Laurean Tikkurilan yksikön sosiaalialan opiskelijoille toteutettiin vuonna 2019 kysely, jossa kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuudesta ja koulutuksen merkityksestä vanhustyöhön suuntautumisessa. Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat haluaisivat kattavamman kokonaiskuvan sosionomin työstä ja enemmän opintoja vanhustyöhön liittyen. Millaisia kokeiluja vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi voimme koulutuksen sisällä tehdä?

Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalialan perusopinnoissa ei ole tällä hetkellä varsinaista vanhustyön opintomoduulia. Vanhustyö tulee esille erilaisissa opintojaksojen yhteydessä toteutettavissa työelämäprojekteissa, harjoitteluina sekä opinnäytetöinä. Vanhustyön projekteja tehdään lähinnä ensimmäisen, toisen ja kolmannen moduulin opintojaksoilla pääasiassa palvelukeskusten, päivätoimintaryhmien ja kolmannen sektorin järjestöjen sekä Laurean omien hankkeiden kanssa. Projektit pitävät sisällään yleensä ryhmänohjausta sekä erilaisten menetelmien harjoittelua. Vanhustyön projekteja voi olla myös luovien menetelmien täydentävissä opinnoissa. Vanhustyön projektit kiinnostavat opiskelijoita ja niihin löytyy yleensä aina tekijöitä, eli vanhustyö kiinnostaa, mutta siihen ei haluta käyttää kokonaista harjoittelujaksoa, jolloin lyhyt projekti on hyvä vaihtoehto. (Häkkinen 2019.)

Vuosittain vanhustyön puolelle suuntautuneita opinnäytetöitä tehdään vain muutama (Rajamäki 2019). Samoin harjoittelun suorittaa vanhustyön puolella vain muutama opiskelija vuosittain (Soikkeli 2019). Kesän aikana suoritettavien täydentävien opintojen kurssitarjonnassa on tarjolla yksi 10 opintopisteen suuruinen, Ikääntyvien palvelut hyvinvointiyhteiskunnassa -verkkokurssi. Vanhustyö näkyy jonkin verran myös aikuissosiaalityön täydentävissä opinnoissa. Kaikkiaan vanhustyön tarjonta on kuitenkin melko vähäistä. (Häkkinen 2019.)

Viimeisten viidentoista vuoden aikana Laureassa on toteutettu vanhustyön kenttään liittyneitä hankkeita jonkin verran. Tällaisia ulkopuolisesti rahoitettuja hankkeita ovat olleet muun muassa Kotosa-hanke (2003–2005), Kehittämishanke muutosvoimana vanhus-työssä (2008–2011), mHealth booster -hanke (2013–2014), HoivaDigi-hanke (2015–2017) sekä TEKNO – Terveys- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen sujuvaksi -hanke (2017–2019). Hankkeissa on sekä koottu verkostoja, että kehitetty vanhustyötä niin rakenteellisesti kuin menetelmällisesti. Myös näissä hankkeissa sosiaalialan opiskelijoita on ollut mukana erilaisten opintojaksointegraatioiden, harjoitteluiden ja opinnäytetöiden kautta. (Niiniö 2019.)

Työelämän monipuolinen esillä olo opinnoissa tärkeää

Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia vanhustyön näkymisestä sosionomiopinnoissa. Tämä on tärkeää tietoa sosiaalialan koulutusta ja sen sisältöä sekä oppilaitosten ja vanhustyön julkisten, yksityisten sekä kolmannen sektorin organisaatioiden yhteistyömahdollisuuksia kehitettäessä ja testattaessa.

Vastanneista sadasta opiskelijasta yhteensä 21 eri opiskelijaa oli opintojensa aikana osallistunut johonkin vanhustyön projektiin, ulkoisesti rahoitettuun hankkeeseen, suorittanut harjoittelun tai suorittanut vanhustyöhön liittyviä täydentäviä opintoja. Opiskelijat olivat lähes yksimielisiä siitä, että työelämän monipuolinen esillä olo on opinnoissa tärkeää. Opiskelijoita eniten motivoivat opiskelutavat olivat toiminnalliset projektityöt työelämän kanssa, työharjoittelut, valmistuneen sosionomin esitys omasta työnkuvastaan, ulkopuolisen luennoitsijan pitämät luennot sekä lehtoreiden pitämät luennot.

