Kulttuuri on laaja käsite, jonka alle lukeutuvat niin musiikki, kuvataide kuin tanssi ja teatterikin. Erilaiset elämykset kulttuurin parissa saavat aikaan tunteita ja ne vaikuttavat hyvinvointiimme (ks. esim. Laitinen 2017). Taiteen ja kulttuurin tekeminen, kuluttaminen ja niistä nauttiminen kuuluvat kaikille ikään katsomatta. Suomessa taidelähtöisiä menetelmiä on käytetty sosiaali- ja terveysalalla 1990-luvun puolivälistä saakka (Korhonen n.d.). Erilaisten asiakasryhmien parissa tehtävä taide- ja kulttuurityö onkin jalkautunut yhä enemmän osaksi arkea (ks. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015).
Luovien ja toiminnallisten menetelmien työtavoissa painotetaan usein toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Erilaisilla menetelmillä tavoitellaankin yleisesti muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämistä, arjen vahvistamista, tekemisen riemua, itsetunnon nostamista ja yhteisöön kuulumisen tunnetta. (Nietosvuori 2008: 135-141.)
Teknologian kehitys ja digitalisaatio tuovat asiakastyöskentelyyn ja luoviin menetelmiin uudenlaisia mahdollisuuksia. Tässä katsauksessa esitellään muutamia kehitettyjä hyvinvointiteknologisia ja digitaalisia ratkaisuja asiakastyöhön käytettäväksi. Katsauksen taustalla on kaksi lähtökohtaa. Suurin osa esitellyistä ratkaisuista oli mukana Laurean ylläpitämässä Teknologialainaamo-toiminnassa vuosien 2013-2019 välillä. Lisäksi ensi keväälle on Laureaan suunnitteilla kulttuurisen vanhustyön seminaari, jonka yhtenä näkökulmana on teknologiset ratkaisut.
Digitaalisia ja hyvinvointiteknologisia ratkaisuja löytyy esimerkiksi muistelutyöhön, musiikin ja kuvallisen ilmaisun pariin sekä liikunnan ja pelien maailmaan. Muistelutyöllä tarkoitetaan elettyyn elämään ja elämänkokemuksiin pohjautuvaa toimintaa, joka voi olla niin yksittäisiä muistoja kuin laajempikin prosessi ja tapahtua joko yksinään hiljaisuudessa tai kerrottuna, sosiaalisena tapahtumana (Stenberg 2015: 4). Nyt esitellyt ratkaisut soveltuvat niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn ja niissä on sekä asiakas- että työntekijävetoisia vaihtoehtoja. Pääpaino esiteltävien ratkaisujen kohderyhmissä on ikääntyneissä asiakkaissa, mutta moni innovaatio soveltuu myös muille asiakasryhmille kuten lasten tai kehitysvammaisten parissa tehtävään työhön.
Vuorovaikutusta musiikin keinoin
Sävelsirkku-äänipalvelu
Sävelsirkku on digitaalinen äänipalvelu, joka mahdollistaa kuntouttavan ja virikkeellisen hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen. Sävelsirkun toiminta perustuu tunnemuistin aivoja aktivoivaan voimaan. Ikääntyneille tuttu toimintatapa, yhdessä kuunteleminen, yhdistyy musiikin ja äänen vaikutuksiin ja virkistää ikääntyvän muistin toimintaa. (Sentina Oy 2019.)
Äänipalvelu Sävelsirkku on alun perin kehitetty Ajan Aalloilla –tuotekehitysprojektissa (1998-2000) Vanhustyön keskusliiton, viiden vanhustyön palvelutarjoajan sekä Audio Riders Oy:n kanssa (Mäki 2011:10). Sittemmin äänipalvelu-konsepti on siirtynyt Sentina Oy:lle. Sävelsirkku-äänipalvelu on tarjolla ympärivuorokautista hoitoa, päivätoimintaa ja kotihoitoa tarjoaville tahoille, jotka voivat hankkia palvelun käyttöönsä lisenssillä. Äänipalvelua käytetään mobiililaitteella Internet-selaimen kautta.
Menetelmänä ja työvälineenä Sävelsirkun tarkoituksena on madaltaa kynnystä ryhmätoiminnan toteutukseen sekä säästää aikaa ryhmätoimintatuokioiden suunnittelussa. Sentina Oy:n esivalmistelemat ohjelmat helpottavat hoitoyhteisön sosiaalisesti aktiivisen arjen luomista. Sävelsirkku sisältää tuhansia musiikki- ja ääniohjelmia sekä ohjauksellisesti esivalmisteltuja ohjaustuokiopohjia ryhmätoiminnan toteutukseen. Ohjelma-arkistoon sisältyy suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa muun muassa eri aikakausien musiikin, hengellisen ohjelman sekä selkouutisten muodossa. Arkistosta löytyy myös tarinoita, runoja, muisteluohjelmia sekä Elävän Arkiston ohjelmia. Toiminnallisiin tuokioihin on tarjolla esimerkiksi yhteislauluja, tietokilpailuja ja liikuntaohjelmia. (Sentina Oy 2019.)
Sävelsirkusta hyötyvät sekä ikääntyneet asiakkaat että työntekijät. Yhteisössä tehtävän virkistys- ja vapaa-ajan sekä kuntouttavan toiminnan suunnitteluun käytettävä aika vähenee valmiiden ohjelmatuokioiden myötä, jolloin kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa jää enemmän aikaa. Lisäksi olemassa olevat voimavarat voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisemmin asiakastarpeiden mukaan. Hyötynä on myös toiminnan monipuolistuminen sekä huonokuntoisempien ja esimerkiksi vähemmistökieliryhmiin kuuluvien ikääntyvien osallistumismahdollisuuksien ja heille suunnatun ohjelmatarjonnan lisääntyminen ilman henkilökunnan lisäystä. (Saarela 1999.)
Sävelsirkun virikeohjelmien monipuolisuus ja helppokäyttöisyys tukevat vanhusten omatoimisuutta, omaa päätösvaltaa sekä valinnan mahdollisuuksien tekemistä (Saarela 1999). Lisäksi Sävelsirkku toimii sukupolvia yhdistävänä tekijänä, joka antaa ikääntyneelle asiantuntijan roolin ja toisaalta syventää asiakkaan ja hoitajan välistä suhdetta (Mielonen 2016). Menetelmä myös tukee ikääntyneen asiakkaan itsetuntoa ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia, mahdollistaa joukkoon kuulumisen tunteen syntymisen sekä antaa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia myös ei-sanalliseen kommunikaatioon (Illman 2017).
Esimerkki Sävelsirkusta Laurean sosionomiopinnoissa:
Sosionomiopiskelijat toteuttivat osana ruotsien kielen kurssiaan toimintatuokioita Sävelsirkun avulla Folkhälsanin ryhmäkodin senioriasukkaille. Toimintatuokiot olivat kestoltaan noin puoli tuntia, ja opiskelijat suunnittelivat toteutuksen sekä pitivät ryhmätuokion ruotsiksi. Toteutuksessa yhdistyivät uuden teknologian ja menetelmän opettelu, ryhmätuokion suunnittelu ja ohjaaminen sekä asiakkaan kohtaamisen harjoittelu ja ruotsin suullisen tehtävän suorittaminen ruotsinkielisten senioreiden parissa. Toteutus koettiin onnistuneeksi niin opiskelijoiden, senioreiden kuin työntekijöidenkin osalta.
HILDA – musiikkimatka muistoihin
HILDA on mobiililaitteella käytettävä interaktiivinen sovellus, joka on kehitetty sekä vanhustyön toimijoiden työn tueksi, että yksittäisten kuluttajien käyttöön. Kardemummo Oy:n kehittämän sovelluksen toiminta-ajatuksena on aktivoida ikääntyneen muistelua musiikin ja valokuvien avulla. HILDAn tarkoitus on tuottaa etenkin muistisairaille ja neurologisille kuntoutujille virikkeitä musiikin ja muistojen avulla. Palvelulla pyritään edistämään ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tukemaan sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Palvelu sopii erityisesti hoivakodin tai palvelukeskuksen henkilökunnan työkaluksi päivittäisen viriketoiminnan järjestämiseen, osaksi laajempaa muistikuntoutusta tai fysioterapian työvälineeksi. (Vatanen & Johansson, 2017; Kardemummo Oy, 2019.) HILDA-sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista (Google Paly Store, Applen App Store) ja se on maksuton seitsemän päivän kokeilujakson ajan, jonka jälkeen sovelluksen käyttäjä voi valita maksullisia lisäpalveluita (Hildasovellus 2018).
HILDAn mukana ikäihminen pääsee hetkeksi takaisin nuoruuteensa musiikin, positiivisten historian tapahtumien ja vanhojen valokuvien avulla. Sovellus sisältää suuren määrän musiikkia 1920-1970 –luvuilta. Mukana on sekä alkuperäisiä teoksia että varta vasten HILDAan tuotettuja uusia versioita. Musiikin ja vanhojen valokuvien synnyttämiä muistoja voidaan tallentaa sovellukseen mikrofonin avulla. Äänitetyt muistot päivittyvät sovellukseen reaaliajassa ja HILDAn käyttäjät voivat kuunnella niitä missä päin Suomea tahansa. Äänitetty muisto voidaan asettaa näkymään kaikille HILDAn käyttäjille tai rajata näkyvyys vain käyttäjän omaan laitteeseen, millä muisto on äänitetty. (Vatanen & Johansson, 2017.)
HILDA-sovelluksen musiikin ja muistojen yhdistäminen on oivallinen esimerkki sosiokulttuurisesta vanhustyöstä, joka antaa ikääntyneen arkeen iloa ja merkitystä sekä rikastuttaa niin ikääntyneen kuin hänen omaistensa ja hoitolaitoksen työntekijöiden arkea. Sosiokulttuurinen vanhustyö ylipäänsä vahvistaa ikäihmisen toimintakykyä ja identiteettiä sekä luo mahdollisuuksia ikääntyneen aktiiviselle osallistumiselle, mikä tukee yhteisöllisyyttä (Pilkama & Uittomäki 2006, 8-9).
Esimerkkejä HILDAsta Laurean sosiaali- ja terveysalan opinnoissa:
Hoitotyön opiskelija testasi HILDA-sovellusta omien isovanhempiensa kanssa osana projektiopintojaan. ”Isovanhempani ovat hyväkuntoisia ja aktiivisia eläkeläisiä ja he kokeilivat sovellusta innokkaasti. HILDAn musiikkia kuunnellessa ja kuvia katsellessa molemmille isovanhemmilleni nousi mieleen muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, kuten kulkeminen bussilla kouluun sekä heidän ensitapaamisensa.”
Sosionomiopiskelija toteutti asiakastyön projektinsa pitämällä kaksi musiikillista toimintatuokiota tamperelaisille senioreille HILDA-sovelluksen avulla. ”Parhaita hetkiä HILDA-tuokion vetäjänä koin, kun osallistujat yhtyivät laulamaan soitettuja kappaleita, sekä historiaan liittyvät keskustelut, jotka nousivat mieleen HILDAssa näkyvistä kuvista ja kuulluista kappaleista.”
TAIKOFON® FeelSound Player -äänituntumasoitin
Tyynyn muotoinen Taikofon on uudenlainen äänituntumasoitin, jonka avulla käyttäjä voi sekä kuulla että tuntea äänen. Tuntokokemus vahvistaa äänen aistimista, mikä takaa laadukkaan, henkilökohtaisen ja moniaistisen äänikokemuksen. Taikofon ei kuitenkaan ole kaiutin, vaan tyynyn sisällä on värähtelevä FLEXOUND Augmented Audio™-moduuli, soitinyksikkö, josta ääniaallot kumpuavat. Tästä syntyy Taikofonin pinnalle väreilevä tuntuma, jonka aistii iholla ja syvemmälläkin kehossa. Musiikin ja värähtelyn luoma moniaistinen kuuntelukokemus voikin rauhoittaa ja rentouttaa, auttaa keskittymään tai virkistää, äänisisällöstä riippuen. Tätä kokonaisvaltaista äänen aistimista kutsutaan myös kehokuunteluksi. (Flexound Systems Oy 2019.)
