Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty Suomessa mm. lainsäädännöllä. Silti työmarkkinat ovat edelleen eriytyneimpien joukossa Euroopassa. Naisten ja miesten ammattien segregaatio tulee esiin naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Lisäksi sukupuolen mukainen epätasa-arvo ilmenee naisten ja miesten sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. (Tilastokeskus 2021, Eige 2020.)

Vaikka naisten asemassa työmarkkinoilla on tapahtunut edistymistä ja naisilla on mahdollisuus edetä urallaan, niin silti sukupuoli määrittää vielä tänäkin päivänä valmistuvan opiskelijan urapolkuja. Sukupuolen merkitys yksilön elämässä näyttäytyy vahvana läpi ihmisen elämäkaaren, esim. varhaislapsuudessa, nuoruusiässä, opiskelussa, työelämässä. Emme useinkaan tiedosta, miten voimakkaasti määrittelemme maailmaa ”sukupuolisilmälasien” läpi.

Suunnitelmat ja hankkeet osana tasa-arvotyötä

Laureassa on tehty opiskelijoiden ja henkilöstön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi yhdenvertaisuus- ja saavutettavuussuunnitelmat (Laurea-ammattikorkeakoulu 2021a; Laurea-ammattikorkeakoulu 2021b), joihin kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lisäksi toimintaa ohjaavat Laurean eettiset ohjeet (Laurea-ammattikorkeakoulu 2020), jossa on esillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset. Näiden suunnitelmien ja eettisten ohjeiden arvojen tulisi näkyä meidän kaikkien arkisessa toiminnassa.

Laurea on myös mukana tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävissä hankkeissa. Opiskelijoiden tasa-arvoa on edistetty ESR-rahoitteisessa NAU!-hankkeessa (2020-2022), joka on osa laajempaa suomalaisten korkeakoulujen tasa-arvohanketta. Hankkeen tavoitteena oli tukea naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä, laajentaa opiskelijoiden näkemyksiä työelämän tarjoamista mahdollisuuksista​​ ja lisätä ymmärrystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymisistä.

Lokakuussa 2022 alkaneessa kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen Horizon -rahoitteisessa InCITIES –hankkeessa henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhdistetään ja tasa-arvotyöskentelyä uudistetaan niin Laureassa kuin viidessä muussa Pioneer-verkoston eurooppalaisessa korkeakoulussa liikkuvuuden ja yhteistyön helpottamiseksi. InCITIES-hankkeen tavoitteena on saada aikaan korkeakoulujen ja niitä ympäröivän ekosysteemin muutoksia, jotka keskittyvät kaupunkien osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin.

Tasa-arvoa sivuaa myös joulukuussa 2022 alkanut JeS-hanke (Joint eStories –  From Fear to Fair, Erasmus+). Hankkeessa lähdetään liikkeelle ajatuksesta korkeakoulutuksen sosiaalisesta vastuusta olla instituutioina edistämässä ihmisoikeuksia ja tietoisuutta ihmiskaupan eurooppalaisista haasteista, pakkotyövoimasta, laittomista siirtolaisista ja reilun kaupan politiikan tarpeesta. Tavoitteeseen pyritään antamalla opetussuunnitelmissa tilaa EU:ssa asuville henkilöille, joiden tarinat eivät useinkaan sisälly hyvinvoinnin julkiseen narratiiviin ja jotka usein kärsivät hiljaa.

Huomioita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta

Toteutimme NAU! -hankkeessa vuonna 2021 keväällä ja syksyllä kaksi opiskelijakyselyä. Kevään kyselyssä oli mukana Laurean kaikki kolmannen vuoden opiskelijat. Syksyn kyselyssä kohderyhmänä oli turvallisuus- ja riskienhallinnan koulutuksen opiskelijat, koska NAU! -hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä on ko. koulutuksen opiskelijat. Lisäksi teimme seitsemän haastattelua, joilla syvennettiin kyselyillä saatavia tuloksia.

Kyselytutkimusten ja haastattelujen perusteella opiskelijoiden mielestä useimmat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat toteutuvat Laureassa hyvin. Opiskelijat toivat kuitenkin esiin myös epäkohtia, jotka on hyvä tiedostaa ja joihin meidän on korkeakoulun edustajina puututtava. Vastanneiden opiskelijoiden mukaan opetusmateriaaleissa on nähtävissä stereotypioita ja sukupuolten stereotyyppistä vertailua, esim. väkivaltainen käyttäytyminen, työttömyys ja syrjäytyminen liitetään useimmin miehiin kuin naisiin. Lisäksi sukupuolista puhuttaessa mainitaan kategorisesti vain miehet ja naiset. Muita sukupuolisuuntauksia ei juurikaan mainita. Opiskelijat toivatkin esiin, että he eivät saa koulutuksen aikana riittävästi valmiuksia kohdata sukupuolten moninaisuutta sekä erilaisten sukupuoli-identiteetin omaavia ihmisiä.

Kaksijakoiseen käsitykseen sukupuolesta liitetään usein vahvasti käsityksiä siitä, mitkä ovat sallittuja, odotettavia tai suotavia ominaisuuksia tytöille/pojille. Jo lapsesta asti meille muodostuu normatiivisia odotuksia, jotka vaikuttavat nuoren käsityksiin itsestä ja omista mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Nämä vaikuttavat myös koulutus- ja uravalintoihin. Sukupuolten välinen eriarvoisuus näkyy työmarkkinoilla. Kyselytutkimuksessa lähes puolet eli 44 % on kokenut, että sukupuoli on vaikuttanut hakiessa työpaikkaa ja reilut puolet (53 %) oli sitä mieltä, että sukupuoli vaikuttaa tulevaisuuden uraan.

Kyselytutkimusten mukaan 7 % opiskelijoista on kohdannut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Tämä korostuu enemmän naisopiskelijoilla. Häirintä ilmenee mm. seksistisinä ja naista alentavina kommentteina. Seksuaalisävytteistä kommentointia esiintyy eniten työharjoitteluissa asiakkaiden taholta, mutta myös oppimistilanteissa opiskelijakollegoiden toimesta. Tämä herättelee pohtimaan, miten korkeakouluna valmistamme opiskelijoitamme työ- ja opiskelijaelämän mahdollisiin epäasiallisiin tilanteisiin.

Käsitykset sukupuolille ominaisista ja mahdollisista asioista ovat usein rajattuja ja kapeita. Historiassa esim. naisten oikeuksia on rajoitettu sukupuolen perusteella. Normit toistavat ja vahvistavat käsityksiä siitä, millainen on hyväksyttävää toimintaa kullekin sukupuolelle ja niiden rajoittava vaikutus näkyy erityisesti vähemmistöjen arjessa. Sukupuolentutkijat eivät yleisesti ottaen kannata yhteiskuntaa, jossa sukupuoli on häivytetty. Mutta jousto luokitteluissa ja sukupuoliin liittyvissä käsityksissä sekä oikeus määritellä itse itsensä ovat olennaisia eettisiä kysymyksiä, myös korkeakouluympäristössä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan (Ikonen & Jyväkorpi 2019) sateenkaarinuoret kohtaavat muita nuoria enemmän erilaisia väkivallan muotoja paitsi koulussa myös kotona. Kyselyssämme turvallisuus- ja riskienhallinnan opiskelijoista 35 % oli kokenut sosiaalista painetta muuttaa ulkonäköä tai käytöstä sopeutuakseen paremmin joukkoon, kun vastaavasti kyselyssä, johon vastasivat kaikkien koulutusalojen opiskelijat, vain 3 % koki samalla tavalla. Tämä viittaa siihen, että meillä on yhä koulutusaloihin kohdistuvia normeja ja naisopiskelijat joutuvat tekemään kamppailemaan sen eteen että, heidät otettaisiin tasavertaisina ammattilaisina osaksi yhteisöä.

Suosituksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Tuoreessa Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTAMO-hankkeen Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa- raportissa (Jousilahti ym. 2022) todetaan lakisääteisen yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmien laatimisprosessissa, sisällössä, toteutuksessa ja seurannassa olevan yhä monia puutteita ja suuria eroja korkeakoulujen välillä.

