Tarinamummo

Teksti | Satu Bethell

Hoivakodissa elävän ikäihmisen aistikokemukset jäävät helposti tavallista niukemmiksi tai yksipuolisiksi, koska ihminen ei enää pysty itse hakeutumaan sellaisiin tilanteisiin, joissa monipuolinen aistiminen olisi mahdollista.

kuvituskuva.
Kuva Anne Nygård / Unsplash

Aistimuistityöskentelyn kautta mieleen tai kehoon palaava muisto toimii eletyn elämän jatkumona, sen tunnistamisena mitä joskus on ollut tai toiveena siitä, mikä vielä voi olla. Havaitseminen on enemmän kuin vain asioiden tunnistamista tai nimeämistä. Se laajentaa nykyisyyttä ja syventää nykyisyyden sisältöä. (Dewey 2010, 35). Oman elämän muistelu auttaa identiteetin ylläpitämisessä ja oman elämänhistorian näkyväksi tekemisessä. Aistityöskentely auttaa myös päästämään irti arkisista rutiineista ja auttaa ylläpitämään niitä aivotoimintoja, jotka vielä toimivat.

Elossa! – hankkeessa toteutimme draamaa, musiikkia ja kuvallista ilmaisua hyödyntäviä luovia työpajoja Helsingin Seniorisäätiön hoivakodeissa. Kuvallisen ilmaisun työpajoista osa rakentui huovutetun nuken ja nuken elämäntarinaan liittyvän tarinan ja siihen liittyvien aistimateriaalien pohjalle. Tarinamummoksi nimetyn työpajan tavoitteena oli osallistujien omakohtaisten aisti- ja tunnekokemuksien liittäminen osaksi yhteistä taidekokemusta. Kunkin asukkaan omakohtaisista elämänkokemuksista ja muistoista riippuen, ohjaajan valitsemat materiaalit, kuten hevosen jouhi, lampaan villa tai voimakas tuoksuinen hajuvesi herättivät osallistujissa erilaisia mielleyhtymiä. Koko ikänsä kaupungissa asuvalle lampaan villaan tai hevosen jouheen liittyvät tuoksut synnyttivät erilaisia muistoja, esim. “tuoksuupa se voimakkaalta” kuin sellaiselle, jolla oli lapsuudessaan ollut oma nimikkolammas. Osa havainnoista liittyi vapaan assosiaation kautta suoraan johonkin menneeseen tapahtumaan tai muistoon: “tuoksuu ihan xx:n hajuvedelle” tai “meillä oli aina mökkirannassa veneitä” (terva).  Tärkeintä aistipohjaisessa taidetyöskentelyssä onkin juuri erilaisten tunteiden ja tuntemusten herättely ja aktivointi. Aistimuistiin liittyvän taidekokemuksen sanallistaminen toimii sysäyksenä omasta eletystä elämästä tietoiseksi tulemisesta.

Tarinamummon matkassa -podcastissa keskustelemme Seniorisäätiön hoivakodeissa kuvallisen ilmaisun työpajoja ohjanneen Lilli Kinnusen ja Psykodraamaohjaaja-lehtori Jori Linnamäen kanssa aistielämyksien merkityksestä muistamiselle. Pohdimme myös sitä, kuinka reflektointiin liittyvän vapaan muistelun ja assosioinnin kautta menneisyyden muistoihin liittyvät tunne- ja aistielämykset aktivoituivat ja johtavat usein luontevasti yhteiseen muisteluun tai tarinointiin. Omista tunne-elämyksistä puhuminen ja niiden jakaminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Silloin, kun taide herättää meissä erilaisia tunne- ja aistielämyksiä, taide tarjoaa kokijalleen sekä henkilökohtaisia muistoja ja tunteita herättävän kokemuksen että yhteisesti jaettavissa olevia merkityksiä.

Elossa!- hankkeen muissa Vanhustyön luovemmat kasvot – podcasteissa pohdimme Tarinamummon lisäksi mm. Sitä, millainen on unelmien hoivakoti tai miten hoivakotien ja luovien alojen toimijoiden yhteistyö voi omalta osaltaan luoda uudenlaista toimintakulttuuria hoivakodeissa. Kuulemme myös hankkeessa mukana olleiden Helsingin Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia luovista menetelmistä.

Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian yhteinen Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä – hankkeen tavoitteena on hoivakotien ja luovien alojen toimijoiden yhteiskehittämiseen pohjautuvan toimintamallin luominen.

Lähteet:

  • Dewey, J. 2010. Taide kokemuksena. Tampere: niin & näin.

Tarinamummon matkassa- podcastin voit kuunnella alla olevien linkkien kautta:

 

Elossa! Vanhustyön luovemmat kasvot -podcastsarjan muut jaksot löytyvät täältä: https://open.spotify.com/show/4rLoGOvCdNVLmfM3NWr9yW?si=e14762d09bc64a2f

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120769627

Jaa sivu