Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa on hyödynnetty Vuolearning-oppimisalustaa osana hankkeen pk-yrityksille tarjoamia koulutuksia ja valmennuksia. Keskeinen näkökulma on ollut oppijoiden innostaminen muodolliseen koulutukseen, joka tapahtuu arkielämän oppimisen keinoin, jopa huomaamatta. Sekä kouluttajien että oppijoiden käyttökokemukset Vuolearning-oppimisalustasta olivat pääosin positiivisia. Oppimisalustan tuleekin palvella ja motivoida sekä kouluttajaa että oppijaa.

Motivaatio on voima, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan. Olipa kyse liikuntaharrastuksen aloittamisesta, työpaikan hakemisesta tai uuden asian opettelusta, motivaatio ohjaa meitä muutokseen ja saa ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi. Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäinen motivaatio syntyy omasta mielenkiinnosta ja halusta oppia ja kehittyä. Oppija kokee jo itse toiminnan palkitsevaksi. Ulkoinen motivaatio tulee muualta, esimerkiksi palautteen, suuremman palkkapussin, muilta saadun arvostuksen tai uralla etenemisen kautta. Ulkoisia motivaatiotekijöitä voivat olla myös esimerkiksi rangaistuksen tai tilanteen heikkenemisen pelko. Aina näitä tekijöitä ei pystytä selkeästi erittelemään, vaan sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät voivat vaikuttaa rinnakkain. (Martela & Jarenko 2015; Sinokki 2016.)

Oli oppijan motivaatio sisäistä tai ulkoisten vaikuttimien aikaansaamaa, tulee oppimisen olla onnistumisen kokemuksia tuovaa, voimaannuttavaa ja innostavaa. Sillä, tapahtuuko oppiminen fyysisessä luokkahuoneessa vai verkon välityksellä, ei tulisi nykypäivänä olla enää niin suurta merkitystä. Etänä verkon kautta tapahtuvan oppimisen on mahdollista olla yhtä lailla yhdessä tapahtuvaa, elämyksellistä ja iloa tuovaa kuin perinteinenkin opetus. Nykyajan oppimisen ja kokoustekniikan välineet sekä menetelmät mahdollistavat tämän.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yritysten työntekijöille tarjottiin kattava kokonaisuus koulutuksia ja valmennuksia, joiden toteutusta varten hankittiin erillinen oppimisalusta, Vuolearning. Tämä artikkeli käsittelee oppimisalustalle asetettuja kriteereitä sekä oppimisalustasta saatuja käyttökokemuksia niin oppijan kuin kouluttajan näkökulmasta. Lisäksi pohditaan, miten oppimisalustaa voidaan hyödyntää entistä paremmin oppijan osaamisen kehittämisen motivoimisessa.

Hankkeessa asetetut kriteerit oppimisalustalle

Oppimisalustan tarkoitusta miettiessä on tärkeää pohtia, mitä alustalta haetaan. Onko alustan ajatuksena toimia vain tehtävien palautuslaatikkona vai halutaanko sen mahdollistavan laajemman sisällön ja ajatusten jakamisen, yhteisen oppimisen ja kehittymisen? Hankkeen koulutusten tavoitteena oli tukea työvoiman osaamisen kasvua. Koulutusten avulla haluttiin innostaa jatkuvan oppimisen pariin sellaisia henkilöitä, joille itseopiskelu tai tiedonkeruu eivät välttämättä ole luontaista. Tämän vuoksi koulutuksissa hyödynnettävän oppimisalustan tuli olla enemmänkin kokemusten ja ajatusten vaihdon sekä vertaistuen mahdollistaja kuin pelkästään vuorovaikutukseton materiaalien jakelukanava ja tehtävien tallennuskansio.

Hankkeessa koulutusten ja valmennusten toteutustavaksi muodostui lähitapaamisten ja oppimisalustalla olevan materiaalin ja tehtävien yhdistelmä. Koulutuksia ja valmennuksia toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Molemmissa korkeakouluissa on käytössä omat verkko-oppimisympäristönsä, joihin ulkopuolisten on hankala kirjautua ilman raskasta tunnistusjärjestelmää. Hankkeelle haluttiinkin oma oppimisalusta, johon eri organisaatioista koostuvan hanketiimin jäsenten sekä oppijoiden olisi helppo kirjautua omalla sähköpostillaan ilman sidosta kumpaankaan koulutusorganisaatioon.

Hankkeessa mukana olevat kouluttajat toivoivat oppimisalustan olevan nopeasti omaksuttavissa, helppokäyttöinen, henkilökohtaisen ohjauksen ja palautteen antamisen mahdollistava sekä käyttäjäanalytiikaltaan selkeä ja monipuolinen. Kriteereinä olivat lisäksi suomenkielinen käyttöliittymä ja tukipalvelut.

Kouluttajien toiveiden lisäksi oli tärkeää ottaa huomioon myös oppijoiden näkökulma. Koulutuksien toteuttamisesta vastanneet ammattikorkeakoulut omaavat ymmärrystä verkkokoulutuksien pedagogiikasta. Oppimisalustan kriteereiksi nousivat helppokäyttöisyys, visuaalisuus sekä kurssisuoritusten seurannan selkeys. Lisäksi yhteiskehittämisen hankkeessa huomioitiin koulutusten yleisessä suunnittelussa työpaikan ja oppijan tarpeet ja toiveet. Esimerkiksi työnantajien näkemyksenä oli, ettei oppija voi olla pois työpaikalta liikaa. Oppijaa itsessään ei motivoi vanhan tyylinen oppiminen koulunpenkillä, vaan innostava, ajasta ja paikasta riippumaton, jopa huomaamaton oppiminen.

Hankkeessa koettiin, että työssäkäyvää oppijaa tuli innostaa ja tukea formaaliin eli muodolliseen oppimiseen informaalin eli arkielämän oppimisen keinoin. Sisällöllisesti alustan tarkoituksena oli houkutella oppijaa aineiston surffailuun, joka osittain tukee omaehtoista oppimista. Ideaali alusta olisi ehtymätön tietovaranto, jossa henkilö voi liikkua ja ottaa itselleen kiinnostavimmat ja omaa osaamista kehittävimmät kohdat suoritettavakseen. Lisäksi alustan tulisi mahdollistaa vertaistuen ja palautteen saamisen sekä mobiilikäytön.

Eri vaihtoehtoihin tutustumisen ja testaamisen lopuksi hanke päätyi valitsemaan käyttöönsä suomalaisen Vuolearning-oppimisalustan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin yhteensä 26 kurssia sekä 12 yrityskohtaista valmennusta. Kurssien pääteemoina olivat viestintä, esimiestyö, lean, office sekä asiakastyö. Yrityskohtaisten valmennusten pääteemoina olivat yritysmielikuva sekä myynnin kehittäminen.

Kursseilla ja valmennuksissa hyödynnettiin oppimisalustaa monin eri tavoin. Muutamat kurssit toteutettiin kokonaan verkossa, mutta suurin osa kursseista ja valmennuksista koostui lähipäivistä sekä oppimisalustalla olevasta materiaalista. Materiaaleina hyödynnettiin niin videoita, podcasteja, luettavaa aineistoa kuin palautettavia tehtäviä sekä keskusteluja.

Kouluttajien kokemuksia: selkeää ja loogista, lisäksi teknisiä haasteita

Koulutusten ja valmennusten päätyttyä tarkasteltiin, miten valittu Vuolearning-oppimisalusta toimi, ja mitä voitaisiin kehittää tulevia koulutuksia ja valmennuksia ajatellen. Hankkeen kouluttajille toteutettiin lyhyt kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan sekä Vuolearning-alustasta että vertailuna heidän aikaisemmin käyttämistään oppimisalustoista. Vuolearning-oppimisalustan lisäksi kouluttajat ovat käyttäneet verkko-oppimisympäristö Optimaa. Kolmella kouluttajalla oli käyttökokemusta lisäksi Moodle-alustasta. Vastaajista kaksi oli käyttänyt lisäksi muita oppimisympäristöjä (Canvas, Campwire).

Kouluttajat kokivat Vuolearning-oppimisalustan helppokäyttöiseksi ja käyttäjäystävälliseksi. Ulkoasu oli selkeä ja perustoimintojen asettelu järkevä. Nämä auttoivat sekä käytön opettelussa että loogisesti etenevien kurssikokonaisuuksien rakentamisessa. Käyttäjäanalytiikaltaan Vuolearning koettiin helpoksi ja selkeäksi. Oppimisalustan toiminnoista positiivisesti esiin nousivat monipuolisten materiaalien tekeminen ja niiden jakaminen oppijoille, oppijoiden kanssa viestiminen sekä oppimisen tukeminen. Alustan visuaalisuus oli kouluttajien mukaan onnistunutta.