Muita KOTAMO-hankkeessa opetus- ja tutkimushenkilöstön kohdalta tunnistettuja keskeisiä ongelmia olivat rekrytointien läpinäkymättömyys, piilosyrjintä, ulossulkeva työkulttuuri sekä puutteet tasa-arvon ja monimuotoisuuden tilaan liittyvän tiedon saatavuudessa ja sen hyödyntämisessä (Jousilahti ym. 2022). Ratkaisuiksi selvityksessä esitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien painoarvon lisäämistä ja korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamista nykyistä enemmän niiden laatimiseen ja seurantaan.

KOTAMO-hankkeen selvityksen suosituksia mukaillen olisi mahdollista tehdä konkreettisia toimenpiteitä myös opiskelijoiden aseman vastaavaksi tukemiseksi korkeakoulussamme. Esimerkiksi tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvät asiat tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin. Muita käytännön ratkaisuja ovat muun muassa anonyymin tenttimisen mahdollistaminen sekä koulutusalakohtainen korkeakouluun hakeneiden ja sisään päässeiden sukupuolijakaumien seuranta. Laurea voisi myös julkilausua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksen yhteisinä arvoina liittymällä Oikeusministeriön Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan.

Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen on koko korkeakouluyhteisön asia ja meillä kaikilla hallintohenkilöstä rehtoraattiin on sen toteutumisessa merkittävä rooli. On tärkeää, että myös opiskelijat puuttuvat aktiivisesti epäkohtiin ja tuovat esiin kokemiaan tai havaitsemiaan vääryyksiä, ja että tarjoamme heille siihen kaikki mahdollisuudet. Hiljainen hyväksyntä vain ylläpitää stereotyyppisiä käsityksiä ja käyttäytymistä, eikä mikään muutu.

NAU! -hankkeessa on tuotettu sukupuolten moninaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen liittyvää koulutusmateriaalia sekä opettajille että opiskelijoille. Opiskelijoille suunnattu materiaali löytyy Canvasista ”Opiskelijasta asiantuntijaksi” -opintojakson alta, opettajien ohjaustyön tueksi koottu materiaali on integroitu Laurea Certified Tutor-koulutukseen.

Lähteet:

• Dincay R., Tiilikallio P., Männikkö A-L. 2021. Laurean opiskelijoiden näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta opiskelussa ja työmarkkinoilla. Laurea Journal 20.9.2021​ https://journal.laurea.fi/laurean-opiskelijoiden-nakemyksia%e2%80%afsukupuolten%e2%80%aftasa-arvosta-opiskelussa-ja-tyomarkkinoilla%e2%80%af/#2f4774d0​
• Eige 2020. Gender Equality Index. https://eige.europa.eu/gender-equality-index/2020
• Ikonen R., Jyväkorpi S. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. Tilastoraportti 33/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 20.9.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138562/Tilastoraportti_33_Kouluterveyskysely.pdf?sequence=2&isAllowed=y
• Jousilahti J., Tanhua I., Paavola J-M., Alanko L., Kinnunen A., Louvrier J., Husu L., Levola M., Kilpi J. 2022. KOTAMO. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:36. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-765-9
• Laurea-ammattikorkeakoulu, 2020. Laurea-ammattikorkeakoulun eettinen toimintaohjeisto 2020. https://laureauas.sharepoint.com/sites/staffFin_tyohyvinvointi/Jaetut%20asiakirjat/Eettinen%20toimintaohjeisto%202020.pdf
• Laurea-ammattikorkeakoulu, 2021a. Saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  https://laureauas.sharepoint.com/sites/staffFin_laadunhallinta/Jaetut%20asiakirjat/Saavutettavuus-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma_A4_FI.pdf
• Laurea-ammattikorkeakoulu, 2021b. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. https://www.laurea.fi/globalassets/laurea/documents/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma_a4_fi.pdf
• Tilastokeskus, 2021. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021.
  https://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/kuvailusivu_fi.html?ID=23460