Tekoäly on tullut osaksi arkea monilla eri toimialoilla. Myös järjestökentällä sen hyödyntäminen on kasvussa. Monet järjestöt ovat jo ottaneet tekoälyn käyttöönsä, mutta sen laajempi omaksuminen herättää sekä innostusta että epävarmuutta. Tämä artikkeli tarkastelee järjestöjen kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä ja sen tulevaisuuden näkymiä perustuen maaliskuussa 2025 pidettyihin SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamisiin sekä laajempaan Järjestödigi 2024 -kyselytutkimukseen.
Kuva: Itsaraporn / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa
Järjestöt ovat yhä kiinnostuneempia tekoälyn hyödyntämisestä ja SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen tavoitteena onkin parantaa järjestötoimijoiden tekoälyosaamista. Kohderyhmänä ovat erityisesti kolmannen sektorin organisaatiot, niiden työntekijät ja vapaaehtoiset, joille hanke tarjoaa tukea työelämän muutosten keskellä. SaavutaÄly -hankkeen avulla järjestöt voivat kehittää muutoskyvykkyyttään ja uudistaa toimintaansa. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke, joka toimii ajalla 1.11.2024-31.10.2026 Uudenmaan alueella. Toteuttajina ovat Laurea ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. (SaavutaÄly 2025.)
Järjestötoimijoiden tarpeita tekoälyn hyödyntämiseen kartoitettiin maaliskuussa 2025 järjestetyissä verkostotapaamisissa eri puolilla Uuttamaata. Tapaamisiin osallistui useita kymmeniä järjestöjen työntekijöitä, jotka keskustelivat pienryhmissä tekoälyn nykyisestä käytöstä ja sen haasteista. Osallistujat laativat myös alustavia tiekarttoja (kuva 1) tekoälyn käyttöönoton tueksi. Alla kuvataan tarkemmin verkostotapaamisissa esiin nousseita havaintoja ja näkemyksiä, joita peilataan myös helmikuussa 2025 julkaistun Järjestödigi 2024 -kartoituksen tuloksiin.
Kuva 1. Tekoälyn tiekartta valmistuu. (Kuva: Outi Loikkanen)
Tekoäly järjestöjen käytännön työssä
Monissa verkostotapaamisiin osallistuneissa järjestöissä tekoäly toimii jo tehokkaana työkaluna, joka helpottaa rutiinitehtäviä ja tehostaa toimintaa. Viestinnässä tekoäly avustaa somepostausten ideoinnissa ja tekstien tuottamisessa eri kanaviin. Se mahdollistaa saavutettavampien julkaisujen laatimisen ja auttaa kohderyhmälähtöisessä viestinnässä, esimerkiksi jäsenkirjeiden kirjoittamisessa. Lisäksi tekoälypohjaiset työkalut helpottavat markkinointimateriaalien tuotantoa, mikä säästää resursseja ja aikaa.
Vastaavia havaintoja nousi esiin laajemmassa Järjestödigi 2024 -kartoituksessa, johon vastasi yli 400 järjestöä. Kartoituksen tulosten mukaan tekoälyä käytetäänkin järjestöissä eniten juuri viestinnän tukena. (Järjestödigi 2025.)
Hallinnollisella puolella tekoäly tukee raportointia ja dokumentointia. Järjestödigi 2024 -kartoituksessa havaittiin, että järjestöt hyödyntävät tekoälyä muun muassa palaverien litterointiin, PDF-dokumenttien tiivistämiseen ja kyselytulosten analysointiin. (Järjestödigi 2025.)
Vapaaehtoisilla on suuri rooli järjestötoiminnassa ja vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen onkin iso osa järjestötyötä. Pitkän linjan vapaaehtoisia on yhä vähemmän ja erityisesti nuoria on vaikea saada mukaan vapaaehtoistoimintaan. Verkostotapaamisissa keskusteltiin, että tekoälyä voidaan hyödyntää vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja kohdentamisessa niin, että vapaaehtoisten kokemus paranee ja heidän motivaationsa jatkaa toiminnassa kasvaa. Lisäksi perehdytysmateriaalien luomisessa ja vapaaehtoisten osaamiskartoituksissa tekoäly on hyvä apuri.
Myös vaikuttamistyö nousi verkostotapaamisissa esiin tekoälyn hyödyntämiskohteena. Tässä yhteydessä vaikuttamistyöllä tarkoitetaan järjestöjen toimintaa, jossa ne pyrkivät vaikuttamaan viranomaisiin, päättäjiin, mediaan tai suureen yleisöön omien tavoitteidensa ja arvojensa edistämiseksi. Vaikuttamistyössä tekoäly voi auttaa esimerkiksi lausuntojen laatimisessa viranomaisille tai päättäjille tarjoamalla tukea tiedon jäsentelyyn ja sisällön muotoiluun. Se tukee myös vaikuttavuuden arviointia analysoimalla järjestön toiminnan tuloksia, kuten kampanjoiden tavoittavuutta tai osallistujamääriä.
Haasteet tekoälyn käyttöönotossa
Tekoälyn käyttöönottoa järjestöissä jarruttavat ennen kaikkea resurssi- ja osaamisvajeet, epävarmuus tietoturvasta sekä huoli siitä, ettei tekoäly ymmärrä riittävästi järjestöjen inhimillistä toimintaympäristöä, mikä voi johtaa eettisiin riskeihin ja virheellisiin ratkaisuihin (Järjestödigi 2025).
Vastaavia havaintoja nousi esiin SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamisissa. Tekoälyn käyttöönotto vaatii investointeja sekä aikaa että rahaa, joita järjestöillä on rajallisesti. Lisäksi rahoituksen ennustettavuus on haaste, erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa järjestötoiminnan rahoitukseen kohdistuu leikkauksia. Varsinkin pienemmät järjestöt kokevat, ettei tekoälyyn panostaminen ole realistista ilman lisärahoitusta.
Vaikka tekoäly tarjoaa monia etuja, verkostotapaamisissa nousi esiin huoli siitä, että liiallinen tekoälyn käyttö voi johtaa niin sanottuun ”sokeutumiseen”, jolloin ihmisten asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävästi. Tekoäly voi tehostaa rutiinitehtäviä ja tarjota uusia näkökulmia, mutta se ei korvaa ihmisten kykyä ymmärtää monimutkaisia inhimillisiä tilanteita tai tehdä päätöksiä, jotka vaativat eettistä harkintaa. Tekoälyn suurimpiin rajoitteisiin kuuluu se, ettei se tunne järjestöjen toimintaympäristöä tai kohderyhmiä riittävän tarkasti. Tämä voi johtaa väärin ymmärrettyihin tarpeisiin ja epäosuviin ratkaisuihin, mikä voi pahimmillaan vaikeuttaa järjestöjen ydintoimintaa sen sijaan, että se tukisi sitä. Järjestöjen toiminta perustuu usein yhteisöllisyyteen, vuorovaikutukseen ja empatian varaan – elementteihin, joita tekoäly ei pysty täysin jäljittelemään.
Myös eettiset kysymykset herättävät huolta. Tekoälyn mahdolliset syrjivät rakenteet, ihmisoikeuskysymykset ja kestävä kehitys ovat teemoja, joita järjestöjen tulee huomioida tekoälyn käytössä. Tekniset haasteet, kuten käännösten luotettavuus ja automaattisten prosessien virhemahdollisuudet, voivat aiheuttaa ongelmia, jos järjestöt eivät pysty varmistamaan tekoälyn tuottaman tiedon laatua ja tarkkuutta.
Järjestödigi 2024 -kartoituksessa järjestöt nostivat esiin huolen tekoälyn tietoturvasta, luotettavuudesta ja ympäristövaikutuksista. Erityisesti tekoälyn käyttö henkilötietojen käsittelyssä, kuten jäsenrekisterien analysoinnissa, koettiin arveluttavaksi.
Samat aiheet nousivat esiin SaavutaÄly -hankkeen keskusteluissa. Esimerkiksi hallituspöytäkirjojen luonti ja jäsenrekisterien käyttö tekoälyn avulla herätti huolta. Järjestöissä mietitään, mitä tietoa voidaan syöttää tekoälylle turvallisesti ja miten voidaan varmistaa, että tekoälyn tuottamat sisällöt eivät sisällä syrjiviä tai harhaanjohtavia päätöksiä. Monet järjestöt toimivat jo valmiiksi tarkasti säädellyssä ympäristössä, ja tekoälyn käyttö ilman selkeitä tietoturvatoimia voi altistaa järjestöt tietovuodoille tai muille riskeille. Epävarmuus siitä, millaista dataa voidaan turvallisesti syöttää tekoälylle ilman tietosuojaongelmia, voikin hidastaa sen laajempaa hyödyntämistä.
Tekoälyn tulevaisuus järjestöissä
Vaikka tekoälyn käyttöönotto on monissa järjestöissä vielä alkuvaiheessa, Järjestödigi 2024 -kartoitus ja SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamiset osoittavat, että kiinnostus ja tarve sen hyödyntämiseen ovat kasvussa. Tekoäly nähdään ehdottomasti enemmän mahdollisuutena kuin haasteena. Järjestödigi 2024 -kyselyn tulosten perusteella järjestöt odottavat, että tekoäly tulee olemaan yhä keskeisempi osa niiden toimintaa, mutta käyttöönotto edellyttää panostusta uuden oppimiseen ja selkeämpää strategiaa.
Samansuuntaisia ajatuksia esitettiin myös SaavutaÄly-hankkeen keskusteluissa, joissa korostettiin, että järjestöjen tulee pohtia, miten tekoäly voidaan ottaa käyttöön vastuullisesti, saavutettavasti ja tietoturvallisesti. Vastuullinen tekoälyn käyttö voi vahvistaa järjestöjen toimintaa ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Järjestöt tarvitsevat käytännönläheisiä työkaluja ja ohjeistuksia, jotta tekoälyn hyödyntäminen ei jää vain suurimpien ja resursseiltaan vahvimpien toimijoiden etuoikeudeksi. Osaltaan tähän tarpeeseen vastaa Saavuta Äly -hanke, joka mm. järjestää järjestökentälle suunniteltuja tietoiskuja ja työpajoja, joissa osallistujat pääsevät kokeilemaan tekoälytyökaluja käytännössä ja oppimaan toisiltaan tekoälyn käytön parhaita käytäntöjä.
Hankkeen kautta järjestöillä on siis mahdollisuus osallistua kohdennettuihin koulutuksiin, jotka auttavat tekoälyn hyödyntämisessä. Jatkossa on myös tärkeää säilyttää kriittinen ote tekoälyyn ja varmistaa, että se tukee järjestöjen inhimillistä asiantuntemusta eikä korvaa sitä. Tekoälyä voidaan käyttää työkaluna, mutta päätöksenteon ja toiminnan suuntaamisen tulee edelleen perustua inhimilliseen arviointiin ja asiantuntemukseen.
Lähteet
