Osaamisen ennakointifoorumin vuonna 2020 ilmestyneessä raportissa (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035) esitellään pitkän aikavälin koulutustarpeita, jotka perustuvat ennakoituun avautuvien työpaikkojen ja niihin tarvittavan työvoiman määrään vuosina 2017–2035. Ne on tuotettu laajassa ennakointiprosessissa, jossa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita on ennakoitu yhtenä kokonaisuutena.
Raportin mukaan matalan osaamistason tehtäviin tarvitaan yli 20 % nykyistä vähemmän työntekijöitä. Sen sijaan vuoteen 2035 mennessä koulutetun työvoiman kysynnän painopiste siirtyy johto- ja asiantuntijatehtävissä tarvittaviin korkeakoulutettuihin. Ennakointitulosten mukaan avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen eli koko työvoiman koulutustasoa on tarve nostaa merkittävästi.
Tämä tarve on tunnistettu ja Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetettiin jo vuonna 2017 tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestössä on edelleen noussut vain vähän viimeisen vuosikymmenen aikana ja nyt jäädään alle OECD-maiden keskiarvon (Education at a Glance 2019 -raportti). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisen sopimuskauden 2021–2024 valmistelussa korkeakouluvision tavoitteisiin pääsemiseksi opiskelupaikkojen määrää päätettiin lisätä, jotta suurempi osuus ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon 2030 mennessä. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi kohdentaa opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville ja kehittämään alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä etsiville vaihtoehtoisia valintaväyliä tutkintokoulutukseen. Nämä toimenpiteet eivät valitettavasti tule mitenkään riittämään ja vuoden 2030 tavoite on vaarassa jäädä toteutumatta.
Osaamisen ennakointifoorumin ennakointitulosten mukaan osaamisvaatimukset työelämässä kasvavat niin nopeasti, että myös työelämässä olevan väestön koulutustasoa pitää parantaa. Osaamisen ennakointifoorumin jo vuonna 2019 ilmestyneessä raportissa (Osaaminen 2035) kiteytettiin hyvin, että koulutuksen ja osaamisen hankkimiseen liittyvien ajattelutapojen murros on teema, josta tulisi käydä syvällisempää keskustelua. Tematiikkaa voidaan Osaamisen ennakointifoorumin mukaan kuvata esimerkiksi siten, että koulutusjärjestelmän ohella tai sijaan voitaisiin puhua osaamisjärjestelmästä. Tämä ajattelutapa heijastuu moniin koulutukseen liittyviin instituutioihin, kuten oppilaitoksiin ja korkeakouluihin, opettajiin, opettajankoulutukseen, koulutuksen rahoitukseen sekä koulutuksen ohjausjärjestelmään.
Jotta osaamisvaatimukset voidaan vuoteen 2035 mennessä saavuttaa, Suomen osaamisjärjestelmän tulisi toimia vielä nykyistä notkeammin. Työn ohella kouluttautumista ja monimuotoisia oppimistapoja pitää kehittää nykyistä joustavammiksi, oppijoiden ja työnantajien tarpeisiin perustuviksi koulutus- ja urapoluiksi. Osaamisen ennakointifoorumin mukaan tähän tarvitaan työelämän, hallinnon, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä, jonka tuloksena oppilaitoksille ja korkeakouluille luodaan edellytykset vastata työelämässä olevien koulutustarpeisiin, mutta myös työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevan väestön koulutustarpeisiin. Tämä on välttämätöntä työelämän näkökulmasta, koska väestön ikääntymisen vuoksi meillä on tulevaisuudessa yhä suurempi pula osaavasta työvoimasta.
Suomen osaamisjärjestelmä haastetaan osaavan työvoiman riittävyydessä ja saatavuudessa, jolloin ratkaisuksi ei riitä osaamista tuottavien eri sektoreiden ja toimijoiden tehokkuuden lisääminen vaan koko osaamisjärjestelmältä vaaditaan uudenlaista ajattelua ja joustavaa yhteistyötä. Silloin ei ole sijaa ylenkatsoa kenenkään tuottamaa osaamista vaan tulee keskittyä yhdessä jalostamaan suomalaisesta osaamisesta, ellei kaikilla osa-alueilla maailman parasta niin ainakin maailman luokkaa.
Lähteet:
