Voiko taide parantaa muistisairaan elämänlaatua? Tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että taidetoiminnalla voi olla merkittävä rooli muistisairaiden hoidossa, riippuen sairauden vaiheesta. Se voi tuoda iloa, parantaa mielialaa ja edistää sosiaalista vuorovaikutusta. Lempeä hoiva -hankkeessa lisätään tietoisuutta lääkkeettömistä menetelmistä ja niiden käyttöönotosta. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta, miten taidetta voidaan käyttää lempeän hoivan menetelmänä ja miten taiteen eri muodot voivat tarjota merkityksellisiä hetkiä sekä tuoda iloa vaikeidenkin sairauden vaiheiden keskelle.

Muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, vaikuttavat merkittävästi ihmisen elämään ja kykyyn toimia arjessa. Kun muisti heikkenee ja kognitiiviset kyvyt laskevat, arjen hallinta vaikeutuu ja sairaus voi tuoda mukanaan yksinäisyyttä, ahdistusta ja pelkoa. Aivokuvantamisen avulla on kuitenkin pystytty todentamaan, että taide, kuten maalaaminen, musiikin kuuntelu ja tanssiminen, vaikuttaa positiivisesti aivoterveyteen, kuten kognitiivisiin kykyihin ja mielialaan (Aivoliitto 2022). Taide lääkkeettömänä menetelmänä kasvattaakin jatkuvasti suosiotaan. Sosiaaligerontologi Tarja Tapion mukaan taiteen ja kulttuurin merkitystä tulisi tuoda vahvemmin esiin muistisairaiden kuntoutuksesta puhuttaessa (YLE 2011). Taide ei tarjoa vain passiivista osallistumista, vaan muistisairaskin voi olla aktiivinen taiteen tekijä omilla olemassa olevillaan voimavaroillaan. Taide tarjoaa mahdollisuuden ilmaista itseään sekä tuoda esiin tunteita ja muistoja, jotka saattavat muutoin jäädä piiloon, etenkin jos puheentuotto ei enää onnistu. Vaikka sairaus etenee, taide voi tarjota muistisairaalle mahdollisuuden kokea osallisuutta, iloa ja merkityksellisyyttä sekä luoda yhteyden itseen, menneisyyteen tai ympäröivään hetkeen. Taiteella on paitsi vaikutus itse muistisairaaseen, mutta se voi myös auttaa muistisairaan läheistä rentoutumaan sekä purkamaan ahdistusta ja stressiä. Taide tarjoaa myös mahdollisuuden uudenlaiseen vuorovaikutukseen muistisairaan ja hänen hoitajansa tai läheisensä välillä. (Muistisairaat ja museot 2009; Fancourt & Finn 2019.)

Taide hyvinvoinnin mahdollistajana

Taiteen muotoja useita, joista jokaisella on omat positiiviset vaikutuksensa. Yleisesti taide aktivoi aivoja ja tukee kognitiivisten taitojen säilymistä. Lisäksi taidehetket luovat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Yhdessä ystävän tai ryhmän kanssa koetut taideaktiviteetit voivat vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja tarjota osallistujille merkityksellisiä kokemuksia. Tämä on erityisen arvokasta, sillä muistisairaus voi helposti johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyteen (Hannemann 2006; Hohenthal-Antin 2006, 19). Taide voi myös lisätä fyysistä aktiivisuutta, sillä jo pienikin liike tukee kehon toimintakykyä.

Kuvataide tukee itseilmaisua ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia

Kuvataide, kuten maalaaminen, piirtäminen ja muovailu, voi auttaa muistisairasta ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Taiteen tekeminen tai vain katselu voi olla terapeuttista, ja onnistumisen kokemus voi vahvistaa itsetuntoa, mikä usein saattaa heikentyä muistisairauden edetessä (YLE 2012). Kuvataiteen kautta mieli pysyy aktiivisena ja yhteys omiin tunteisiin ja muistoihin vahvistuu (WHO 2019; Muistiliitto 2009).

Musiikki herättää muistoja

Musiikilla on ikääntyneiden hoidossa pitkät perinteet ja mitä aiemmassa vaiheessa muistisairautta musiikki otetaan osaksi hoitosuunnitelmaa, sitä tehokkaampi vaikutus sillä on. Aktiivisella musiikin harrastamisella näyttäisi olevan yhteys kognitiiviseen vaikuttavuuteen: soittaminen tehostaa muistia ja laulaminen tukee sairauden alkuvaiheessa kielellistä muistia. Yhdessä musisointi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa mielialaa. Musiikilla on kuitenkin myös sairauden myöhemmässä vaiheessa vahva terapeuttinen vaikutus. Se tarjoaa sekä iloa että rauhoittumisen hetkiä. Lisäksi Alzheimerin tautia sairastavat tunnistavat lauletun tekstin paremmin kuin puhutun tekstin. (Fancourt & Finn 2019; Kardemummo 2019; Arola ym. 2013).

Tanssi lisää liikettä ja iloa

Tanssi yhdistää liikkeen ja musiikin, mikä voi parantaa muistisairaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä, kuten tasapainoa ja liikkuvuutta. Tanssin on myös todettu pienentävän dementiariskiä (Verghese ym. 2013). Erilaisten tanssi-interventioiden on havaittu vaikuttavan myönteisesti muistisairaan käytösoireisiin sekä sosiaalisuuteen (Guzman-Garcia ym. 2013) ja dementian hoidossa tanssiterapialla on positiivinen vaikutus kognitiivisiin kielellisiin kykyihin ja itsestään huolehtimiseen (Hokkanen ym. 2003, 2008). Tanssiterapia ei vaadi koreografiaa tai erityistä osaamista, vaan tanssia voi toteuttaa istualtaan tai jopa vuoteessa. Liikkeen kautta keho ja mieli aktivoituvat, mikä tuottaa iloa ja lisää yhteyden ja osallisuuden tunnetta (WHO 2019).

Kuva 1. Taiteen terapeuttiset vaikutukset. Kuva: Heidi Bucht.

Muistisairaus taiteessa

Taiteilija Rafael Wardi (1928–2021) teki elämäntyötä taideterapian parissa ja maalasi Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan muotokuvia, jotka toivat esiin sairastuneiden tunteita ja inhimillisyyttä. Wardi totesi: ”Muistisairaus ei välttämättä ole niin paha kuin ajatellaan. Muisti katoaa, mutta tilalle voi tulla jotain uutta ja kaunista.” Wardille taide tarjosi uudenlaisen yhteyden vaimoonsa, ja hänen työnsä muistuttaa meitä siitä, kuinka syvällinen vaikutus taiteella voi olla sekä muistisairaiden että heidän läheistensä elämään (YLE 2013).

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeessa asiantuntijana. Hankkeen tavoitteena on lisätä muistisairaiden ikääntyneiden hoivakotien henkilökunnan ja asukkaiden hyvinvointia lisäämällä henkilökunnan osaamista lääkkeettömistä menetelmistä muistisairaiden arjessa. Hankkeen (1.9.2023-30.6.2025) toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja sen päärahoittajana on Uudenmaan liitto.

Lähteet

• Aivoliitto 2022. Mikä edistää aivoterveyttä? Tutkimustietoon perustuva selvitys. Pdf-dokumentti. Viitattu 20.11.2024.
• Arola, A., Halme, M., Sirviö, H. & Tienvieri, K. 2023. Musiikkia muistille – pieni opas muistisairasta hoivaaville. Viitattu 20.11.2024.
• Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? Health Evidence Network synthesis report 67. World Health Organization. Viitattu 20.11.2024.
• Guzmán-García A, Hughes J.C., James I.A., Rochester L. 2013. Dancing as a psychosocial intervention in care homes: a systematic review of the literature. International Journal of Geriatric Psychiatry 28(9), 914-24. Viitattu 20.11.2024.
• Hanneman, T.B. 2006. Creativity with dementia patients. Can creativity and Art Stimulate Dementia Patients positively? Gerontology 52, 59–65. Viitattu 20.11.2024.
• Hohenthal-Antin, L. 2006. Kutkuttavaa taidetta: taidetoiminta seniori ja vanhustyössä. Juva: WS Bookwell. PS-kustannus.
• Hokkanen L., Rantala L., Remes A.M., Härkönen, B., Viramo, P. & Winblad, I. 2003. Dance/Movement Therapeutic methods in management of dementia. Journal of the American Geriatric Society 51(4), 576-567. Viitattu 20.11.2024.
• Hokkanen, L., Rantala, L., Remes, A.M., Härkönen, B., Viramo P. & Winblad, I. 2008. Dance and movement therapeutic methods in management of dementia: a randomized, controlled study. Journal of the American Geriatric Society 56(4), 771-772. Viitattu 20.11.2024.
• Kardemummo 2019. Nuoruusvuosien musiikki herättää muistisairaan mielen. Verkkosivu. Viitattu 16.12.2024.
• Muistiliitto 2024. Verkkosivu. Viitattu. 20.11.2024.
• Muistisairaat ja museot 2009. Ateneumin taidemuseo & Muistiliitto ry. Viitattu 20.11.2024.
• Omaishoitajaliitto 2024. Elämänmakua arkeen kulttuurista. Verkkosivu. Viitattu 16.12.2024.
• Särkämö, T. 2021. Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä.
• Verghese, J., Lipton, R.B., Katz, M.J., Hall, C.B., Derby, C.A., Kuslansky, G., Ambrose, A.F., Sliwinski, M. & Buschke, H. 2003. Leisure activities and the risk of dementia in the elderly. The New England Journal of Medicine 348(25), 2508-2516. Viitattu 16.12.2024.
• YLE 2011. Taide ja kulttuuri ovat tehokkaita muistisairaan aivojumppia. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2024.
• YLE 2009. Taide auttaa muistisairaita. Verkkosivu. Viitattu 16.12.2024.
• YLE 2013. Rafael Wardi: ”Olen muutakin kuin keltaista”. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2024.