”Helppo ja yksinkertainen logiikka. Fiksu layout (nettisivujen kaltainen), ja se helpotti myös opettelua. Logiikka oli sen verran hyvä, että en tarvinnut ohjeita lainkaan.”

”Vuolearningiin voi suoraan ”pohjaan” tehdä materiaalia. Vähän kuin kirjaa kirjoittaisi.”

”Vuolearningin käyttäjäanalytiikka on ehkä paras myös.”

Tekninen käytettävyys oli pääosin helppoa, mutta tiedostojen lataamisessa oli ollut haasteita, tehtäväpalautuksien kommentointia pidettiin jäykkänä ja tehtävien tarkastamista pidettiin vaikeahkona. Lisäksi PowerPoint-diojen muuttaminen visuaalisesti hyvään muotoon koettiin hitaaksi ja työlääksi.

”Vuolearning soveltuu hyvin pienten kokonaisuuksien opetukseen. Tehtäväpalautukset ja niiden kommentointi alustalle on jäykkää…”

”Iso työ PowerPoint-diojen muuttamisesta visuaalisesti hyvään muotoon.”

Oppijoiden kokemuksia: oppimista edistävä toteutustapa

Kunkin kurssin päättyessä palautelomakkeessa kysyttiin oppijoilta kurssin toteutukseen liittyvää palautetta. Palautelomakkeeseen vastasi yhteensä 57 kursseille osallistunutta. Kursseille osallistui yhteensä 114 henkilöä, joten vastausprosentti oli 50 %.

Lomakkeella kartoitettiin oppijoiden kokemuksia liittyen kurssien toteutukseen. Yleisesti oppijat olivat tyytyväisiä kurssien toteutustapaan (keskiarvo 4,7; asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että verkko-oppimisympäristö Vuolearning tuki heidän opiskeluaan (ka. 4,5), samoin ryhmätapaamiset (ka. 4,8).

Ryhmätapaamiset koettiin siis hivenen paremmaksi toteutusmuodoksi kuin oppimisalusta ja siellä tapahtuva etäopiskelu. Tämä herätti kysymyksen, miten oppimisalustasta ja siellä olevista kursseista ja niiden toteutuksista saisi entistä houkuttelevampia ja onnistuneempia? Voisiko esimerkiksi oppimisalustan ominaisuuksien ja niiden sijoittelun kautta motivoida käyttäjiä? Kurssien analytiikan kautta pystyi seuraamaan, mitkä ominaisuudet, kuten videot, kuvat, tekstit tai tehtävät vetivät oppijoita puoleensa. Kokonaiskuvasta sai käsitystä siitä, hiipuiko innostus esimerkiksi tietyn luvun tai koko kurssin loppua kohden vai käytiinkö koko kurssin materiaali tunnollisesti läpi alusta loppuun.

Avoimissa vastauksissa oppijat kertoivat verkko-oppimisympäristöön tallennetun aineiston olleen hyvä ja oppimista tukeva lisä. Verkossa olleet tehtävät ja niistä saatu palaute koettiin oppimista edistäväksi asiaksi. Kurssien kokonaisanalytiikkaa tarkasteltaessa huomattiin, että esimerkiksi videot ja lyhyet tehtävät olivat olleet suosittuja osuuksia kurssien sisällöissä.

”Hyvä, kun opettaja kommentoi vastauksia Vuolearningissä, niin sain palautetta.”

”Hyvä itseopiskelumateriaali. Videoiden tehtävät valmistelivat hyvin tapaamisiin ja jatkojalostivat tapaamisten aiheita. Verkko-opiskelumahdollisuus tukee hyvin (opiskelua).”

”Sopivassa suhteessa ryhmätapaamisia ja etätehtäviä / materiaalia.”

Oppimisalustan on palveltava niin oppijaa kuin kouluttajaa

Oli oppimisalusta mikä tahansa, niitä kaikkia yhdistää samat haasteet: miten oppijat ohjataan alustan käyttäjäksi, mikä heitä motivoi ja innostaa? Tätä pohditaan Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa, jonka kohderyhmä on laaja: koko Vantaan alueen työvoima, joka ei ole homogeeninen ryhmä. Pakko toimii keinona tiettyyn pisteeseen asti, esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jossa kurssin läpäisyyn vaaditaan tietyt asiat, mutta se ei toimi, kun kyseessä on vapaaehtoinen itsensä kehittäminen ja työnsä ohella osaamistaan kehittävä oppija.

Mikä ajaa ihmisiä uuden äärelle? Onko se tiedon jano, pelko oman osaamisen heikkenemisestä, huijarisyndrooma, muiden esimerkki? Vastauksia on yhtä monta kuin oppijaakin. Motivaatiotekijöitä tulee miettiä kursseja ja opintokokonaisuuksia suunniteltaessa ja toteutuksia rakennettaessa. Lisäksi täytyy pohtia, miten kurssille houkutellaan uudet oppijat ja miten vanhat oppijat saadaan palaamaan tai jatkamaan osaamisen kehittämistään verkkoalustalla.

Pelillisyydellä ja oman etenemisen visuaalisella seurannalla voitaisiin saada aikaan positiivisia vaikutuksia. Kurssista saatu sertifikaatti voi innostaa ja toimia samalla muille sosiaalisena statuksena osaamisen kehittämisestä. Joitakin oppijoita voi auttaa alkuun perusteellinen perehdytys ja tuki kurssin alussa, jotta oppimisalusta ja sen toiminnot tulevat tutuiksi ennen varsinaista opiskelun aloitusta. Alusta alkaen on hyvä kerätä palautetta alustan käytöstä, jotta saadaan selville käyttöä hidastavia tekijöitä ja voidaan reagoida niihin nopeasti jo kurssin aikana. Alla olevaan kuvaan on koottu sekä hankkeen, kouluttajan että oppijan näkökulmista kriteereitä ja kokemuksia oppimisalustaan liittyen.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa tullaan toteuttamaan teknologiseen muutokseen liittyvää resilienssikoulutusta pk-yritysten henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena on tukea henkilöstön muutoskyvykkyyttä ottaa vastaan työelämässä tulevat teknologiset muutokset. Jos koulutuksen toteutuksessa halutaan hyödyntää Vuolearning-oppimisalustaa entistä kokonaisvaltaisemmin, tulee pohtia, miten sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä voitaisiin huomioida koulutuksen sisältöjen kehittämisessä vielä paremmin. Oppijat täytyy saada motivoitumaan koulutuksesta ja sitä myöten oman osaamisen sekä resilienssin kehittämisestä. Aiheen, sisällön, toteutustavan, vuorovaikutuksen, oppimisen reflektoinnin ja palautteen annon lisäksi oppimisalustalla on vaikutusta oppijan motivoinnissa ja innostamisessa. Oppimisalusta voi mahdollistaa oppijan osallistumisen oman osaamisen kehittämisen ja opiskelun suunnitteluun, mikä lisää opiskelumotivaatiota.

Oppimisalusta palvelee sekä kouluttajaa että oppijaa. Kouluttajalle se mahdollistaa monipuolisen ja sisältörikkaan koulutuksen rakentamisen sekä saadun käyttäjädatan perusteella tehtävien ja toteutuksien jatkokehittämisen. Tämä motivoi kouluttajaa kehittämään ja parantamaan kurssejaan sisällöllisesti ja teknisesti entistä laadukkaammiksi ja oppijoita houkuttelevimmiksi. Oppijalle alusta tarjoaa mielekkään ja innostavan ympäristön kehittää osaamistaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. Houkuttelevuutta lisätään paitsi innostavalla sisällöllä myös mielenkiintoisilla toteutustavoilla ja toimivalla tekniikalla sekä ennen kaikkea kommunikaatiolla. Parhaimmillaan teknologia tukee oppijan motivaatiota ja edistää osaamisen kehittymistä.

Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Urbaania Kasvua Vantaa –hankkeessa, jossa pohditaan jatkuvaan oppimiseen ja siihen innostamiseen sekä oman osaamistason nostamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja vantaalaisen työvoiman (niin työssä käyvien kuin työttömien) osaamiseen kehittämiseen sekä tukea vantaalaisten yritysten kehitystä digitalisaation ja automatisaation aikakaudella.

Lähteet:

• Martela, F. & Jarenko, K. 2015. Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Talentum. Helsinki
• Sinokki, M. 2016. Työmotivaatio: Innostusta, laatua ja tuottavuutta. Tietosanoma. Helsinki.