Toiveena kattavampi kuva sosionomin työstä

Lähes kaksi kolmasosaa koki, että sosiaalialan eri asiakasryhmät tuodaan kattavasti esille niin projektitarjonnassa kuin teoriaopinnoissa. 77 % opiskelijoista koki lehtoreiden kannustavan tutustumaan eri asiakasryhmiin opintojen aikana. 63 % vastaajista haluaisi saada nykyistä kattavamman kuvan sosionomin työstä opintojen alussa (kuvio 1).

Opiskelijoista 45 %:n mielestä pakollisissa opinnoissa ei muodostu laajaa kuvaa vanhustyöstä. Vastaavasti 53 % opiskelijoista koki, etteivät he ole saaneet riittävästi teoriatietoa vanhustyöstä pakollisten opintojen aikana. Puolet vastaajista koki myös, etteivät he olleet saaneet riittävästi käytännön asiakastyön kokemusta vanhustyöstä pakollisissa opinnoissa.

Suurinta osaa vastaajista ei kiinnostanut harjoittelun suorittaminen vanhustyössä lainkaan. 37 % opiskelijoista koki, ettei vanhustyön harjoittelupaikkoja mainosteta tarpeeksi. Opinnäytetyön tekeminen vanhustyöhön liittyen kiinnosti kahdeksaa vastaajaa. Vanhustyön täydentävät opinnot kiinnostivat 14 vastaajaa. 16 opiskelijaa koki, että vanhustyön täydentäviä opintoja on tarjolla liian vähän.

Vastaajista 73 % oli sitä mieltä, että sosionomeilla on paljon annettavaa vanhustyölle. Toisaalta 38 % vastaajista toivoi yleisesti enemmän tietoa sosionomien työstä vanhusten parissa. 45 % opiskelijoista koki, ettei vanhustyötä ole painotettu tarpeeksi opinnoissa. Vastaajista 46 % haluaisi, että sosiaalialan koulutusta kehitettäisiin vanhustyön osalta.

Opiskelijat vanhustyön vaikutuksen portailla

Pirjo Vuokko (2004) on esitellyt nonprofit-organisaatioiden markkinointiin liittyvän nelitasoisen vaikutuksen portaat –kuvion. Portaat kuvaavat päätöksenteossa läpikäytäviä vaiheita sekä niitä haasteita, joita markkinoija kohtaa pyrkiessään vaikuttamaan kohderyhmäänsä (Vuokko 2004: 40). Samaa ajatusta voi hyödyntää vanhustyön markkinoinnissa, kun opiskelijat asettuvat portaiden eri tasoille ja mietitään sopivia toimenpiteitä seuraavalle portaalle siirtymiseksi (kuvio 2).

Kyselyn tulosten mukaan vastanneista opiskelijoista 20 on ns. tuntemattomuus-portaalla eli heillä ei ole minkäänlaista kokemusta ikääntyneistä tai vanhustyöstä. Tieto-portaalla ovat ne 21 opiskelijaa, jotka ovat kiinnostuneet toteuttamaan projektin, suorittamaan harjoittelun tai tekemään opinnäytetyön vanhustyön parissa.

Mielikuva-portaalla ovat ne opiskelijat, jotka ovat jo osallistuneet vanhustyön projektiin tai hankkeeseen, suorittaneet harjoittelun tai täydentäviä opintoja. Toiminta-portaalla ovat ne opiskelijat, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa vanhustyöhön työpaikkana. Lisäksi opiskelijoissa on niin sanotusti portailta pois pudonneita, eli heitä, joilla on vanhustyöstä tai ikääntyneistä kokemuksia, mutta ei kiinnostusta vanhustyöhön. Tässä kohden ei siis ole huomioitu erikseen opiskelijoiden aikaisempaa työkokemusta vanhustyöstä esimerkiksi lähihoitajana, vaan ainoastaan korkeakouluopintojen aikana kerätyt kokemukset.

