Humanitaaristen kriisien ratkaisemiseen, niiden ennaltaehkäisyyn ja niistä toipumiseen tarvitaan kestävän kehityksen mukaisia liiketoiminnallisia ratkaisuja. Kehitysrahoittajat, tärkeimpänä YK ja EU, rahoittavat kestävää kehitystä ja katastrofien jälkeistä uudelleenrakentamista jopa 150 miljardin euron arvosta vuosittain. Välittömän katastrofiavun lisäksi on tärkeää, että yhteisöjä autetaan rakentumaan uudelleen kestävien ratkaisujen avulla. Tämä näkökulma avaa mahdollisuuksia monen kokoisille suomalaisille yrityksille digitaalisista palveluista erilaisiin käytännön ratkaisuihin ja tuotteisiin. Tarvitaan uusia innovaatioita ja kumppanuuksia.
Miten saadaan yritykset mukaan kehittämään alan liiketoimintaa?
Kuva: Pexels
Laurea ja Savonia ammattikorkeakoulujen tiimi kokosi syksyllä 2022 yhdessä Business Finlandin kanssa suomalaisia yrityksiä pohtimaan mahdollisuuksia tarjota osaamista ja palveluita humanitaaristen kriisien ratkaisemiseen. Yrityksiltä koottiin näkemyksiä alan kehittämismahdollisuuksista kyselyllä ja heidät kutsuttiin keskustelemaan työpajaan Laureaan. Vastauksia kyselyyn saatiin 28 ja työpajaan osallistui 13 yritystä marraskuussa 2022.
Useilla osallistuneilla yrityksillä oli joko aktiivista tai pitkälle suunniteltua kansainvälistä liiketoimintaa. Humanitaarisiin kriiseihin liittyvä yhteistyö tapahtui joko Punaisen Ristin/Punaisen Puolikuun tai YK-järjestöjen kautta. Vastaukset kyselyyn ja työpajan keskustelut vahvistivat kuitenkin ennakkokäsitystämme siitä, että suomalaisten yritysten yhteistyö YK-järjestöjen suuntaan on edelleen vaatimattomalla tasolla. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannustaminen kasvuun tällä alalla on tärkeää. Keskeisenä tarpeena korostui yritysten yhteistyön ja pidemmällä tähtäimellä humanitaarisiin tarpeisiin vastaavan liiketoiminnallisen ekosysteemin kehittäminen. Tässä ammattikorkeakouluilla nähdään tärkeä rooli yritysten ja TKI-toiminnan käytännöllisen yhteistyön kehittäjinä.
Keskeistä yrityslähtöisessä kehittämistyössä on huomioida humanitaaristen kriisien luonteen muutos, kun ilmastonmuutos, konfliktit ja hallintojen sisäiset ongelmat kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Suomalaisten ratkaisujen humanitaaristen kriisien tarpeisiin tulisi pohjautua selkeästi YK:n kestävän kehityksen Sustainable Development Goals (SDG) 2030 tavoitteisiin. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. energiatehokkuus, uusiutuva energia ja erilaiset sähkön jakeluun liittyvät ratkaisut ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla. Tämä edistäisi myös Suomen kansainvälistä maabrändi-kuvaa.
Humanitaarinen ja ilmastokriisi kytkeytyvät toisiinsa
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vauhdittama maan ja toimeentulon menetys jatkuvan köyhyyden, siirtymien ja muun epävarmuuden taustalla voi laukaista kilpailun niukoista luonnonvaroista ja ruokkia sosiaalisia jännitteitä sekä aiheuttaa konflikteja ja ilmastopakolaisuutta. Ilmastonmuutoksen monimutkaiset ja toisiinsa liittyvät syyt ja seuraukset eli keskinäisriippuvuudet edellyttävät kattavia, integroituja strategioita, jotka tunnistavat yhteistyön lähtökohdat ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi.
Ilmastokriisi on humanitaarinen kriisi, ja siinä ihmisten arjen turvallisuuden edistäminen on humanitaaristen kriisien ratkaisemiseen liittyvän liiketoiminnan ydintä. Humanitaariset ratkaisut liittyvät erityisesti veteen, ruokaan, energiaan ja terveyteen. Taustalla vaikuttavat laajat kansainväliset sopimukset ja aloitteet kuten inhimillinen turvallisuus (YK:n määrittelemä Human Security), joka yhdistää erityyppiset globaalit haasteet ja tarkastelee rakenteiden sijaan ihmistä ja hänen hyvinvointiaan. Inhimillisen turvallisuuden näkökulma kytkee heikoimmassa asemassa olevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG Agenda 2030), ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen (Pariisin ilmastosopimus 2015) ja katastrofiriskien vähentämiseen (Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015–2030).
Muuttuvat uhkakuvat ja globaalit kriisit tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka edellyttävät teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita. Tarvitaan innovaatioita, jotka erityisesi parantavat ympäristön tilaa ja parantavat ihmisten elinoloja. YK:n Agenda 2030 on globaali yhteistyö- ja liiketoimintakehys. Agenda 2030 tarjoaa laajan liiketoimintakonseptien kehittämisympäristön yritysryhmille kokonaisratkaisujen tuottamiseksi. Kokonaisratkaisut ovat esimerkiksi yritysten yhteistarjoamia vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen. Kokonaisratkaisujen toteuttamista voi edistää korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Kokonaisratkaisuja voi soveltaa erilaisiin kriisitilanteisiin ja kriisien seurauksiin, joissa ihmisten arjen turvallisuus on heikentynyt.
