Osallistuin keväällä 2024 työkykykoordinaattorin koulutukseen, jonka tarkoituksena on lisätä osaamista työllistymisestä, työkyvystä ja kuntoutuksesta. Koulutuksen perustana on Sanna Marinin hallituksen työkykyohjelma 2020–2023. Työkykyohjelman lähtökohta on, että jokainen on työkykyinen johonkin työhön. Laurean NETTA – Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyden ja osaamisen tuki -ESR-hankkeessa, jossa työskentelin 2021–2023, oli puolestaan johtotähtenä Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston (AMEO) julkaisusta napattu lausahdus: “Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön.” Nämä kaksi periaatetta kulkevat hyvin samoilla linjoilla.

Koulutuksesta näkökulmia kehittämishanketyöhön

Työskentelen TREENI – Työelämän yhteistreenit -ESR+ -hankkeessa 2023–2026 projektipäällikkönä sekä sosiaalipedagogiikan ja työelämäyhteistyön asiantuntijana. Hanke syntyi edellä mainitun NETTA-hankkeen itsenäiseksi jatkoksi ja Laurean kumppanina siinä on Humak eli Humanistinen ammattikorkeakoulu. TREENI-hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaalipedagogisella valmentavalla työotteella erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa syystä tai toisesta olevien nuorten työelämäosallisuutta sekä edistää moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden ymmärrystä työyhteisöissä, sitä kautta koko yhteiskunnassa. Luomme myös uutta työyhteisötreenaamisen toimintamallia ja pyrimme selvittämään millainen osaamisen kokonaisuus vastaa parhaiten työelämän kohtaanto-ongelmiin ja nuorten työelämään integroitumisen haasteisiin.

Päädyin työkykykoordinaattorin koulutukseen erityisesti tämän työroolini näkökulmasta tarkastellakseni työkykykoordinaattorin ja koko työkyvyn parissa työskentelevän verkoston osaamista suhteessa siihen osaamiseen, jota tarvitaan nuorten työelämäosallisuuden ja työyhteisöjen monimuotoisuuden edistämisessä. Nuori voi olla monesta syystä haasteellisessa työmarkkina-asemassa, mutta osa haasteista liittyy nimenomaan työkykyyn. Osatyökyvyn ja täsmätyökyvyn käsitteet ovat varsin keskeisiä, kun kehitämme TREENI-hankkeessa muun muassa työn muotoilua, vahvuusperustaista rekrytointia ja perehdyttämisen keinoja yhdessä työnantajien sekä nuorten ja työllisyyden parissa työskentelevien kanssa.

Työkykykoordinaattorin osaaminen

Työkykykoordinaattorin tehtävänä on koordinoida kokonaisuutena asiakkaan ympärillä olevia palveluita ja erilaisia tukimahdollisuuksia. Asiakkaiden kokemuksen mukaan työkykykoordinaattorin tehtävässä korostuivat asiantuntemuksen lisäksi muun muassa aidot kohtaamiset. Työkykykoordinaattorin osaamisessa korostetaankin esimerkiksi sosiaalisia taitoja, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja sekä verkostoitumistaitoja. Nämä taidot ovat nousseet vahvasti esiin myös hankkeissa, kun olemme pyrkineet eri keinoin löytämään esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevan tai muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevan nuoren työllisyyden ekosysteemissä tarvittavaa oleellista osaamista.

Koulutus koostuu kahdesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta: Työllistymisen ja työkyvyn uudistuvat palvelut sekä Laaja-alainen työote työllistymiseen ja työkykyyn. Itse kävin koulutuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkokoulutuksena, mutta tarjolla on myös sellaisia toteutuksia, jotka sisältävät livetapaamisia, sellainen eteläisessä Suomessa olisi ollut ainakin Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutuksen ehdottomasti parasta antia olivat ryhmissä käydyt keskustelut sekä ryhmätehtävät, joissa pääsi kohtaamaan aiheen äärellä toimivia ammattilaisia monenlaisista taustoista ja työnkuvista. Osa tehtävistä tehtiin moniammatillisissa ryhmissä, ja yhden osion tehtävät enemmän samalla kentällä toimivien kanssa, esimerkiksi itselläni ryhmänä oli oppilaitoksissa toimivat. Ainakin yksi ammattikorkeakoulussa työskentelevä projektipäällikkö löytyi, mutta toki myös monia, jotka työskentelivät erilaisissa kehittämishankkeissa tai joiden kanssa löytyi muita yhtymäkohtia koulutuksesta ja työuralta.

Kymmenen opintopisteen koulutus ei kenenkään ammatillista osaamista mullista täysin, ja jokainen tarkastelee työkyvyn tukemisen kenttää omasta koulutus- ja kokemustaustastaan käsin. Toisilla on esimerkiksi vuosien tai vuosikymmenten ohjauskokemus, toisilla ei välttämättä ohjauksesta ammatillisena toimintana juuri ollenkaan. Itselläni humanististen tieteiden puolelta tulevana yhteisöpedagogina oli terveydenhuollon osaamispohja se etäisin tulokulma tässä koulutuksessa, ja siihen olikin erittäin tarpeellista tutustua lisää.

Se, millaisia työkykykoordinaattoreita meistä valmistuu, riippuu siis paljon myös jokaisen omista lähtökohdista. Varmasti tietynlaiset silmälasit koulutus antaa kuitenkin jokaiselle käyttöön. Toivottavasti osaamme katsoa niillä silmälaseilla työkykyä ja sen merkitystä yksilön, yhteisöjen ja organisaatioiden sekä yhteiskunnan näkökulmasta hiukan entistä ymmärtävämmin ja kirkkaammin. Hahmotamme myös työkyvyn ja työllisyyden verkostojen toimintaa muuttuvassa työelämässä sekä osaamme myös olla mukana kehittämässä sitä toimivaksi muutosten myllerryksissäkin.

Lähteet

• AMEO. 2021. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto. Olemme täsmätyön puolestapuhujia! Kannanotto. (Lainattu 18.5.2024.)
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sinustako työkykykoordinaattori? (Lainattu 18.5.2024.)
• Kivistö, M., Mäntynen-Hakem, A., Niemelä, P. 2023. Systeeminen osaaminen erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden tukena. Laurea Long 9/2023.
• Kivistö, M. & Laasonen, H. & Mäntynen-Hakem, A. 2023. Täsmätyön muotoilulla vahvuusperustaiseen rekrytointiin. Julkaisussa Tulevaisuudenkestävä bisnes — ratkaisuja kompleksisuuden haasteisiin. Konferenssi 27.4.2023, s. 43–49.
• Lehtola, H. Työkykykoordinaattorit kunta-alalla – Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet. Kevan tutkimuksia 3/2017.
• Nurmi, H., Vähätalo, L., Siukola, A ym. Työkyvylle tukea perusterveydenhuollosta – Potilaiden kokemuksia työkykykoordinaattorin palvelusta. Suomen Lääkärilehti 2023; 78: e37537.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. Työkykyohjelma-sivusto. (Lainattu 18.5.2024.)