Uusia kokeiluja ja monipuolisia toimenpiteitä kehiin!

Tärkeä kysymys onkin, millaisia toimenpiteitä voisimme tehdä ja mitä keinoja meillä on käytössämme, jotta saisimme opiskelijat siirtymään portaalta toiselle? Vanhustyön opintoja, projekteja, harjoitteluita, opinnäytetyöaiheita ja hankkeita on tarjolla jonkin verran, mutta selkeästi laajempaa otosta kaivattaisiin, jotta opiskelijoille muodostuisi kattavampi kuva vanhustyön monipuolisesta työkentästä.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä voitaisiin lisätä monenlaisilla toimenpiteillä. Tässä lueteltuna muutamia ehdotuksia, joihin me Laureassa voisimme tarttua vanhustyön esiin nostamiseksi:

• sosionomin työnkuvien esittelyt verkossa tai opintojaksolla – monipuoliset työllistymismahdollisuudet ja työnkuvat tutuksi
• mentorisosionomi – valmistumassa oleva tai valmistunut sosionomi kannustamassa, tukemassa ja opastamassa opintojensa alussa olevia
•  mielekkäät projektit, ei pöytälaatikkoprojekteja
• onnistuneet työharjoittelut – paikka, ohjaaja ja työnkuva mietittävä vastaamaan opiskelijan tarpeita ja osaamista, riittävä perehdytys
• rekrytointitapahtumat kouluissa, ikääntyneet mukaan rekrytointiin
• vanhustyön seminaarit – nopeita tutustumisia vanhustyön maailmaan
• 10 syytä valita vanhustyö -kampanjan suunnittelu ja toteutus
• sosionomi vanhustyössä -peli – erilaisten tehtävien kautta tutustutaan vanhustyön monipuolisiin työtehtäviin ja toimipaikkoihin
• urani vanhustyössä – konkarisosionomit kertomaan omia uratarinoitaan vanhustyön parista

Ensimmäinen kokeilu on jo käynnissä. Syksyllä 2020 järjestetään vanhustyön seminaari, Happy Golden Days, jonka tarkoituksena on tuoda esille mielenkiintoisia ja onnistuneita kokeiluja ja työtapoja vanhustyön saralta. Seminaari on avoin kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille opiskelijoille ja ammattilaisille. Seminaariin on kiinnitetty muutama opintojakso ja lisäksi opiskelijoille tarjotaan kahden opintopisteen suuruista täydentäviin opintoihin kuuluvaa toteutusta. Seuraava seminaari kulttuurisesta vanhustyöstä keväälle 2021 on jo suunnitteilla.

Opiskelijat toivoivat työelämän monipuolista esillä oloa koulutuksen eri vaiheissa. Tämä edellyttää eri organisaatioiden ja toimijoiden kattavaa verkostoa ja tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meidän täytyy pystyä tarjoamaan opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia tutustua vanhustyöhön. Tämä vaatii meiltä Laurean väeltä tietämystä, verkostoja ja rohkeitakin kokeiluja. Toisaalta myös vanhustyön organisaatioilta vaaditaan omaa aktiivisuutta tuoda toimintaansa esille, mutta ennen kaikkea innovatiivisuutta ja sujuvaa yhteistyötä kahden ja jopa useamman toimijan välillä.

Kysely on osa kirjoittajan tekemää vanhustyön YAMK-opinnäytetyötä, joka julkaistiin joulukuussa 2019. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa https://www.theseus.fi/handle/10024/262729.

Lisätietoa Happy Golden Days –vanhustyön seminaarista: https://www.laurea.fi/ajankohtaista/tapahtumat/happy-golden-days–vanhustyon-seminaari/

Lähteet:

• Häkkinen, Johanna. 1.2.2019. Henkilökohtainen tiedonanto. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Niiniö Hannele. 6.2.2019. Henkilökohtainen tiedonanto. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Rajamäki, Anne. 5.2.2019. Henkilökohtainen tiedonanto.Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Soikkeli, Eeva. 6.2.2019. Henkilökohtainen tiedonanto. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Vuokko, Pirjo 2004. Nonprofit-organisaatioien markkinointi. Helsinki: WSOY.