Teknologian hyödyntäminen ikääntyneiden hoitotyössä

Ikääntyneiden hoitotyön vetovoima on heikko sairaanhoitajien keskuudessa. Tässä artikkelissa pohditaan, voidaanko teknologian käyttöä lisäämällä parantaa alan mainekuvaa ja vetovoimaa. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan, miten sairaanhoitaja- opinnot antavat valmiuksia tämän teknologian käyttöönottoon ja sen hyödyntämiseen sairaanhoitajan työssä?

Kuva: David L/peopleimages.com (Adobe Stock, Laurean Education-lisenssi)

Sairaanhoitajakoulutuksessa (OKM 2024) ja lähihoitajakoulutuksessa lisätään koulutuspaikkoja osaajapulaan vastaamiseksi. Myös kansainvälisellä rekrytoinnilla on haettu osaajia terveysalalle joko opiskelemaan tai suoraan töihin. Tällä hetkellä kansainvälisen työvoiman osuus sote-alalla on suhteellisen alhainen, mutta kasvaa tulevina vuosina. (STM 2023.) Sotealan tulevaisuuden uhkina ovat akuutti työvoimapula samaan aikaan kasvava palveluiden tarve varsinkin ikääntyneiden palveluissa (Tevameri 2024).

Hoiva &Terveys (Bonnier Business Forum) järjesti yhdessä Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa seminaarin 15.5.2024, jossa yhtenä “tässä ja nyt” ratkaisuna sosiaali- ja terveysalan vetovoimalle esitettiin teknologian laajempi käyttö erityisesti ikääntyneiden palveluissa.

Ikääntyneiden palveluiden mainekuva

Alan mainekuva on merkittävä este työvoiman saamiseksi. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan gerontologian opintojakson kuuluminen itsenäisenä kokonaisuutena opintoihin paransi sairaanhoitajaopiskelijoiden mielikuvaa ikääntyneiden parissa tehtävästä työstä (Koskinen, Hupli, Katajisto & Salminen 2012). Opinnot saattavat keskittyä liikaa akuuttihoitotyöhön eikä ikääntyden parissa tehtävään työhön synny riittävästi varmuutta. Tällä on negatiivinen vaikutus haluun työskennellä ikääntyneiden parissa valmistumisen jälkeen. (Duggan, Mitchell & Moore 2013.) Viidessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tehty tutkimus osoitti, että myös opettajan osaaminen ja kokemus gerontologisesta hoitotyöstä parantaa opiskelijoiden suhtautumista ikääntyneiden hoitotyön opintoihin sekä ikääntyneiden hoitotyöhön yhtenä työmahdollisuutena (Garbrah, Kankkunen & Välimäki 2020).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, kustannusvaateisiin ja riittävän henkilökunnan saamiseen etsitään nyt ratkaisuja palveluiden uudistamisen, digitaalisten palveluiden hyödyntämisen ja hoivateknologian keinoin (Tevameri 2024). Myös hankkeessa ”Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluissa” (Laurea-ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto) tavoitteena on lanseerata digitaalinen rekrytoinnin alusta, jossa uudella tavalla välitetään erilaisia työntekijöitä sote-alalle eri pituisiin ja erilaisiin tehtäviin ikääntyneiden palveluissa (TEOS 2024). Yksi alan vetovoimaisuuden tulevaisuuden näkymä voisi olla siis erilaisen teknologian lisääminen (Tevameri 2024).

Geroteknologian määritelmä

Geroteknologia on yläkäsite, jolla kuvataan ikääntyneiden tarpeisiin suunnattua teknologiaa. Teknologiset tuotteet tai välineet, mutta myös teknologiaan nojaavat palvelut, kuuluvat geroteknologiaan. Teknologian rooli ikääntyneiden hoitotyössä on vielä monin paikoin epäselvä ja sen tarpeista ja hyödyistä on esitetty eriäviä mielipiteitä. (Pilotto, Boi & Petermans 2018.)

Geroteknologia voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Avustavaan teknologiaan, vuorovaikutukselliseen teknologiaan ja informaatioteknologiaan. Avustavaan teknologiaan kuuluvat muun muassa ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn ja pärjäämisen mahdollistavat sekä turvallisuutta lisäävät apuvälineet. Näitä voivat olla erilaiset monitorit, sensorit ja kuvaa tallentavat laitteet, jotka huomioivat muutoksia ikääntyneen fyysisessä liikkumisessa ja toiminnassa. Näitä muutoksia hoitohenkilökunta voi seurata joko passiivisesti tai aktiivisesti. Hoitohenkilökunta voi esimerkiksi ottaa puheyhteyden seurattavaan asiakkaaseen. (Pilotto, Boi & Petermans 2018.)

Vuorovaikutuksellisen teknologian tavoitteena on luoda robotiikkaa, jolla ikääntyneen liikkumista ja kognitiivista ajattelua voidaan aktivoida. Näitä ovat muun muassa humanoidirobotit, exoskeletonit, ja erilaiset seuranpitoon tarkoitetut robotit. Nämä tukevat sekä ikääntyneiden että myös hoitohenkilökunnan fyysistä, psyykkistä hyvinvointia ja aktiivisuutta. (Pilotto, Boi & Petermans 2018.)

Informaatioteknologia tarjoaa työkaluja vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen. Väylänä voivat olla muun muassa puhelin- tai tietoliikenneperustainen ohjelma, web-kamera ja videoneuvottelu. Näihin kuuluvat myös elektroniset potilasasiakirjat. (Pilotto, Boi & Petermans 2018.)

Hoivatyöntekijät suhtautuvat teknologian käyttöön pääsääntöisesti positiivisesti. Sen nähdään helpottavan omaa käytännön työtä. Hoivahenkilökunta on halukas käyttämään teknologiaa työssään sekä oppimaan lisää sen käytöstä. Sen käytössä esihenkilön tuki koetaan tärkeäksi. Teknologian riittämätön käyttötaito, digitaalinen lukutaito ja riittämätön kielitaito koetaan haasteiksi teknologian käytölle. Teknologia mahdollistaa työn kevenemisen ja resurssien tehokkaamman kohdentamisen. (Siren 2024.)

Hoitajien mukaan teknologiaa tulisi lisätä asiakkaiden toimintakyvyn edistämisen tukemiseen, asiakkaiden valvontaan ja turvallisuuteen liittyvään toimintaan. Tutkimukseen osallistuneiden hoitajien mukaan teknologia ei sovellu asiakkaiden tai omaisten kanssa kommunikointiin tai lääkkeiden annosteluun. Tutkimukseen osallistui hoivatyöntekijöitä, joista 71 % työskenteli tehostetussa palveluasumisessa ja vastaajista 50 % oli lähihoitajia. (Siren 2024.)

Miten teknologia yleisesti näkyy Laurean sairaanhoitajakoulutuksessa ja opetussuunnitelmassa?

Laurean opetussuunnitelman sisältämien osaamistavoitteiden mukaan geroteknologia näkyy opetuksessa vain ikääntyneiden hoitotyössä, jossa kuvataan opintojaksolle selkeä osaamistavoite: “kuvata ja perustella ikääntyneen terveyden seurannassa, hoidossa ja kuntoutuksessa hyödynnettäviä digitaalisia ja teknologisia apuvälineitä”. Vaikka monissa osaamistavoitteissa koko opetuksen ajan kuvattuna muun muassa digitaaliset ratkaisut, verkkovälitteisyys ja sähköiset palvelupolut, niiden integroiminen ikääntyneen hoitoon ei opetussuunnitelman antamassa viitekehyksessä ole mahdollista. (Laurea 2024.) Nämä koko opetuksen läpi lähes jokaisessa opintojaksossa olevat erilaiset teknologiaan viittaavat ratkaisut valmistelevat tulevaa sairaanhoitajaa työyhteisöön, jossa teknologialla on suuri merkitys.

Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin

Antaisiko geroteknologian käyttö mahdollisuuksia uusien työtehtävien muodostamiseksi ikääntyneiden palveluissa? Näitä työtehtäviä voisivat olla erilaisten hoivarobottien käyttäminen ja niiden avulla hoivan palveluissa olevien asukkaiden aktivoiminen niin fyysisesti kuin sosiaalisesti, jolloin heidän hyvinvointinsa ja mielialansa kohenee. Lisäisikö teknologian käyttö hoitajille lisää aikaa toteuttaa hoitotyötä? Tarvitaanko työn muotoilua tunnistamaan työn tekemisen muutos teknologiaa hyödyntäen?

Laurea-ammattikorkeakoulu on yhdessä Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa käynnistänyt hankkeen ikääntyneiden palveluiden henkilöstötarpeen ja mainekuvan parantamiseksi (Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin –hanke 1.10.2023-30.9.2025). Tässä hankkeessa muotoillaan hoitohenkilökunnan työtä, jotta koulutuksen saaneiden ammattilaisten päivä riittäisi koulutusta vastaavan työn tekemiseen ja alan maine sekä veto- ja pitovoima paranisivat. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. (Teos 2024.)