Miten tehdä näkyväksi kehittämistoiminnan piilevät hyödyt ja vaikuttavuus? Social Return on Investment (SROI) -menetelmä tarjoaa organisaatioille, projekteille ja yhteiskunnallisille toimijoille välineen arvioida toimintansa sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia rahamääräisesti. Samalla se haastaa meidät pohtimaan, mitä pidämme arvokkaana ja miten tuomme vaikuttavuuden esiin uskottavasti ja merkityksellisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti, mitä mahdollisuuksia ja hyötyjä SROI-menetelmä voi tarjota ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa ja aluekehittämistyössä.
Kuva: GoldPumaze / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
SROI-menetelmän taustaa
Social Return on Investment (SROI) -menetelmä kehitettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa Roberts Enterprise Development Fund (REDF) -organisaatiossa, jonka tavoitteena oli vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämäintegraatio. Menetelmän kehitystyötä ovat sittemmin jatkaneet muun muassa New Economics Foundation (nef) ja The SROI Network, joka tunnetaan nykyisin nimellä Social Value UK . SROI-menetelmä yhdistää kustannus-hyötyanalyysin, sosiaalisen tilinpidon ja arviointitutkimuksen elementtejä. Menetelmää hyödynnetään laajasti erityisesti angloamerikkalaisessa maissa ja kiinnostus siihen kasvaa myös Suomessa. (Klemelä & Niskanen 2025.)
Kuntoutussäätiön SROI-koulutuksesta kohti kehittämistyön vahvistamista
Kuntoutussäätiö järjesti 23.4.2025 SROI-koulutuksen otsikolla ”Hyvinvointia tukevien palveluiden piilevät hyödyt esiin SROI-arvioinnilla”. Koulutuksen vetäjinä toimivat asiantuntijat Juha Klemelä ja Satu Niskanen, jotka avasivat menetelmän periaatteita, vaiheita ja käytännön soveltamista vuorovaikutteisella otteella. Koulutus nosti esiin keskeisen kysymyksen: kuinka paljon kehittämistoiminnan arvokkaita, mutta usein näkymättömiin jääviä vaikutuksia voitaisiin tehdä näkyväksi eurojen avulla ja sitä myötä tunnustetuiksi?
Koulutuksessa painotettiin, että SROI-menetelmä on ennen kaikkea ajattelutavan muutos. Vaikuttavuutta voidaan ja tulisi arvioida, mutta se vaatii herkkyyttä kuulla eri sidosryhmiä ja rohkeutta tunnistaa myös vaikeasti rahallistettavat, niin sanotut ”pehmeät” vaikutukset, kuten osallisuuden kokemus tai arjen laadun paraneminen.
SROI-analyysi: Miten vaikutusketju rakennetaan ja hyödyt osoitetaan?
Kuntoutussäätiön SROI-koulutuksen (Klemelä & Niskanen 2025) mukaan SROI-analyysi rakentuu systemaattisesta prosessista, joka tukee kehittämistoiminnan vaikutusten tunnistamista, mittaamista ja rahallistamista. SROI-prosessi etenee neljän päävaiheen kautta:
- analyysin aloitus ja sidosryhmien tunnistaminen,
- vaikutusketjun mallintaminen ja mittareiden muodostaminen,
- vaikutusten rahallistaminen ja laskenta,
- tulosten hyödyntäminen ja viestintä.
Jokaisessa vaiheessa suoritetaan joukko konkreettisia tehtäviä. Alkuvaiheessa määritellään analyysin kohde ja tarkoitus sekä tunnistetaan ja konsultoidaan sidosryhmiä, joiden näkökulmat ja kokemukset ovat olennaisia vaikutusten ymmärtämisessä. Mallintamisvaiheessa hahmotellaan vaikutusketju ja muodostetaan mittarit, joiden avulla muutoksia voidaan seurata ja mitata.
Seuraavaksi aineiston perusteella rahallistetaan saavutetut hyödyt ja lasketaan niiden yhteisvaikutukset, huomioiden esimerkiksi attribuutio (muiden, tunnettujen tekijöiden vaikutukset) ja deadweight (vaikutukset, jotka olisivat syntyneet joka tapauksessa ja ilman toimintaamme). Esimerkiksi jos työllistymistä edistävässä hankkeessa tietty osuus osallistujista työllistyy, mutta arvioidaan, että ilman hanketta heistä 20 % olisi työllistynyt muutenkin talouden kohentuessa (deadweight) ja lisäksi muiden taustatekijöiden, kuten vaikkapa asuinkunnan elinkeinopolitiikan vaikutus arvioidaan 10 %:ksi (attribuutio), voidaan hankkeen ansioksi laskea noin 70 % vaikutuksesta.
Rahallistaminen ei ole SROI-menetelmän itseisarvo. Tavoitteena on ennen kaikkea tehdä arvokkaat vaikutukset näkyviksi ja tuoda esiin myös sellaisia hyötyjä, joita perinteiset mittarit eivät tavoita. Lopuksi suoritetaan herkkyysanalyysi, jolla varmistetaan arvioinnin tulosten luotettavuus.
SROI-prosessi auttaa jäsentämään kehittämistyön vaikutuksia ja rakentamaan vaikuttavuudesta selkeän ja uskottavan kokonaiskuvan, joka tukee toiminnan kehittämistä ja viestintää eri sidosryhmille. Lopuksi suoritetaan herkkyysanalyysi arviointitulosten luotettavuuden testaamiseksi ja laaditaan vaikuttavuusraportti, joka tukee sekä toiminnan kehittämistä että tulosten viestintää sidosryhmille.
