Osallistuin Taloushallinnon työ ja tulevaisuus 2023 -verkkotilaisuuteen kuullakseni sekä alan kehityksestä että miten vastuullisuusajattelu alalla ilmenee. Tilaisuuden pääteemat olivat kyberturvallisuus ja maksuhuijaukset ja miten työskentely taloushallintoalalla on muuttunut. Lisäksi puheenaiheina olivat muun muassa digitaalisuus ja tekoäly, etä- ja hybridityöskentely, alan osaamistarpeet ja erilaiset urapolut alalle sekä työvoiman ikääntymisen vaikutukset. Vastuullisuus ei ollut itsessään pääpuheenaiheena, mutta sitä sivuttiin melkein jokaisessa puheenvuorossa jollakin tavoin.
Kuva: Mikhail Nilov / Pexels
Taloushallinon työ ja tulevaisuus 2023-verkkotilaisuudessa syntyi näkymä alan tulevaisuuteen ja siitä miten se on jo nyt muuttunut. Mielenkiintoista oli havaita, että siinä missä taloushallinnon alaa voisi kuvata hyvin moderniksi tekoälyn käytön ja suhtautumisessa etätyöhön ja hybridityöhön, asiakaskunta oli hyvin erilaista. Esimerkiksi noin puolet asiakaskunnasta halusi edelleen pitää paperitoimistoa digitalisaation mahdollisuuksista huolimatta. Tämän arveltiin johtuvan pienten ja keskisuurten yritysten omistajien iäkkyydestä. Suomessa yrittäjien keski-ikä onkin 51 vuotta (Kibler 2022), joten pienissä yrityksissä voidaan hyvinkin olla tottuneet tekemään asiat ilman teknologiaa. Taloushallinnon alalla teknologian kehitys ja digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja, mikä näkyi myös tilaisuuden keskustelunaiheissa, joissa tarkasteltiin sekä teknologian etuja että sen tuomia uhkia.
Inhimilliset heikkoudet riskinä kyberturvallisuudessa ja maksuhuijauksissa
Kyberturvallisuutta ja maksuhuijauksia koskevassa keskustelussa keskityttiin ensisijaisesti puhumaan uhkien tunnistamisesta ja torjumisesta yritysten näkökulmasta – tuli uhka sitten ulkoa tai yrityksen sisältä. Keskustelussa puhuttiin kuitenkin myös henkilökohtaisten pankkitunnusten käytön ongelmallisuudesta lähtien siitä, että työnantajan kuuluisi tarjota työssä tarvittavat työvälineet.
Pankkitunnuksilla tunnistautumista käytetään monessa työhön liittyvässä järjestelmässä, mikä luo riskejä sekä työnantajalle että työntekijälle. Pankkitunnukset kuuluvat työntekijälle itselleen ja suojaavat muun muassa hänen talletuksiaan. Pankkitunnusten joutuessa vääriin käsiin työssä tapahtuneen tunnusten kalastelun vuoksi myös työntekijän omaisuus vaarantuu. Vastuullisuuden näkökulmasta on melko kyseenalaista, että onko pankkitunnusten työkäytöstä työntekijälle syntyvä riski oikeudenmukainen. Lisäksi haasteena on se, että työnantaja ei voi säädellä pankkitunnusten käyttöä ja säilytystä, josta syntyy riskejä myös työnantajalle.
Tähän ehdotettiinkin ratkaisuksi, että henkilökohtaisten pankkitunnusten sijaan hyödynnettäisiin sovelluksia ja mobiilivarmennetta työnantajan tarjoaman kännykän kautta. Tällöin työntekijän henkilökohtainen riski poistuisi ja yritys voisi määrittää ja säädellä tunnistautumisen menetelmiä. Vastuullisuudenkin näkökulmasta tämä olisi paremmin perusteltavissa oleva ratkaisu.
Sisäisissä uhkissa puhutti yrityksen suojelu
Ulkopuolisten kyberuhkien lisäksi puhuttiin talon sisältä tulevista uhista eli esimerkiksi tilanteista, joissa työntekijä ottaa yrityksen rahoja omaan käyttöönsä. Tämän estämiseksi puhuttiin erilaisista järjestelyistä, jotka vaikeuttaisivat tai tekisivät mahdottomaksi työntekijälle siirrellä rahoja itsenäisesti. Tyypilliseksi syyksi rahojen viemiselle mainittiin peliongelmista johtuvat velat. Siitä ei kuitenkaan keskusteltu, mitä yritys voisi tehdä työntekijän itsensä auttamiseksi.
Peliriippuvuus on sairaus, jossa raha- tai digipelaamista ei pystytä hallitsemaan vaan lopettamisyrityksistä voi seurata vieroitusoireita. Riippuvuus heikentää yksilön elämänlaatua ja ongelman varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen on tärkeää. (Castrén 2023). Työnantajan velvollisuudet huolehtia työntekijän hyvinvoinnista ovat laajat. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä töissä (Finlex 2002). Työnantajan on tarjottava työntekijöille työterveyshuolto, jonka yhtenä tavoitteena on työkyvyn tukeminen työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen (Työsuojelu.fi 2023). Koska peliriippuvuus vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja hyvinvointiin, työnantajan pitäisi puuttua siihen, vaikka työntekijä ei voisikaan viedä yritykseltä rahaa.
Työntekijän kannalta olisi paras, jos peliriippuvuuteen saisi apua mahdollisimman varhain, eikä vasta siinä vaiheessa, kun oireet ajavat työterveyshuoltoon tai sairauslomalle. Työpaikka voi vaikuttaa ongelmien synnyn ehkäisyyn esimerkiksi työkuorman säätelyllä ja työkulttuurilla, joka korostaa työn- ja yksityiselämän tasapainoa. Avoimen keskustelun ja haasteista puhumisen mahdollistava työilmapiiri auttaa ongelmien aikaisessa tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. (Työturvallisuuskeskus.) Esimerkiksi työnantajan tarjoama anonyymi keskustelukanava työterveyslaitoksen kanssa voi madaltaa työntekijän kynnystä puhua haasteistaan.
Taloushallinnon ala suuntautumassa asiakkaan neuvontaan
Toisena tilaisuuden pääaiheena oli taloushallinnon toimialan muutos. Muutos näkyy erityisesti alalla toimivien työnkuvissa. Kirjanpidon lisäksi, taloushallinnon työntekijät ovat entistä enemmän asiantuntija- ja konsulttiroolissa, avustaen pieniä ja keskisuuria eli pk-yrityksiä laajasti eri liiketoimintaan liittyvissä asioissa kuten kannattavuuden ja henkilöstöhallinnan parissa. Lisäarvoa luovan asiakaspalvelun merkitys on kasvanut samalla kun teknologian ja tekoälyn kehitys on mahdollistanut taloushallinnon rutiinitehtävien automatisointia.
Rutiinitehtävien helpottamisen lisäksi tekoäly toisaalta luo myös tarvetta osaamiselle. Työn perusteet pitää olla edelleen hyvin hallussa, jotta tekoälyn työnjäljen pystyy tarkastamaan. Lisäksi tekoälyllä pystytään tuottamaan analyyseja, joiden tekemiseen, analysointiin ja asiakkaiden ohjeistukseen tulosten perusteella tarvitaan myös uutta osaamista.
Tekoälyn kasvavasta hyödyntämisestä huolimatta se ei siis näyttäisi olevan viemässä töitä taloushallinnon alalta vaan muokkaavan työnkuvaa. Asiakaspalvelun merkityksen kasvamisen lisäksi epäiltiin, etteivät asiakkaat halua tulevaisuudessakaan asiakaspalvelua tekoälyltä vaan ihmiseltä.
Vastuullisuus näkyy alan toimintatavoissa
Asiakaspalveluun nähtiin liittyvän myös vastuullisuus asiakaspalvelun laadun kautta. Asiakkaan neuvonnan lisääntymisen koettiin tarkoittavan suurempaa vastuuta siitä, että asiakasta pystytään palvelemaan ja auttamaan entistä paremmin hänen yrityksensä toiminnan kehittämisessä. Tässä korostui tiedon oikeellisuus, asiantuntemus ja tiedon hakeminen.
Vastuullisuuden huomiointi tuli keskustelussa esiin myös puhuttaessa työn tekemisen tavoista eli etä-, lähi- ja hybridityöstä ja joustavista työajoista. Keskustelijat olivat samalla linjalla siitä, että ihmiset voivat paremmin, kun saavat tehdä töitä mahdollisimman joustavasti eli työntekijän hyvinvointi toimi linjausten perusteluna. Tämän lisäksi korostettiin, että ihmiset ovat erilaisia ja siksi kaivataan erilaisia tapoja tehdä töitä.
Vastuullisuusraportoinnissa pk-yritykset hakenevat apua tilitoimistoilta
Kysyin panelisteilta, kysyvätkö pk-yritykset vastuullisuusraportoinnista. EU:ssa on valmisteilla lainsäädäntöehdotus, jossa määritellään yritysten kestävyyden ja asianmukaisen huolellisuuden yritysvastuulainsäädäntöä (Valtioneuvosto 2022). Laki tulee näiltä näkymin koskettamaan suoraan isoja yrityksiä, mutta tulee vaikuttamaan huolellisuusvelvoitteen kautta myös isojen yritysten kanssa toimiviin pienempiin yrityksiin. Yritysvastuulakiin suhtauduttiin paneelissa positiivisesti ja nähtiin, että vastuullisuusraportoinnille on selkeä tarve. Vastuullisuusraportointia koskevia kyselyitä oli myös tullut, erityisesti kuljetusalan yrityksiltä.
Ottaen huomioon taloushallintoa pk-yrityksille tarjoavien yritysten roolin muuttumisen entistä enemmän neuvovaan suuntaan, tilitoimistot tulevat todennäköisesti olemaan niitä, joiden puoleen pk-yritykset kääntyvät vastuullisuusraportointiin liittyvissä asioissa. Tätä ennakoiden Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää eli Vihreä vastuu -hankkeessa on kehitetty palvelumallia tilitoimistoille, heidän asiakkaidensa vastuullisuusraportoinnin tarpeisiin (Vihreavastuu.fi). Tarkoituksena on tukea erityisesti pieniä tilitoimistoja, joilla ei välttämättä ole resursseja oman vastuullisuusraportoinnin palvelumallin kehittämiseen.
Päätellen siitä, mihin suuntaan taloushallinnon ala näyttäisi tilaisuuden perusteella olevan kehittymässä, vastuullisuusraportoinnin palvelut olisivat tulevaisuudessa luonteva lisä tilitoimistojen palveluita. Tekoälyn ja digitaalisuuden rohkea hyödyntäminen tukee vastuullisuusraportointiin tarvittavien laskelmien ja analyysien tekemistä. Vastuun kokeminen tiedon oikeellisuudesta auttaa vastuullisuusraportoinnissa tuottamaan oikeaan tietoon pohjautuvaa raportointia, jossa ei sorruta viherpesuun. Ja ylipäätänsä pk-yritysten luottamus ja tukeutuminen taloushallinnon ammattilaisiin mahdollistaa sen, että vastuullisuusraportointi on mahdollista saada pk-yritystenkin käyttöön niille mahdollisimman pienellä vaivalla.
Lähteet:
