Laurea on mukana InCITIES-hankkeessa, jonka osana kartoitetaan korkeakoulun tasa-arvoon, moninaisuuteen ja osallisuuteen (niin kutsutut EDI-asiat eli equality, diversity and inclusion) liittyviä asioita ja kehitetään niitä eteenpäin yhdessä kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Artikkelisarjan edellisessä osassa kuvasimme sitä, miten EDI-asiat ovat Laureassa tällä hetkellä, erityisesti henkilöstön osalta. Tässä artikkelissa pohditaan sitä, mihin Laureassa halutaan EDI-asioissa mennä, miten sinne päästään ja miten InCITIES-hankkeen toimenpiteet ovat tässä avuksi.

EDI-asiat Laurean strategisina tavoitteina

Laurean yhtenä kolmesta arvosta on vastuullisuus Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Laureassa huomioimme kaikessa toiminnassamme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen. Toisaalta yhteisöllisyys on strategiassa mainittu yhtenä seitsemästä strategisesta teemasta. Strategiadokumentissa tätä on linjattu esimerkiksi seuraavasti: “yhteisöllisessä korkeakoulussa luotamme yhteiskehittämiseen ja yhdessä tekemiseen arvostaen korkeakouludemokratiaa, jolla haluamme edistää kaikkien äänien kuulumista yhteisössämme. Kunnioitamme siksi monimuotoisuutta ja kaikkia ihmisiä. Laurea ja laurealainen kohtelee ihmistä yhdenvertaisesti uskontoon, ikään, etniseen taustaan, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen katsomatta. Laurealaiset ottavat tasa-arvoisesti työskentelyyn mukaan myös ne korkeakouluyhteisön jäsenet, jotka eivät osaa suomea.” (Laurea 2019). Näin ollen strategiaan ja arvoihin nojaten yhdenmukaisuuden, monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen Laurean yhteisössä ja ympäröivässä yhteiskunnassa ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Pelisäännöt osana EDI- tavoitteiden edistäjänä

On tärkeää, että organisaatio ilmaisee selkeästi arvopohjansa, jolle se rakentaa toimintakulttuurinsa. Toisaalta periaatteisiin sitoutumisen kannalta on olennaista, että koko yhteisö ja sidosryhmät voivat olla osallisena myös arvojen sanoitukseen. Mutta miten varmistaa arvojen ja strategisten periaatteiden toteutuminen käytännössä? Yksi keino on yhteisöllisessä prosessissa määriteltävät pelisäännöt (code of conduct eli eettinen toimintaohjeisto, kts. Laurea 2020), joissa määritellään käytännön tasolla ja määriteltyihin arvoihin perustuen, miten haluamme yhteisönä toimia ja toisaalta, miten haluamme itseämme kohdeltavan. Tässä yhteydessä voidaan myös sanoittaa niitä käytännön kokemuksia, jossa yksilöt ovat kohdanneet esimerkiksi epätasa-arvoista kohtelua, syrjintää, eristämistä tai muita työyhteisön toimivuuden kannalta haitallisia tapoja. Usein nämä ovat sellaisia, joita emme arjessa itse tunnista, mutta jotka saattavat kuormittaa toisia. Ratkaisut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia; miten tervehdimme, miten kysymme kuulumisia tai miten osoitamme arvostusta toisen työtä kohtaan. Pelisäännöt helpottavat osaltaan puheeksi ottamista, kun havaitsemme yhteisössä epäeettistä toimintaa.

Palautekulttuurin luominen

Terveen palautekulttuurin luominen ja ylläpito on olennaista, mutta ei inhimillisesti ottaen aina kovin helppoa. Aina ei sääntökirjoihinkaan tarvitse nojautua, jos yhteisössä osataan ja voidaan antaa välitöntä palautetta – kiitosta tai kriittistä – ilman pelkoa tilanteen eskaloitumisesta konfliktiksi. Tämä on hyvä tiedostaa niin esihenkilötyössä kuin yleisestikin työyhteisössä ja tämä vaatii varmasti tietoista luottamuksen rakentamista – avoimuutta, ennakoitavuutta, osaamista ja hyvää tahtoa. Harvemmin meistä kukaan oppii lukemaan toisten ajatuksia, joten kokemusten sanominen ääneen on tarpeen. Kulttuurin luomisessa johdolla ja esihenkilöillä on oma vastuunsa. Johdonmukaista johtamispuhetta palautteen antamisen ja vastaanottamisen merkityksestä ei tule unohtaa. Myös toimintatavat niihin tilanteisiin, joissa epäeettistä toimintaa havaitaan, ovat tärkeitä. Näistä tärkeimpinä mainittakoon turvallisuusilmoitukset, esihenkilöille raportointi tai uutena lakisääteisenä niin kutsuttu whistleblowing–kanava eli ilmoituskanava, jossa ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Oleellista on, että raportoidut epäkohdat selvitetään ja niihin tarvittaessa puututaan.

Laatujärjestelmä luo johtamisrakenteen

Organisaation rakenteillakin on merkitystä EDI-tavoitteiden johtamisessa. Laatujärjestelmä on yksi kulmakivistä, kun Laureaa johdetaan kohti tahtotilaa. Laureassa on jo usean vuoden ajan ollut opiskelijoille suunnattu yhdenvertaisuus- ja saavutettavuussuunnitelma ja henkilöstölle vastaavasti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  Nämä yhdistettiin yhdeksi yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja saavutettavuussuunnitelmaksi, joka sisältää tätä aihepiiriä koskevia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä aikatauluineen. Suunnitelmien yhdistäminen perustui opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen koko korkeakoulua koskevan saavutettavuussuunnitelman toteuttamisesta. Ministeriö on myös velvoittanut päivittämään suunnitelmaa tulevalle strategiakaudelle. (Kosunen 2021).

On yleisesti tiedossa, että sitä saadaan mitä mitataan. Laatujärjestelmän mukaisesti suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain ja niiden arvioiden perusteella voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä. Plan-Do-Check-Act syklin mukaisesti itse suunnitelmaa tarkastellaan säännöllisesti; sen toimivuudesta, relevanttiudesta ja uudistamistarpeesta pyydetään palautetta, jonka mukaan suunnitelmaa ylläpidetään. Alun perin yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja saavutettavuussuunnitelmaa suunniteltiin päivitettävän vähintään neljän vuoden välein. Kuitenkin ministeriön saavutettavuustavoitteille ja tarpeelle lisätä EDI- tavoitteita tutkimuksiin perustuen suunnitelma tullaan päivittämään vuosien 2023 (-2024) aikana. Tämä tukee myös InCities –hankkeen tavoitteita EDI-suunnitelmien osalta.

Jatkuvaa kehittämistyötä

Yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja saavutettavuussuunnitelmaa päivitettäessä tulisi hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa, valjastaa korkeakouluyhteisö arvioimaan EDI-tavoitteiden nykytilaa ja kehitystarpeita sekä peilata EDI-tavoitteita uudistettavan strategian tavoitteisiin nähden. KOTAMO–hankkeen loppuraportissa todettiin (Jousilahti ym. 2022, kts. myös KOTAMO n.d.), että Suomen ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä etniseltä taustaltaan ei-suomalaistaustaiset harkitsivat muita huomattavasti enemmän jättävänsä akateemisen uran työhyvinvoinnista tai työympäristöstä johtuvista syistä. Etniseltä taustaltaan ei-suomalais(taustaise)lla henkilöstöllä oli myös muita enemmän kokemuksia häirinnästä. Raportissa todettiin edelleen, että kokemus saattaa johtua kieleen liittyvistä seikoista.