Vastuullisuus keskeisenä kilpailutekijänä
Ympäristöllisestä ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämästä kestävyyskriisistä johtuen yrityksiltä ja muilta organisaatioilta on alettu vaatia enemmän vastuullisuutta ja se näkyy konkreettisesti muun muassa julkisissa hankinnoissa, yritysrahoituksessa ja yritystuissa sekä asiakaskäyttäytymisessä. Vastuullisuuden huomiointi oman yrityksen liiketoimintaan on edellytys jatkuvuudelle ja kilpailukyvylle sekä se voi olla myös vaatimus markkinoille pääsyssä. Vaatimus vastuullisuudesta voi näyttäytyä yrityksen näkökulmasta haasteelliselta, mutta parhaimmassa tapauksessa se toimii kannattavuus- ja kilpailutekijöinä sekä on osa maineenhallintaa.
Kaksi kolmannesta suomalaisyrityksistä kokee, että kestävällä kehityksellä, vastuullisuudella, ilmastonmuutoksella ja kiertotaloudella on suuri tai kasvava merkitys liiketoiminnan kannalta. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä julkaisussa Vastuullisuuden suunnannäyttäjät.
Kysyimme yrityksiltä, miten he kuvaisivat kestävän humanitaarisen kriisiliiketoiminnan tavoitteita ja sisältöjä. Vastauksista esimerkkejä alla:
Liiketoiminta, joka tuottaa lisäarvoa humanitaarisiin kriisien lieventämiseen tai laajemmin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi esim. haurailla alueilla, joko suoraan itse tuotteen/palvelun tuoman hyödyn/arvon kautta tai välillisesti toimijoille tuotetun hyödyn kautta. Palvelu/tuote, jolla on olemassa oleva markkina (kestävyys).
Yhteiskuntien erilaisissa katastrofeissa auttaminen resurssien mukaan niin, että eri toimialojen synkronointi vahvistaa kokonaisuutta. Katastrofien hoitamisen ennakointi ja tuntemattomiin uhkiin varatuminen mahdollisimman kattavasti. Kaikki kuitenkin niin, että yrityksen liiketoiminta ja mahdollisuudet huomioiden.
Kestävä tarkoittaa kaupallisessa toiminnassa kannattava ja lainmukainen. Tämän lisäksi humanitaarinen ala edellyttää kestävyyden suhteen että liiketoiminta on humanitaarisen code of conduct’in mukainen. Näiden muodostaman ytimen ympärille rakennetaan sitten kestävyyttä tukevia ominaisuuksia kuten do-no-harmin soveltamista, green response, innovaatioita, yhteisökeskeinen lähestymistapa, mikä kullakin alalla on olennaista.
Ekosysteemiajattelu kehittämisen keskiöön
Osana vihreää siirtymää EU:n vastuullisuussääntelyä ulotetaan vaiheittain erikokoisiin yrityksiin. EU:n yritysvastuulaki, kestävän rahoituksen taksonomia ja kestävyysraportoinnin direktiivi vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti suomalaisiin pk-yrityksiin. Ne voivat vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, kilpailutuksiin, rahoitukseen ja raportointivelvollisuuksiin sekä pärjäämiseen tarjouskilpailuissa sekä rooliin toimitus- ja arvoketjuissa.
Vastuullinen organisaatio ymmärtää miten edistetään kestävän kehityksen tavoitteita ja miten vähennetään ilmastoon ja luontoon liittyviä haittavaikutuksia. Se voi myös tarkoittaa oman toimialan ja sidosryhmien haastamista kohti kestävämpää tulevaisuutta. Taksonomian kautta kestävyyttä arvioidaan 6 ympäristötavoitteen valossa: ilmastonmuutoksen torjunta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, saastumisen ehkäiseminen, vaikutukset meriin ja pohjavesiin sekä kiertotalouden edistäminen.
Ekosysteemiajattelussa vastuullisuus voi näkyä esimerkiksi siinä, miten 1) tuntee vastuullisen vihreän siirtymän kansalliset ja globaalit lähtökohdat, 2) hallitsee organisaation vastuullisuuden mittaamisen perusteet ja viestinnän lähtökohdat, 3) osaa edistää organisaation vastuullisuutta suhteutettuna YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja 4) osaa soveltaa kiertotalouden ja resurssiviisaan yhteiskunnan lähtökohtia omalla alallaan.
Kokonaisturvallisuus tarjoaa uudenlaiselle ekosysteemiajattelulle entistä laajemman yhteistyöpohjan, koska se on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisturvallisuusmalli mahdollistaa Agenda 2030 -viitekehyksessä uudenlaisia riskien arvioinnin keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja ehkäistä tapahtumia, toipua niistä sekä suunnitella kokonaisratkaisuja, jotka kestävät myös ennakoimattomat haasteet. Kyse on resilienssikyvyn nostamisesta, mikä on keskeistä uusiin kriiseihin varautumisessa ja sopeutumisessa.
Suomalaisilla yrityksillä on hyviä edellytyksiä kehittyä kilpailukykyisiksi humanitaaristen kriisien ratkaisujen tuottajiksi, koska Suomella on pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä humanitaaristen kriisien parissa. Yrityksiltä vaaditaan kuitenkin ennakkoluulotonta verkostoitumista järjestöjen ja viranomaisten kanssa, innovatiivista kehittämistä sekä monialaista yhteistyötä liiketoimintaekosysteemien rakentamiseksi. Selvityksemme mukaan tahtoa ja kiinnostusta yrityksiltä löytyy, mutta myös tukea tarvitaan. Tässä ammattikorkeakoulut voivat olla yrityksille hyödyllisiä kumppaneita.
Lähteitä:
