Laurean opiskelijatiimi kehitti ja kokeili keväällä 2023 työelämään tutustumisen (TET) työpajaa lukiolaisille tavoitteena vaikuttaa lukiolaisten tarpeeseen löytää itselle sopiva suuntautuminen ja jatko-opintoala laajasta tarjonnasta. Kokeilusta tuli positiivista palautetta ja se vahvisti ajatusta kehittää työpajaa edelleen.

Kokeilu oli osa Yhdessä lisää yritteliäisyyttä – YLY-hanketta (Laurea-ammattikorkeakoulu). Hankkeen kohderyhminä olivat lukion tai korkea-asteen koulutuksissa olevat nuoret sekä kyseisten oppilaitosten henkilökunta. Sen toteuttajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Riihimäen lukio ja Valtakunnallinen YES ry. Yhteistyökumppaneina olivat Hyvinkään, Janakkalan ja Keravan lukiot.
YLY-hanke sai Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen ajalle 12.4.2021-31.5.2023. Hankkeen tavoitteina oli vähentää opintojen keskeyttämisiä ja ehkäistä lukion jälkeisiä välivuosia, vahvistaa työelämäyhteistyötä sekä lisätä työelämätuntemusta lukioissa ja korkeakouluissa ja lisätä lukiolaisten tietoisuutta jatkokoulutusvaihtoehdoista korkeakouluissa. On havaittu, että ensimmäiset työelämäkokeilut ovat nuorille tärkeitä, vaikka eivät suoranaisesti vaikuttaisikaan jatko-opintoihin hakeutumiseen ja niihin on siten tärkeää panostaa (Mayer ym. 2022, 106).

YLY-hankkeen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia, jotka Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijatiimit järjestivät. Joka lukukaudella neljä eri Laurean opiskelijatiimiä työskenteli YLY-hankkeen parissa ja esimerkiksi järjesti tapahtumia ja työpajoja. Tapahtumissa oli pääasiassa mukana Riihimäen lukion opiskelijoita, joskin jotkut tapahtumat kohdennettiin myös Keravan ja Hyvinkään lukioiden opiskelijoille. Tapahtumat liittyivät muun muassa verkostoitumiseen, yrittäjyyteen, hyvinvointiin ja työelämäyhteistyöhön. Olipa niiden joukossa myös leirejä, kuten Nuori yrittäjyys – NY24- ja Innovaatioleiri. Yhtenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa oli TET, johon jo yläkoulussa kaivataan lisää vaihtoehtoja ja monipuolisempia työtehtäviä (TET-tutkimus 2020).

Korkeakouluopiskelijoiden TET-työpajan pilotointi lukiolaisille

Tarkoituksena oli löytää keinoja kehittää TET-kokonaisuutta, motivoida ja rohkaista lukio-opiskelijoita itse löytämään kiinnostava TET-paikka, sekä herättää ajatus alasta, johon voisi hakea jatko-opintoihin. Taustana tässä on tutkimustulos siitä, että nuoret kaipaavat joka kouluasteella, myös lukiossa, lisää ohjausta jatko-opintoihin (Nuorten tulevaisuusraportti 2020). Tavoitteena oli se, että lukio-opiskelija huomaisi itseä kiinnostavalle alalle ja korkeakouluopintoihin olevan monia reittejä ja osaisi pohtia, mikä niistä voisi olla itselle sopivin. Opiskelijoita heräteltiinkin miettimään itselle sopivia vaihtoehtoja ja keskusteltiin niistä.

Laurean opiskelijatiimi järjesti Riihimäen lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille työpajan, johon osallistui yhteensä 45 opiskelijaa. Ennen työpajaa lukion opiskelijoille lähetettiin kysely, jonka pohjalta työpaja suunniteltiin. Kyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden tietotasoa sekä suhtautumista TET-jaksoihin ja etsittiin tietoa, mitkä olisivat sopivat aiheet työpajaan. Tämän pohjalta esimerkiksi etäTET:n osuutta vähennettiin, sillä opiskelijat eivät olleet siitä kiinnostuneita.

Työpajassa opiskelijat kiersivät ryhmissä rasteja, joissa pyrittiin motivoimaan ja rohkaisemaan lukiolaisia löytämään kiinnostava TET-paikka sekä selvittämään jatko-opintosuunnitelmia. Työpajassa oli kolme rastia: juomapong, työnhakusähköpostin kirjoittaminen sekä persoonallisuustesti.

Juomapongissa lukio-opiskelijat vastasivat tekemisen lomassa TET-aiheisiin kysymyksiin ja keskustelivat ohjatusti aiheesta. Opiskelijat jakautuivat tässä kahden hengen ryhmiin, heittivät pingispalloja kuppeihin, ja osuessaan vastasivat TET-aiheisiin kysymyksiin. Kysymysten avulla haettiin vastauksia siihen, millaisia kokemuksia lukiolaisilla oli TET-harjoittelusta. Rastin tarkoitus oli myös rikkoa jäätä ja vapauttaa tunnelmaa. Opiskelijat osasivat vastata TET-aiheisiin kysymyksiin hyvin. Toiminnallinen rasti osoittautuikin ideana toimivaksi ja opiskelijoita aktivoivaksi. Juomapong oli osallistujien mielestä onnistunein rasti. Suurimmalla osalla osallistujista vaikutti olevan positiivisia kokemuksia TET-paikoista ja osa jopa sanoi niiden antaneen suuntaa tuleviin jatko-opintoihin. Keskustelu oli vapautunutta myös varsinaisten kysymysten ulkopuolella.

Toisella rastilla kirjoitettiin työnhakusähköposti. Lukio-opiskelijat osallistuivat ensin Kahoot-tietovisaan, jossa käsiteltiin sisältöjä, joita kannattaa tai ei kannata laittaa työnhakusähköpostiin. Rastin aloittaneen leikkimielisen Kahoot-visan jälkeen siirryttiin itse sähköpostin kirjoittamiseen juuri käsitellyn tiedon pohjalta. Monella opiskelijalla oli jo ennestään kokemusta työnhakusähköpostin kirjoittamisesta, eikä kirjoittaminen ollut muutenkaan toimintona mielenkiintoinen. Tästä huolimatta lukio-opiskelijat olivat aktiivisia ja positiivisia.

Kolmannella rastilla tehtiin 16Personalities-testi, jonka tuloksista keskusteltiin yhdessä. Samalla pohdittiin vahvuuksia, eri ammattialoja, jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä mietittiin vanhojen TET-paikkojen hyödyllisyyttä nykyisiin suunnitelmiin liittyen. Huomattiin, että osalla oli hyvin tarkka suunnitelma TET-paikkoihin liittyen, kun taas osalla ei ikävä kyllä ollut mitään mielenkiintoa TET-paikkaa kohtaan. Tällä rastilla painotettiin keskustelua opiskelijoiden kanssa. Erityisesti keskustelussa keskityttiin kohtaan, joka liittyi työelämään ja mielenkiintoisiin ammatteihin.

Työpajan aikana kerättiin palautetta työpajan onnistumisesta palautelaatikon avulla. Lisäksi palautetta kerättiin kyselyllä työpajan jälkeen. Opiskelijat antoivat työpajasta erittäin positiivista palautetta ja suurin osa piti sisältöjä hyödyllisinä. Opiskelijat totesivat myös, että työpaja sai heidät pohtimaan jatko-opintojaan enemmän ja tarjosi myös uusia ideoita sekä vinkkejä TET-harjoitteluihin ja työnhakuun.

Työpajan jälkeen opiskelijoille lähetettiin toinen kysely, jolla selvitettiin työpajaan osallistuneiden lukio-opiskelijoiden suhtautumista TET-harjoitteluun työpajan jälkeen. Yli puolet osallistuneista piti TET-harjoittelua kiinnostavana aiheena. TET-työpaja koettiin kokonaisuutena toimivaksi ratkaisuksi. Siihen oli varattu iso luokkahuone, johon rastit hyvin mahtuivat. Myös osallistujamäärää pidettiin sopivana. Keskustelu oli sujuvaa ja osallistuminen positiivista. Tähän koettiin osaltaan vaikuttaneen sen, että jokaisella rastilla oli kaksi vetäjää, joten pystyttiin ottamaan hyvin kontaktia opiskelijoihin ja samalla keskustelemaan sekä ryhmä- että yksilötasolla. Myös työpajan noin 70 minuutin kesto koettiin sopivaksi.

Suositukset työpajan järjestämiseen jatkossa

Opiskelijatiimi koosti kokemuksestaan yhteenvedon Riihimäen lukiolle ja antoi jatkokehitysehdotuksia konseptin parantamiseksi. Työpajan materiaalit jäivät Riihimäen lukion käyttöön ja niiden avulla onkin tarkoitus järjestää samanlaisia työpajoja myös tulevaisuudessa. Toteutuksessa törmättiin ennakoituun ongelmaan, jonka lukio-opiskelijat toivat itse julki: miten järjestää hektisistä lukio-opinnoista lisää aikaa TET-aiheelle vähentämättä sitä kuitenkaan muista oppiaineista? Toisaalta TET kiinnostaisi ja tulevaisuuden suunnitelmille haluttaisiin lisää konkretiaa. Toisaalta taustalla häämöttävät ylioppilaskirjoitukset saavat aikaan kovan motivaation keskittyä esimerkiksi matematiikan opintoihin.

Opiskelijoilta myös kysyttiin työpajan aikana kysymyksiä ja palautetta TET-harjoittelusta. Vastauksista kävi ilmi, että opiskelijoita kiinnostavat yritykset ovat heidän mielestään Riihimäeltä katsottuna liian kaukana, esimerkiksi Helsingissä. Myös TET-harjoittelun pituus vaikutti opiskelijoiden innokkuuteen etsiä mielenkiintoista TET-paikkaa. TET-jakson pituudeksi on määritelty 1–3 päivää ja tätä pidettiin liian lyhyenä aikana mielekkään tekemisen järjestymiseen. Joissakin muissa lukioissa myös kesätyötä tai muuta työkokemusta voidaan hyödyntää TET:ssä.

Kyselyistä ja myös itse työpajasta kävi ilmi, etteivät lukio-opiskelijat tienneet digitaalisista palveluista, joita voitaisiin hyödyntää TET-paikan etsimisessä. Näistä tiedottamista olisikin hyvä lisätä. Toisaalta ehkä hieman yllättävää oli se, etteivät lukiolaiset olleet kiinnostuneita mahdollisuuksista, joita voitaisiin tarjota digitaalisesti, esimerkiksi etäTET.

Luonnollisesti osa lukiolaisista osaa järjestää oman TET-harjoittelunsa ilman sen kummempia ongelmia ja päätyy omalta kannaltaan mielekkääseen ratkaisuun. Sille osalle, jota TET ei kiinnosta, voisi tarjota mahdollisuutta saada lisätietoa TET:stä pelillisesti, esimerkiksi juuri mielekkääksi koetun juomapongin pelaamisella. Kuppien pohjiin liimatut kysymykset voivat vaihdella ja näin eri aikoina voidaan käsitellä erilaisia aiheita. Onpa muoto mikä tahansa, tärkeintä on kuitenkin keskusteluyhteyden muodostuminen ja kiinnostuksen herättäminen oman aktiivisuuden aikaansaamiseksi.

Kirjoittajat:

Teppo Leppälahti vetää YLY-hanketta, Piia Haavisto ohjasi siihen liittyvää opiskelijaprojektia, johon pohjautuen tämä artikkeli on kirjoitettu.

Lähteet:

• Mayer, M., Lahtinen, J., Aapola-Kari, S., Pietarinen, A., Kallio, A., Jänkälä, J-P. & Hakanen, M. 2022. Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 2022:33. Viitattu 7.6.2023.
• Nuorten tulevaisuusraportti 2020. Viitattu 7.6.2023.
• TET-tutkimus 2020. Viitattu 7.6.2023.