisen kohtaamisen mallia voidaan myös hyödyntää etsittäessä opiskelijoita kehittämään osaamistaan ja hankkimaan opintopisteitä erilaissa TKI-hankkeissa, joita korkeakouluissa toteutetaan. Hankkeiden projektipäälliköt voitaisiin kutsua virtuaaliseen kohtaamiseen yhdessä opiskelijoiden kanssa ja opiskelijat löytäisivät kiinnostavimmat hankkeet. Hankkeiden kuvaukset voitaisiin laittaa esimerkiksi Slackin eri kanaville ja opiskelijat voivat liittyä haluamalleen kanavalle keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä toimeksiannoista.
Virtuaaliseen kohtaamiseen voidaan myös kutsua työnantajia ja erilaisia Laurean yhteistyökumppaneita opetussuunnitelman kehittämiseen liittyen. Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Digitalisaatio, tekoäly, robotiikka ja lisääntyvät uudenlaiset ratkaisut työelämässä vaativat opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä ja uudistamista yhä nopeammin.
Tulevaisuudessa virtuaalisen kohtaamisen mallin tulisi olla helposti hyödynnettävissä osana urapalveluita eri ajankohtina lukuvuoden aikana. Voitaisiin rakentaa virtuaalisten kohtaamisten vuosikello. Piloteissa tuli toiveita, että virtuaalinen kohtaaminen opiskelijoiden ja työnantajien välille olisi hyvä järjestää ainakin helmikuussa, jolloin usein kesätyöntekijät rekrytoidaan. Tämä kohtaaminen voisi olla monialainen ja laajempi tapahtuma, joka olisi samalla kiinteä osa ura- ja rekrytointitapahtumia. Toisaalta myös muina ajankohtina voisi olla tarvetta virtuaaliselle tapahtumalle, joka olisi vakiintunut ja tulisi näin tunnetuksi työnantajille ja yhteistyökumppaneille sekä opiskelijoille. Uudellamaalla on tällä hetkellä suuri pula muun muassa sosiaali – ja terveysalan ja ICT-alan osaajista, ja jopa kuukausittain toteutettava virtuaalinen kohtaaminen saattaisi olla toimiva foorumin opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamisen, jotta avoimet työtehtävät löytäisivät tekijänsä.
Sometaduuniin-hankkeessa kehitetyt virtuaalisen kohtaamisen mallit soveltuvat hyvin myös kansainvälisen toiminnan työmuodoksi. Korkeakouluun tulevat vaihto-opiskelijat voitaisiin kutsua virtuaaliseen kohtaamiseen, jossa korkeakoulun kv-tuutorit kertoisivat heille opinnoista ja asumisesta Suomessa. Tämä voitaisiin toteuttaa vaikka Slackin ja Zoomin yhdistämisen avulla, jossa eri alojen opiskelijat saisivat tietoa omilla kanavillaan. Lisäksi voidaan perustaa kaikille yhteinen Suomi-tiedon kanava. Kanaville voidaan tuottaa myös opiskelun ja asumisen kannalta tärkeitä linkkejä, tutkimuksia ja artikkeleita. Yhdistämällä tähän Zoom-alustaa voidaan tarjota myös luentoja tai muodosta keskusteluryhmiä erillisiin Zoomin Breakout-huoneisiin.
Virtuaalisten kohtaamisten kehittäminen Sometaduuniin-hankkeessa on ollut haastavaa, mutta myös erittäin antoisaa. Uskon, että tämä kehittämistyö on vahvistanut kaikkien siihen osallistuneiden digitaalista toimijuutta ja innostanut jatkossakin luomaan ja rakentamaan virtuaalisia kohtaamisia eri konteksteissa. Osahankkeen projektipäällikkönä toimi Anna Nykänen. Hankeasiantuntijoina työskentelivät Minna-Kaisa Lehtilinna, Marjo Ritmala ja Taru Tallgren. Hankeassistentteina toimivat Saara Gröhn ja hankkeen alussa Joel Korhonen. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja mukana kehitystyössä oli myös Lapin ammattikorkeakoulu sekä Itä-Suomen Yliopisto.
Kuva 2. Virtuaalisen kohtaamisen työkaluja Ritmala 2019)
Lähteet
- Barck, E. 2019.Virtuaalisten kohtaamisten toimintamallin suunnittelu. Case: Sometaduuniin-hanke. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Haettu 30.8.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/161158
- Gröhn, S. 2019.Mikä virtuaalinen kohtaaminen? Käytännön vinkkejä tapahtumamarkkinoinnin suunnitteluun. Julkaistaan teoksessa O. Rantanen, T. Isosuo & M. Merivirta (toim.) Someta Duuniin. Digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Lapin amkin julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu.
- Nykänen, A. 2019. Näin järjestät virtuaalisen kohtaamisen opiskelijoille ja työnantajille. Julkaistaan teoksessa O. Rantanen, T. Isosuo & M. Merivirta (toim.) Someta Duuniin. Digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Lapin amkin julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu.
- Ritmala, M., Gröhn S. & Nykänen A. 2019. Kotisohvalta työhaastatteluun. Virtuaalisia kohtaamisia opiskelijoille ja työantajille kehittämässä. Julkaistaan teoksessa O. Rantanen, T. Isosuo & M. Merivirta (toim.) Someta Duuniin. Digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Lapin amkin julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu.
Linkkivinkkejä
Kuvat
Kirjoittajan tiedot:
Marjo Ritmala [VTM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ET] työskentelee sosiaalialan lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut Sometaduuniin- hankkeessa asiantuntijana ja virtuaalisten kohtaamisten kehittäjänä.