Alla oleva taulukko kokoaa yhteen SROI-prosessin neljä päävaihetta ja niihin liittyvät kymmenen tehtävää, jotka muodostavat johdonmukaisen polun kehittämistyön vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseen. (Klemelä & Niskanen 2025.)
SROI-analyysin vaiheet ja tehtävät
Taulukko 1. Mukautettu kuvion Klemelä & Niskanen 2025 pohjalta.
SROI-menetelmä TKI-työssä: Rahoituksen, vaikuttavuuden ja yhteiskehittämisen työkalu
Toimiessani TKI-asiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa olen kohdannut tarpeen osoittaa kehittämistyön vaikuttavuutta yhä selvemmin. Erityisesti rahoitushauissa, yhteiskehittämisprojekteissa ja sidosryhmäkumppanuuksissa näkyy odotus: miten toiminnan yhteiskunnallinen arvo ja hyöty konkretisoituvat?
SROI-menetelmän tuottama numeerinen suhdeluku esimerkiksi ”1 sijoitettu euro tuottaa 4 euroa yhteiskunnallista hyötyä” on voimakas ja ymmärrettävä viesti. Samalla menetelmän todellinen vahvuus piilee prosessissa: siitä rakentuu syvällinen kuva vaikutusketjuista ja siitä, mitä eri sidosryhmät pitävät arvokkaana. SROI-menetelmä sopii erityisesti kehittävän arvioinnin tueksi monitoimijaympäristöihin ja ekosysteemihankkeisiin. Se jäsentää yhteiskehittämistä ja tukee niin hankehallintaa kuin vaikuttavuusperustaista viestintääkin.
Kaupunkien hyvinvoinnin kehittämistoiminnassa (esim. KauKo-hanke ) on noussut esiin tarve tarkentaa hyvinvointivaikutusten mittaamista datalähtöisesti. Hyvinvointidata voi SROI-menetelmään yhdistettynä tuoda kehittämistoimintaan uudenlaista tarkkuutta ja uskottavuutta.
Ajatellaan esimerkiksi hanketta, jossa pyritään parantamaan kaupunkiympäristöjen viihtyisyyttä ja liikkumismahdollisuuksia. Sensoridata voi kertoa, kuinka liikkuminen alueella on lisääntynyt uudistusten jälkeen. SROI-menetelmän avulla tämä datalöytö voidaan kytkeä laajempaan vaikutusketjuun: liikkumisen lisääntyminen voi parantaa terveyttä, vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa elämänlaatua. Näille vaikutuksille voidaan etsiä rahallisia arvoja, jolloin investoinnin yhteiskunnallinen tuotto voidaan arvioida.
Tämänkaltaisella vaikuttavuuden todentamisella voidaan vahvistaa rahoittajien, kaupunkipäättäjien ja muiden sidosryhmien luottamusta kehittämistyön tuloksellisuuteen.
Miten edetä ja hyödyntää SROI-menetelmää?
SROI-menetelmän jalkauttaminen TKI-työhön vaatii johdon tukea, tiimityötä, sitoutumista, koulutusta ja pilottihankkeita. Menetelmä kannattaa ottaa mukaan kehittämistyön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, jolloin vaikuttavuuden arviointi kietoutuu luontevaksi osaksi koko kehittämisprosessia.
Ammattikorkeakouluissa SROI-menetelmä voisi erityisesti tukea hankkeita, joissa kehitetään sosiaalisia innovaatioita, hyvinvointipalveluja, hyvinvointia tukevia digitaalisia ratkaisuja sekä uusia ekosysteemityön malleja. Menetelmä auttaa rakentamaan siltoja tiedon, kokemuksen ja vaikuttavuuden välille ja vahvistaa siten korkeakoulun kehittämistyön vaikuttavuutta, aluekehittämistä ja kansainvälistä uskottavuutta.
Erityisesti monitoimijaisissa ekosysteemihankkeissa SROI-menetelmä tarjoaa välineitä jäsentää eri toimijoiden panosten ja vaikutusten kokonaisuutta, suunnitella vaikuttavuusperustaisia toimintamalleja ja tehdä syntyvät yhteiskunnalliset hyödyt uskottavasti näkyviin. Tämä vahvistaa verkostojen jatkuvuutta ja tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
SROI-menetelmän potentiaali kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun tiedolla johtamisen, hyvinvointidatan hyödyntämisen ja vaikuttavuusperustaisen kehittämistyön merkitykset vahvistuvat. Menetelmä tarjoaa tavan tehdä näkyväksi paitsi konkreettiset tulokset myös laajemmat yhteiskunnalliset muutokset, joita kehittämistoiminnalla tavoitellaan.
Kun rakennamme yhteiskuntaa, jossa hyvä elämä, hyvinvointi ja käytännön innovointi kietoutuvat yhteen, tarvitsemme työkaluja, jotka yhdistävät numerot ja tarinat, tiedon sekä tunteet. SROI-menetelmä voi tällaisessa kehittämistyössä olla korvaamaton kumppani.
Lähteet
Julkaisemattomat lähteet
- Klemelä, J. & Niskanen, S. 2025. SROI-koulutus: Hyvinvointia tukevien palveluiden piilevät hyödyt esiin SROI-arvioinnilla. Koulutusmateriaali, Kuntoutussäätiö 23.4.2025. Julkaisematon.
Kirjoittaja
Siiri Jalo, TKI-asiantuntija, sosionomi (YAMK), AmO, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Jalo toimii asiantuntijana TKI-hankkeiden ja TKI-liiketoiminnan kehittämistehtävissä. Hän toimii myös ekosysteemiasiantuntijana KauKo-hankkeessa.