Suomen korkeakouluissa – Laurea mukaan lukien – on pyrkimys lisätä ulkomaalaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden osuutta. Tästä syystä Laureassakin tapaamme toimia ja käyttäytyä yhteisönä tulisi tarkastella kriittisesti, jotta etniseltä taustaltaan muiden kuin suomalaisten ja muiden kuin suomenkielisten yhdenvertaiset mahdollisuudet työyhteisössä turvattaisiin. Edelleen nykyisen suunnitelman kattavuutta yleisestikin EDI-tavoitteisiin tulee tarkastella ja EDI-teemoja nostaa esiin korkeakouluyhteisössä, jotta mahdollisia epäkohtia voitaisiin tunnistaa.

Viestinnällisiä työtapoja suunnitelmien päivittämiseksi voivat olla esimerkiksi webinaarit ja blogit. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja dialogia joko fyysisissä työpajoissa tai verkkoalustalla käytävän ajatusten vaihdon muodossa. Lisäksi ulkoista viestintää EDI-teemoista voi myös julkaista esimerkiksi Kestävä Laurea –internetsivustoilla, koska aihealue koskettaa läheisesti myös kestävän kehityksen teemoja.

InCITIES-hankkeen mahdollisuudet EDI-työssä

InCITIES-hankkeessa Laurean koordinoiman EDI-kokonaisuuden suurin anti laurealaisille voikin olla siinä, että pääsemme syventymään teemaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja kehittämään edelleen yhdessä myös EDI- teemoihin liittyvää Laurean saavutettavuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Lisäksi kehitettävä EDI-koulutus osallistumisvelvoitteineen tuo yhteen opiskelijat ja henkilöstön Laurean yhteisten arvojen äärelle. Tätä yhteistoimintaa tukevat viestintäkampanja ja keskustelutilaisuudet, jotka myös osana hanketta suunnitellaan ja toteutetaan. Hankepartnereiden kesken saattaa ilmetä eroja sen suhteen, millainen lähestymistapa toimii missäkin organisaatio- ja kansallisessa kulttuurissa. Muutosvastarinta tai hanketyön tarpeellisuuden kyseenalaistaminen ei ole poissuljettuja Laureassakaan. Joka tapauksessa, InCITIES-hankkeen toivotun toteutumisen kannalta tarvitaan koko organisaatio ottamaan hankkeen tuomat tasa-arvo-, moninaisuus- ja osallisuustyön uudistukset vastaan. EDI-asioista organisaatiotasolla syntyvä aito keskustelu ja epäkohtiin puuttuminen ovat hankkeen keskeisimpiä tuotoksia.

InCITIES-hanke, eli Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities alkoi lokakuussa 2022. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni osana Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta.

Kirjoittajat ovat inCITIES -hankkeen asiantuntijoita Laureassa.

Lähteet:

• EDI-toolkit. n.d. Equality, Diversity and Inclusion in Project Themes and Teams. About – Edi Toolkit (edi-toolkit.org) katsottu 10.2.2023
• Jousilahti J., Tanhua I., Paavola J-M., Alanko L., Kinnunen A., Louvrier J., Husu L., Levola M. & Kilpi J. 2022. KOTAMO. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:36. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
• Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. Saatavilla: Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua (valtioneuvosto.fi)
• KOTAMO. n.d. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämishanke KOTAMO Kyselyn tulosraportti. Saatavilla: KOTAMO_Kyselyn+tulosraportti+FINAL.pdf (okm.fi) Katsottu 10.3.2023.
• Laurea 2019. Laurea-ammattikorkeakoulun strategia. Saatavilla: Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030 Katsottu 10.3.23.
• Laurea 2020. Laurea-ammattikorkeakoulun eettinen toimintaohjeisto 2020. Katsottu 10.3.2023.
• Laurea 2021. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Katsottu 10.3.2023.
• Tanhua, I. & Paavola, J-M. 2022. Sukupuolten tasa-arvo ja etninen tasa-arvo korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa – Kirjallisuuskatsaus. KOTAMO-hankkeen julkaisu. Saatavilla: Kirjallisuuskatsaus-Tasa-arvo-Korkeakouluissa-2022.pdf (okm.fi)