Tulevaisuuden kaupunkien ja alueiden siirtyminen kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa, uusien teknologioiden nopea kehitys ja tästä seuraavat uudet osaamisvaatimukset, vaikuttavat siihen, miten EU-jäsenmaissa työskennellään ja opiskellaan 2020-2030-luvuilla. EU-työmarkkinoilla tapahtuu parhaillaan ennennäkemättömiä muutoksia, jotka työnantajien, työntekijöiden ja muiden toimijoiden täytyy kansallisella tasolla ottaa huomioon. Inhimillisen osaamispääoman kansallinen ja eurooppalainen kehittäminen edellyttää korkeakoulujen, yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä yhteistä tulevaisuuskuvaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan teknologisen kehityksen vaikutuksia aikuisväestön osaamistarpeisiin EU-alueella ja sitä, miten eurooppalainen PIONEER-korkeakouluallianssi niihin vastaa.
Viimeaikaisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan (Euroopan unioni, 2023) Euroopan pienistä ja keskisuurista yrityksistä peräti 95 % ilmoittaa, että niiden kilpailukyvyn kannalta on erittäin tai melko tärkeää varmistua henkilöstön oikeasta osaamisesta sekä riittävästä valmiudesta kehittää tietoja ja taitoja jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaan. Samaan aikaan lähes kaksi kolmasosaa (63 %) näistä yrityksistä ei nykyisellään kykene harjoittamaan liiketoimintaansa toivomallaan tavalla akuutin osaamisvajeen vuoksi. Yrityssektorin tilannetta hankaloittaa entisestään se, että loppuvuodesta 2024 EU-alueen kokonaistyöttömyys on ollut laskusuunnassa, mikä tarkoittaa työnantajille ongelmia löytää osaavia työntekijöitä palvelukseensa (syyskuussa 2024 EU-työttömyys oli 5,9 % ja EU-nuorisotyöttömyys 14,8 %, Eurostat 2024a). Lisäksi EU-työmarkkinoita rasittaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen kohtaanto-ongelma (Eurostat 2024b).
Inhimillisen osaamispääoman nopeaa ja tulevaisuutta ennakoivaa mukauttamista tarvitaan Euroopassa kehittyviä teknologioita ja digitalisaatiota sekä niille luotavaa infrastruktuuria varten. Teknologinen kehitys synnyttää uusia työnkuvia ja edellyttää kokonaan uusia taitoja aloilla, jotka vielä joitakin vuosia sitten olivat kehityksen alkutaipaleella: pilvipalvelut, robotiikka, data-analytiikka, tekoäly ja kyberturvallisuus (Eurofound 2022). Toisaalta haasteena on se, että tietyillä väestöryhmillä (kuten ikääntyneillä tai vähän koulutetuilla aikuisilla) on EU-jäsenmaissa vaikeuksia pysyä mukana teknologisessa kehityksessä. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) osoittaa, että neljällä kymmenestä Euroopassa työskentelevästä aikuisesta ja joka kolmannelta kansalaiselta puuttuvat digitaaliset perustaidot (Euroopan komissio, 2023a).
Euroopan tasolla Covid19-pandemialla oli erityisen vakavia seurauksia työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa oleville ryhmille. Siksi vähän koulutettujen aikuisten ja muiden haavoittuvaisten ryhmien (ml. nuoret, maahanmuuttajat, ikääntyvä väestö, vammaiset) työelämäintegraatiota ja taitojen kehittämistä on viime vuosina tehostettu EU-rahoitteisilla ohjelmilla ja toimenpiteillä kansallisesti ja alueellisesti jäsenmaissa. Täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia on lisätty em. ryhmille, jotta niiden työllistyvyys paranisi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhteiskunnissa toteutuisi. (Euroopan komissio 2023b). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 78 % 20-64-vuotiaista on työelämässä ja ainakin 60 % aikuisista osallistuu koulutukseen EU-alueella vuosittain (Euroopan komissio 2022).
Muun muassa EU:n osaamissopimuksella vastataan edellä tunnistettuihin haasteisiin. Sopimuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden ammattitaitoa ja uudelleenkoulutusta sekä sitä kautta tukea julkisia ja yksityisiä organisaatioita, jotta ne voivat menestyä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Osaamissopimukseen voivat liittyä jäseniksi EU-jäsenmaiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, yritykset, työmarkkinaosapuolet, toimialojen väliset ja alakohtaiset järjestöt, kauppakamarit, koulutuksen tarjoajat ja työvoimapalvelut. Sopimuksen peruskirjan allekirjoittaneet jäsenet sitoutuvat edistämään elinikäistä oppimista, luomaan vahvoja alueellisia tai maiden rajat ylittäviä taitokumppanuuksia, seuraamaan osaamistarjontaa ja -kysyntää sekä ennakoimaan osaamistarpeita ja vahvistamaan yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. (the Pact for Skills, Euroopan komissio 2020).
PIONEER-allianssi tukee elinikäistä oppimista
Osaaminen nähdään keskeisenä välineenä EU-alueen talouksien tuottavuuden, häiriönsietokyvyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi (Euroopan komissio 2022). Näiden päämäärien puolesta tekee töitä myös kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun PIONEER-allianssi, johon Laurea kuuluu ja joka opetus-, TKI- ja aluekehitystoiminnassaan keskittyy YK:n Agenda2030:n tavoitteeseen 11 ’Kestävät kaupungit ja yhteisöt’. Kestävään kehitykseen liittyvän tutkinto-opiskelun kehittämistyön rinnalla PIONEER-allianssi edistää työelämässä ja sen ulkopuolella olevan aikuisväestön osaamisen vahvistamista ja elinikäiseen/jatkuvaan oppimiseen ja täydennyskoulutukseen osallistumista osana alueellista ekosysteemiyhteistyötä.
PIONEER-allianssin mukaan aikuisväestön osaamistason nostamisessa on ennen kaikkea kyse siitä, että siihen osallistuu monia tahoja, kuten kansallisia ja paikallisia viranomaisia, teollisuutta, työnantajia, työntekijöitä, koulutuksen tarjoajia sekä työmarkkinaosapuolia ja muita toimijoita. Reaaliaikainen tilannekuva alueen ja sen yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kriittisistä osaamisista ja niiden kehittämiskohteista auttaa korkeakouluja ymmärtämään sitä, miten ne parhaiten voivat eri laajuisella ja eri tavoin tarjotulla koulutuksella vastata alueen osaamistarpeisiin.
Osaamisen kehittämisen lähtökohtana pitäisi olla alueellisesti tehtävä osaamistarpeiden nykytilan kartoitus ja tulevaisuuden ennakointi, ellei sellaista jo ole olemassa. Kootun seuranta-, arviointi- ja ennakointitiedon perusteella laadittavassa osaamisstrategiassa määritellään alueen tavoite- ja tahtotila, johon keskeiset sidos- ja taustaryhmät sitoutuvat. Osaamisstrategioiden toimeenpanossa tulisi keskittyä toimenpiteisiin, jotka mitattavasti ja todistettavasti parantavat aikuisväestön tietoja, taitoja ja työllisyys- ja työuranäkymiä.
Oppimisen käsite on nykyisin laajentunut, mikä heijastelee työelämän vaatimuksia ja yhteiskunnan tarpeita. PIONEER-allianssille uuden oppimisen perusta on ensisijaisesti yksilön tunnistettu ja tunnustettu aiempi osaaminen sekä siltä pohjalta tehtävä henkilökohtainen osaamistarpeiden määrittely ja niihin mahdollisimman räätälöidyn koulutuksen ja opinpolun tarjoaminen. Koulutuksen rooli on kehittymässä kohti yhteisöllisempää ja joustavampaa lähestymistapaa, jossa oppiminen nähdään jatkuvana kaikilla elämänalueilla tapahtuvana prosessina. PIONEER-allianssi pitääkin ehdottoman tärkeänä saada aikuisväestö ymmärtämään se, että osaamista voi hankkia hyvin monenlaisissa eri ympäristöissä työssä, vapaa-ajalla tai harrastuksissa. Kaikki opiskelu ei nykyisin tapahdu ’koulunpenkillä’, vaan entistä useammin se integroituu kiinteäksi osaksi työtehtäviä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Laurea ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet
Laurea on ammattikorkeakouluna tiedeyliopistoja alttiimpi työmarkkinoiden muuttuville osaamistarpeille, mutta samalla herkempi reagoimaan ja vastaamaan niihin kehittämällä uudenlaisia opetusmenetelmiä ja oppimisratkaisuja yhteistyössä Uudenmaan yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Laurean vahvuutena osaamisen kehittämisessä ovat käytännönläheiset ja soveltavat opinnot, joissa opiskelijat pääsevät toteuttamaan konkreettisia, työelämän todellisista kehittämistarpeista nousevia projekteja. Lisäksi Laurealle on kertynyt kompetenssia lyhyiden verkossa itsenäisesti opiskeltavien (mm. digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyvien) mikro- ja MOOC-kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta. Tällaiset usein yhteen selkeään teemaan tai rajattuun problematiikkaan keskittyvät lyhytkurssit ovat etenkin työelämässä oleville joustava tapa kehittää, täydentää ja päivittää omaa osaamistaan.
Kirjoittajatiedot
FT, KTM Mika Launikari toimii Laureassa erityisasiantuntijana, jonka vastuualueena on eurooppalainen korkeakouluyhteistyö. Launikari osallistuu korkeakoulujen muutosjohtamista ja inhimillisen osaamispääoman kasvattamista koskevaan kehittämistyöhön kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun muodostamassa PIONEER-allianssissa.
Lähteet