Keväällä 2024 joukko opiskelijoita pääsi ratkomaan eri yritysten haastavia, mutta hyvin mielenkiintoisia haasteita osana Food waste ecosystem -hanketta. Hävikki Hack nimellä kulkenut tapahtuma järjestettiin Leppävaaran kampuksella livetoteutuksena. Työskentely tapahtui design sprintin mukaisesti nopealla tempolla ja viimeisenä sprinttipäivänä konseptit esiteltiin haasteen antaneille yrityksille. Mukana olivat Vaasan, Lassila & Tikanoja, Smooth it ja ResQ Club. Pääset kurkistamaan design sprintin tiimellykseen juttua varten haastatellun opiskelijan kokemuksien avulla.

Design Sprint on prosessi, jolla luodaan nopeasti uusia tuotteita, uusia ominaisuuksia olemassa oleviin palveluihin tai ratkaisuja suuriin haasteisiin. Tämän menetelmän suurin hyöty on tiivistää mahdollisesti kuukausien työt viiteen päivään. Design Sprint koostuu viidestä vaiheesta: Ongelman rajaus, ideointi, konseptin luominen, prototyypin tekeminen ja testaus. Design Sprint tarjoaa mahdollisuuden oppia nopeasti ja tehdä päätöksiä tietoon perustuen ennen varsinaista tuotantovaihetta.

Tiimityöllä ketterää ideointia

Vaasan Oy:n haastetta oli selvittämässä Joni Knookala osana nelihenkistä tiimiä. Knookala työskentelee ravintolapäällikkönä Clarion Hotel Helsinki Airportissa ja on Restonomi (AMK), liikkeenjohdon opiskelija. Design sprint työskentely ei ollut hänelle etukäteen tuttua:

Design sprintti oli minulle ensimmäinen ja huomasin sprintin olevan erittäin toimiva ratkaisu palvelumuotoilussa. Ensimmäisen päivän haasteesta lopulliseen ideointituotokseen matka oli lyhyt, mutta tuottoisa. Ryhmän dynamiikka ja brainstorm oli merkityksellinen sprintin kulkuun sekä lopulliseen tuotokseen. Työskentely eri taustaisten ihmisten kanssa rikastutti keskustelua ja ideoiden kehitystä. Palvelumuotoilun vaiheet löydä, määritä, kehitä sekä tuota ovat auttaneet kehittämään omaa näkemystä ja kokemusta palvelumuotoilusta. Sen lisäksi, opin kuinka tärkeää on edetä prosessissa jokainen kohta kerrallaan ja tarvittaessa palata takaisin. Sprintti auttoi myös kehittämään taitoja nopeassa päätöksenteossa, luovassa ongelmanratkaisussa ja käyttäjäkeskeisessä ajattelussa. Erityisen antoisaa oli nähdä, kuinka nopeasti voi siirtyä ideasta konkreettiseen ratkaisuun ja testata sen toimivuutta käytännössä, Knookala sanoo.

Hävikkileivästä uudeksi tuotteeksi

Knookalan ryhmän tehtävänantona oli luoda ratkaisu esim. systeemi tai palvelu, joka mahdollistaa Vaasan Oy:n leipomon tuotannon prosessihävikin ja ylileivonnan kierron sekä mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen. Vaasan Oy:lla ylileivonnasta syntyvät tuotteet myydään nykyisin leipomomyymälässä, lahjoitetaan ruoka-apuun sekä toimitetaan Kotkan Agro Recycling-laitokselle, jossa leipä pelletisoidaan ja toimitetaan eteenpäin Ruotsin Norrköpingiin Lantmännenin omalle jalostamolle bioetanolin tuotantoon.

Ryhmämme lopulliseksi ratkaisuksi valikoitui ylileivonnan hyödyntäminen, jonka perusteella ideoimme tuotteen ”Vaasan krutonki”. Krutonkia tuotteena pystyisi toimittamaan ruokakauppoihin, ravintoloihin sekä kouluihin. Tuotetta olisi mahdollista myös markkinoida ”Tee hyvikki, osta hävikki” tuotteena, vaihtoehtoina voisi olla ruis- ja sekoite krutonki maustesekoituksilla. ”Vaasan krutongissa” on pyritty ottamaan huomioon myös lainsäädännön haasteet & sääntely-ympäristö, toimintaympäristön muutokset, henkilöstöresurssi- ja investointitarpeet sekä ympäristövaikutusarvio/ ympäristötehokkuus suhteessa nykyiseen hyötykäyttöön. Meidän ryhmämme luomaan ratkaisuun Vaasan Oy:n osalta olimme tyytyväisiä ja saimme positiivista palautetta meidän ideoinnistamme. Vaasan Oy:n tehtävänannon perusteella annoimme avaimia leivän ylituotannon hyötykäyttämiseen huomioiden heidän toiveitaan millainen ratkaisu tulisi olla, Knookala kertoo.

Opit tulevaisuuteen

Hävikki Hack nimellä kulkenut design sprint antoi eväitä monimutkaistenkin haasteiden ratkomiseen, joita opiskelijat voivat hyödyntää tulevaisuudessa.

Knookalan saamat opit:

• Design sprint tarjoaa jäsennellyn prosessin ongelman määrittelystä ideointiin, prototyypin luomiseen ja testaukseen, mikä taas auttaa pitämään kehitysprosessin selkeänä ja tehokkaana.
• ”Fast prove”: On tärkeää luoda ja kehittää nopeasti testattava prototyyppi, jotta saadaan arvokasta palautetta aikaisessa vaiheessa. Tämä vähentää riskiä investoida resursseja ideoihin, jotka eivät välttämättä toimi käytännössä.
• Fail fast -ajattelu opettaa arvostamaan nopeita epäonnistumisia ja niistä oppimista, mikä lopulta johtaa parempaan ratkaisuun.
• Design sprintin tiukat aikataulut opettavat tehokasta ajankäyttöä, priorisointia, keskittymään olennaiseen ja välttämään turhaa työtä, mikä parantaa tuottavuutta sekä on arvokasta kaikissa projektinhallintatehtävissä.
• Design sprintissä monialaisen tiimin kanssa työskentely opettaa hyödyntämään eri alojen asiantuntijoiden näkökulmia, mikä rikastuttaa ideointia ja auttaa löytämään luovia ratkaisuja.
• Tärkeimpänä asiakaslähtöinen ajattelu. Loppukäyttäjä on muistettava pitää keskiössä koko kehitysprosessin ajan.
• Ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja toiveista syvenee, mikä auttaa luomaan parempia tuotteita ja palveluita.

Hävikki Hack toteutettiin osana Food waste ecosystem-hanketta (1.4.2023 – 31.3.2026), joka luo pääkaupunkiseudulle uudenlaisen ja verkostomaisen toimintatavan, jonka myötä ruokahävikki vähenee ja sitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Tavoitteena on edistää ruoan kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla. Hanketta (1.4.2023 – 31.3.2026), rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto ja sen toteuttajina ovat Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Luonnonvarakeskus ja Laurea-ammattikorkeakoulu.