Taikofonin kautta voi esimerkiksi kuunnella musiikkia, uppoutua äänikirjojen maailmaan tai katsoa elokuvia. Käyttäjä voi itse valita äänisisällön älypuhelimesta, tabletista, MP3-soittimesta tai muusta musiikintoistolaitteesta joko Bluetooth-yhteydellä tai AUX-kaapelilla. (Flexound Systems Oy 2019.)
Taikofon sopii kaikenikäisille. Alun perin tuotteen kehitystyö aloitettiin toimintaterapeutin kaivatessa autististen lasten terapiatyöhön apuvälinettä, joka yhdistäisi äänen ja tuntoaistin. (Flexound Systems Oy 2019.) Asiakastyössä luovien menetelmien käytössä Taikofonia pystyy käyttämään niin rentoutumiseen ja rauhoittumiseen kuin erilaisten äänimaailmojen kokemiseen ja kuulemiseen kokonaisvaltaisesti.
Liikettä niveliin!
Sanoste – kotiin kuvapuheluna välitettävät harrastukset
Digitalisaatio on lisännyt etäliikuntaa tarjoavia palveluita. Yksi tällainen yritys on Sanoste Oy, joka tarjoaa erilaisia kuntouttavia ja virkistäviä harrastuksia kuvapuhelun välityksellä. Harrastusvaihtoehtoina on muun muassa tuolijumppaa, venyttelyä, yhteislaulua sekä terveysaiheisia luentoja. (Sanoste Oy 2019.)
Ammattilaisen ohjaamat harrastukset välitetään kuvapuheluna tablettilaitteeseen tai kannettavaan tietokoneeseen. Ohjaaja ja osallistuja näkevät ja kuulevat toisensa reaaliaikaisesti ja voivat kommunikoida keskenään. Yhdessä ryhmässä on useita osallistujia, jotka ohjaaja kuulee ja näkee, mutta yksittäinen osallistuja näkee ja kuulee ainoastaan ohjaajan. Sanosten harrastukset sopivat niin kotona asuvalle ikääntyneelle, omaishoitajalle tai virkistystoiminnaksi esimerkiksi päivätoimintaan tai palveluasumiseen. (Sanoste Oy 2019.)
MEMORIDE – muistojen pyörä ja MOTO Tiles Liikuntalaatat
MEMORIDE – muistojen pyörä on virtuaaliohjelmisto, joka mahdollistaa pyöräilyretket mieleisissä kaupunkimaisemissa, vuoristo-, ranta- ja nähtävyysreiteillä, tai vaikkapa lapsuuden maisemissa. Pyörä yhdistää liikkumisen ja muistelun hauskalla sekä huomaamatta kuntoa nostattavalla tavalla. Pyöräillessä asiakas voi valita tabletilta oman reitin käyttäen nuolia tien risteyksissä tabletin näytöllä tai seurata ennalta ohjelmoituja reittejä. Memoride on kehitetty erityisesti kuntoutuksen puolelle ja sitä voikin käyttää oman kuntotason mukaan sekä kunto- että käsipyörällä. Liikesensori mahdollistaa, että verkkaisemmallakin polkemisella pääsee kulkemaan pitkän matkan. (Meditas n.d..)
Meditas Oy:n toinen jälleenmyymä tuote on MOTO Tiles Liikuntalaatat, jotka on suunniteltu motoriikan ja liikkuvuuden kehittämiseen. Liikuntalaatat ovat ledivalorenkailla ja kosketusantureilla varustettuja laattoja, jotka asetetaan lattialle haluttuun järjestykseen. Laattojen toimintaa ohjataan MOTO App –sovelluksella, josta valitaan haluttu harjoitus tai peli. Pelaaminen tapahtuu koskettamalla jalalla laattaa. (Meditas n.d..)
MOTO Tiles Liikuntalaattojen säännöllisen käytön vaikuttavuudella on tieteellistä näyttöä. Tutkimuksen mukaan 2-3 tunnin harjoittelulla tasapaino on parantunut jopa 66 %. Liikuntalaattojen on todettu kehittävän myös ketteryyttä, voimaa ja kestävyyttä. (Moto n.d., 7.)
Pelejä yksin ja yhdessä
Yetitablet – jättitabletti monipuoliseen virike- ja kuntoutustoimintaan
Yetitablet on nimensä mukaisesti isokokoinen Android-jättitabletti, jota valmistetaan 27-98” kokoisena. Tabletin kosketusnäyttö toimii infrapunalla, jonka vuoksi tablettia voi käyttää sormien lisäksi esimerkiksi vesiväripensselillä tai karttakepillä. Jättitabletille voi ladata tavallisen tabletin tapaan paljon sisältöä, kuten visailuja, aivojumppatehtäviä, laulujen sanoja tai erilaisia soittimia. (Kuori Oy n.d..) Yetitablettia voi käyttää luovien menetelmien osalta hyvinkin monenlaisissa toiminnoissa, kuten musiikissa, kuvallisessa ilmaisussa, peleissä tai vaikkapa uusien asioiden opettelussa.
Yetitablettia voi käyttää joko pystyasennossa tai vaakatasossa kosketuspöytänä. Suuren koon hyötyinä on, että huonommankin motoriikan omaava henkilö pystyy käyttämään laitetta. Lisäksi se soveltuu hyvin myös ryhmäkäyttöön, koska suuri joukko osallistujia näkee näytön yhtä aikaa. Yetitablettia käytetäänkin paljon erityisryhmien, kuten muistisairaiden ja erilaisten vammaisryhmien virike- ja kuntoutustoiminnassa. (Kuori Oy n.d..)
Memoera Trainer – aivotoimintaa aktivoimaan
Memoera Trainer on ikääntyneille suunnattu, muistin ja aivojen aktivointiin kehitetty laite, jossa on erilaisia kognitiivisia harjoitteita. Laite sisältää erilaisia pelejä, tehtäviä ja harjoituksia, kuten sanallisia ja matemaattisia pähkinöitä sekä päättely- ja muistitehtäviä. Jokaisen pelin tai tehtävän edellä on ohjevideo ja pelit säätyvät pelaajan taitotason mukaan. (Rostedt, 2017.)
Pelejä on pyritty kehittämään useita eri muistisairauden vaiheita huomioiden ja ne aktivoivat monta aistialuetta ja useaa aivotoimintoa. Pelit on suunniteltu ja testattu yhdessä muistisairaiden kanssa. Laitetta pystytään käyttämään sekä yksilöllisesti että ryhmissä. (Rostedt, 2017.)
Memoera on kehitetty myös seuraamaan käyttäjänsä vireystilaa helpottamalla pelejä, jos käyttäjä tekee paljon virheitä tai pelaa hitaasti, ja vastavuoroisesti vaikeuttaa pelejä, jos käyttäjä pelaa nopeasti eikä virheitä tule paljoa. Laitteen saa ilmaiseen kokeiluun kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen laitteesta peritään kuukausivuokra. (Memoera 2020.)
Luontoelämyspolku-mobiilisovellus – kopittele käpyjä tai tunnustele maastoa
Alun perin Ikäinstituutin kehittämästä ja koostamasta Luontoelämyspolku –materiaalipaketista on kehitetty mobiilisovellusversio. Maksuton Elämyspolku-peli on ladattavissa Android-sovelluksena älypuhelimeen tai tablettiin. iPhone-käyttöjärjestelmälle peliä ei ole tällä hetkellä saatavana. Mobiilipeliä voi pelata joko Elämyspolkuna tai Bingona. Peli muotoutuu ympäristön, valittujen tehtäväkorttien sekä käyttäjien mukaiseksi. Lisäksi vuodenaikojen ja sään vaihtelut takaavat jokaiselle pelikerralle omanlaisensa version. (Voimaa Vanhuuteen 2019.)
Elämyspolku-pelissä kortit on jaettu neljään koriin, jotka ovat liike-, vetreys-, aisti- ja kokemuskori. Koreissa on erilaisia tehtäviä, joita voi suorittaa kävelyn lomassa. Liike- ja vetreystehtävinä on esimerkiksi kiveltä ylös nousu seisomaan ja takaisin istumaan, kurkotus puuhun varpailleen nousten tai käpyjen kopittelu parin kanssa. Kokemuskorista löytyy muun muassa tehtävä, jossa pyydetään kertomaan, miten liikkui nuorempana luonnossa. Aistikorissa tehtävänä tulee esimerkiksi etsiä luonnosta erilaisia alustoja, joilla voi kävellä. Pelin lopussa näkyy yhteenvetona kuljettu matka sekä suoritettujen tehtäväkorttien määrä. (Voimaa Vanhuuteen 2019.)
Bingo-versiossa sovellus arpoo 5×5-ruudukon tehtäväkortin, josta valitaan yhden rivin tehtävät suoritettavaksi. Kuten Elämyspolussa myös Bingossa tehtävien suoritusohjeet saa näkyviin korttia painamalla ja tehtävä merkitään suoritetuksi pyyhkäisemällä kortti alaspäin. Bingoa voi pelata yhdellä tai useammalla puhelimella, jolloin jokaisella käyttäjällä voi olla oma bingoruudukko. (Voimaa Vanhuuteen 2019.)
Luontoelämyspolun alkuperäisen ja mobiiliversion tavoitteena on tukea ohjatun ja suunnitellun ryhmäulkoilun toteutumista. Valmiin materiaalin inspiroivat tehtävät innostavat liikkumaan ja muistelemaan sekä virkistävät aisteja ja mieltä. Mobiilisovellus tuo uutta perinteiseen kävelylenkkiin ja kannustaa ohjaajaa vaihtelemaan toteutusta. (Voimaa Vanhuuteen 2019.)
Luovien menetelmien hyödyt ja huomioitavat seikat
Oli kyse sitten nykytanssiesityksestä, savenvalannasta, yhteislaulusta tai kesäteatteriesityksestä, kaikki kulttuuri- ja taide-elämykset herättävät meissä jokaisessa tunteita ja lisäävät hyvinvointia. Ne tuovat elämään iloa ja kohentavat mielialaa, herättävät muistoja ja saavat aikaan keskustelua. Toisaalta kulttuurilla ja taiteella voidaan myös lisätä osallisuutta ja sosiaalista aktiivisuutta. (ks. esim. Huhtinen-Hildén & Isola 2019; Laitinen 2017; Malmivirta 2017)
Tärkeää eri menetelmien ja keinojen, digitaalisten tai perinteisten, osalta on, että asiakkaat osallistetaan (ks. esim. Isola ym. 2017) toimintaan mukaan. Kuten muussakin asiakastyössä, myös taide- ja kulttuurityön sekä luovien menetelmien toteutuksessa on tärkeää tuntea asiakkaansa, tämän historia ja taustat, toimintakyky sekä mielenkiinnon kohteet. Asiakkaan vahvuuksia esiin tuomalla tuetaan heidän toimintakykyään ja vahvistetaan toimijuutta.
Yhtä lailla kuin asiakkaiden, myös työntekijöiden vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet on huomioitava. Toinen tärkeä seikka on, että työntekijöillä on rohkeutta kokeilla uutta. Tähän liittyy olennaisesti myös se, että työntekijät otetaan mukaan teknologisten ratkaisujen kehitystyöhön, ei vain loppukäyttäjiksi (ks. esim. Vanhustyön keskusliitto 2018). Myös käyttöönottoon ja koulutukseen sekä riittävään tekniseen tukeen tulee kiinnittää huomiota, jotta teknologian käyttö ei rasita työntekijöitä hyötyjä enemmän (ks. esim. Söderlund & Vellonen 2019).
Yhdessä tekemällä, kokeilemalla ja oppimalla avautuu uusia maailmoja sekä pidetään yllä tuttuja rutiineja ja luodaan uusia. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille ja toteutustapoja on monia. Onnea on päästä kokeilemaan niitä yhdessä.
Lähteet
- Flexound Systems Oy. 2019. Taikofon. https://www.taikofon.fi/
- Hildasovellus. 2018. Hilda-sovelluksen käyttöehdot. http://www.hildasovellus.fi/kayttoehdot/
- Huhtinen-Hildén, Laura & Isola Anna-Maria. 2019. Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137914/URN_ISBN_978-952-343-329-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Illman, Suvi. 2017. Sävelsirkku muistisairaan osallisuuden tukijana. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.
- Isola, Anna-Maria, Kaartinen, Heidi, Leemann, Lars, Lääperi, Raija, Schneider, Taina, Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2017. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Kardemummo Oy. 2019. Hilda-sovellus. https://www.hildasovellus.fi/
- Korhonen, P. n.d. Taidelähtöiset menetelmät. Taika 2008-2013. https://blogs.helsinki.fi/taika-hanke/taidelahtoiset-menetelmat/
- Kuori Oy. n.d.. Yetitablet. https://yetitablet.com/
- Laitinen, Liisa. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
- Laitinen, Liisa. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf
- Malmivirta, Helena. 2017. Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin. Teoksessa Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise. 2017. Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/227963/Kokos_1_2017.pdf?sequence=4&isAllowed=y
- Meditas. n.d.. MOTO Tiles ja MEMORIDE. https://www.meditas.fi/
- Memoera. 2020 Memoera Trainer. https://memoera.fi/index.php/memoera-trainer-kotiin-2/
- Mielonen, Katri. 2016. “Tavoitteena virikkeellinen arki’’ – Sävelsirkku-äänipalvelu vanhustyöntekijöiden apuvälineenä”. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/109182
- Moto n.d.. MOTO Tiles –esite. https://www.moto-tiles.com/moto_tiles_products.pdf
- Mäki, Outi. 2011. Ikäteknologian kokeilut Suomessa. KÄKÄTE-raportteja 1/2011. file:///C:/Users/ANNIPAJ/AppData/Local/Temp/1%20Ik%C3%A4teknologian%20kokeilut%20Suomessa-1.pdf
- Nietosvuori, Leena. 2008. Luovat ja toiminnalliset menetelmät sosionomin työssä. Teoksessa Viinamäki, Leena (toim.). 2008. 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja, A, Raportteja ja tutkimuksia.
- Pilkama, Airi & Uittomäki, Kari. 2006. Ikäihmiset tulevat kulttuurisesti näkyväksi. Vanhustenhuollon uudet tuulet. 7(5), 8-9.
- Saarela, Merja. 1999. Sävelsirkku. Ääniohjelmat vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen apuvälineinä vanhustyössä. http://savelsirkku.wp.epte.fi/files/2014/10/Ajan-Alloilla-kehittämisprojekti-Merja-Saarelan-tutkimustiivistelmä.pdf
- Sanoste Oy. 2019. Sanoste. https://sanoste.fi/
- Sentina Oy. 2019. Sävelsirkku. https://savelsirkku.fi/
- Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimenpideohjelman 2010-2014 loppuraportti. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70355/URN_ISBN_978-952-00-3578-5.pdf.
- Stenberg, Taina. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Ikäinstituutti. https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
- Söderlund, Eija & Vellonen, Marja. 2019. Hoitotyöntekijän terveys- ja hyvinvointiteknologiaosaamista edistävät ja estävät tekijät. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/hoitotyontekijan-terveys-ja-hyvinvointiteknologiaosaamista-edistavat-ja-estavat-tekijat/
- Vanhustyön keskusliitto 2018. Vanhustyön digitalisaatio – työntekijät teknologian kehittäjiksi. Vanhustyö-lehti 4/2018.
- Voimaa Vanhuuteen. 2019. Mobiilisovellus Luontoelämyspolusta. https://www.voimaavanhuuteen.fi/blog/mobiilisovellus-luontoelamyspolusta/
- Vatanen, Samu & Johansson, Mikael. Kardemummo Oy. Henkilökohtainen tiedonanto. 7.2.2017.
- Rostedt, Pihla. Solentium Oy. Henkilökohtainen tiedonanto. 2.2.2017.