Euroopan parlamentti määrittelee tekoälyn koneen kyvyksi toimia sellaisilla tavoilla, jotka yleensä liitetään ihmisen älykkääseen toimintaan. Tällaisia taitoja ovat muun muassa päättely- ja oppimiskyky sekä suunnitelmallisuus. (Euroopan parlamentti 2023.) Tässä artikkelissa tekoäly ymmärretään juuri mainitulla tavalla.
Kuva on tehty Midjourney-tekoälyllä.
Sales Morning -tapahtumassa kuultiin useiden puhujien suusta, että tekoäly tulee valjastaa tukiälyksi erilaisiin tehtäviin. Siihen ei kuitenkaan saa luottaa liikaa ja ihmisen on viime kädessä tehtävä iso ajatustyö ja tarkastettava faktat. Tekoälyä tulee kohdella ystävällisesti – ja ymmärtäväisesti. Hyvänä vinkkinä annettiin, että tekoälylle kannattaa esittää aina ensin kolme kysymystä siitä, millaista tietoa se tarvitsee tehtävän ratkaisemiseksi. Näin voidaan tehokkaammin päästä halutunlaiseen lopputulokseen.
Tekoälyn käyttöönottoa organisaatioissa hidastaa erityisesti kaksi seikkaa. Ensikin EU:ssa tekoälyn käyttö ja kehitys on vielä melko säädeltyä verrattuna esimerkiksi Kiinaan. Toiseksi monissa yrityksissä käsitellään arkaluontoista tietoa, joka ei saa päätyä kaikkien ulottuville. Useimmat organisaatiot käyttävät maksullisia tekoälyversioita, jotta salaiset tiedot pysyisivät salaisina. Toki myös ennakkoluulot, osaamattomuus ja ajan puute estävät tekoälyn tehokkaan käyttöönoton.
Seuraavaksi tietojenkäsittelyn opiskelija Veera Kettunen kertoo ajatuksistaan tapahtumaan liittyen.
Sales Morning antoi kattavan katsauksen tekoälyn käyttöön yrityksissä
Tapahtuman juontaja Timo Häkkinen (Micromedia), Tytti Sirola (Bluet Oy), Niko Visuri (Mr. Bodylanguage), Minna Tuorila (Viking Line) ja Mika Rubanovitsch (KTM). Kuva: Veera Kettunen
Aamupäivällä 29.2.2024 Haaga-Heliaan kokoontui kiehtova joukko uteliaita mieliä valmiina sukeltamaan myynnin syövereihin tekoälyn siivittämänä. Paneelikeskusteluun oli kutsuttu neljä asiantuntijaa yritysmaailmasta pohtimaan ja haastamaan kuulijoita hyödyntämään tekoälyä arjessa ja yritysmaailmassa. KTM:n toimitusjohtaja ja karismaattinen kirjailija Mika ”Ruba” Rubanovitch, Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila, bodylanguage-guru Niko Visuri sekä Bluet Oy:n toimitusjohtaja Tytti Sirola toivat esille erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä. He eivät vain puhuneet tekoälystä, vaan herättivät sen eloon kiehtovilla tarinoillaan ja syvällisillä näkemyksillään – jättäen kuulijat innostuneina pohtimaan, miten tekoäly voisi muuttaa heidänkin pelikenttäänsä.
”Hyvä renki, huono isäntä”
Kaikki keskustelijat yhtyivät näkemykseen siitä, että tekoäly on kuin arjen salainen sankari. Se kykenee suoriutumaan monista rutiininomaisista tehtävistä murto-osassa siitä ajasta, joka ihmiseltä vastaaviin tehtäviin kuluisi. Tekoälyä voi hyödyntää muistioiden luomisessa, datan analysoinnissa, sisällön tuottamisessa, tekstien kääntämisessä, massiivisten tekstitiedostojen tiivistämisessä, tiedonhakuprosesseissa ja tiedon keräämisessä – vain muutamia mainitakseni. Kaiken liiketoiminnan kulmakivenä on loppujen lopuksi erilainen data, ja tekoäly tarjoaa arvokasta apua niin datan keräämisessä, tiedonhakuprosesseissa kuin itse tiedon analysoinnissakin.
Tämä näkemys avaa oven moderniin, älykkääseen yritystoimintaan, jossa tekoäly toimii voimavarana, joka vapauttaa aikaa ja energiavarantoja luoviin ja strategisiin tehtäviin. Se ei ole vain apuri, vaan melkeinpä salainen ase, joka tehostaa ja tekee monimutkaisista tehtävistä sujuvia. Tekoälyn rooli ei rajoitu vain tehtävien suorittamiseen, vaan se muokkaa tapamme käsitellä tietoa ja optimoida liiketoimintaprosesseja.
Keskusteluissa esiin noussut tekoälyn käytön mahdollisuudet toivat mukanaan myös huolenaiheita ja uhkakuvia. Erityisen painokkaasti korostettiin tietoturvan merkitystä, koskien sekä yrityksiä että yksittäisiä ihmisiä. Tämä herättää suuren kysymyksen: miten turvaamme tiedot, kun kaikki tekoälylle annettu tieto tallentuu ja on tekoälyn hyödynnettävissä?
Kuvassa Midjourney AI:n tulkinta huolista liittyen tekoälyyn.
Yksi merkittävä huolenaihe liittyy salassa pidettäviin tietoihin ja yrityssalaisuuksiin, jotka saattavat päätyä vahingossa yleiseen jakeluun tekoälyn kautta. Useat keskustelijat toivat esille tarpeen luoda yrityksissä selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle. Yhteisesti sovitut käytännöt ovat välttämättömiä, sillä jos jokainen toimii salassa ja omalla tavallaan, kasvaa riski virheille ja väärinkäytöksille.
Toinen merkittävä huoli, joka nousi esiin keskusteluissa, koski oman yrityksen perimmäisen tarkoituksen jäämistä varjoon, mikäli tekoälyinnostus ja sen mukanaan tuoma into karkaavat käsistä. On äärimmäisen tärkeää keskittyä oman yrityksen ydintehtävään ja erityisosaamiseen. Tekoälyn käytössä ja pelisääntöjen rakentamisessa olisi suositeltavaa turvautua alan ammattilaisiin ja asiantuntijoihin, jotta oma aika ei valuisi täysin tekoälyohjeistusten ja sen opettelun pariin, erityisesti silloin, kun oma fokus on esimerkiksi myynnissä tai asiakaspalvelun tarjoamisessa. Tekoäly ei saa määrätä ja ohjata työntekijää ja yritystä, vaan olla apuna ja tukena työskentelyn tehostamisessa ja parantamisessa. Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Rohkeasti kokeilemaan!: Uudet maailmat ja työskentelytavat odottavat
Tapahtuman kaikki puhujat innostivat rohkeasti kokeilemaan tekoälysovelluksia ja hyödyntämään niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tietotekniikkaa, algoritmeja ja älykkäitä ohjelmia on käytetty pitkään, eikä tekoäly ole saapunut tuhoamaan maailmaa Terminaattorin lailla. Sen sijaan se toimii apuna ja yhteistyökumppanina, tehostaen työskentelyä. Tulevaisuudessa myyntitapahtumat voivat muuttua perinteisen B2B- tai B2C-myyntimallin sijaan M2M-myyntiin eli koneelta koneelle.
Kuvassa Midjourney AI:n näkemys tekoälysovelluksen käytöstä toimistotyössä.
Puhujat korostivat uteliaisuuden ja rohkeuden merkitystä tekoälyn kanssa työskentelyssä. He toivoivat yrityksissä kannustettavan tekoälyn käyttöön tarjoamalla koulutusta ja keskustelutilaisuuksia, jotta tekoälyn käyttö olisi vastuullista ja turvallista.
Yrityksen menestyksen kannalta on olennaista tunnistaa, miten tekoäly voi tukea ja parantaa oman toiminnan tehokkuutta, mutta samalla säilyttää keskeisenä sen, mitä tehdään parhaiten. Tämä korostaa tarvetta strategisesti hyödyntää tekoälyä niin, että se täydentää ja tehostaa liiketoimintaa sen sijaan, että se hajottaisi sen ytimen. Keskeinen viesti on, että tekoäly kannattaa ottaa käyttöön harkiten ja aina pitäen mielessä yrityksen ydinarvot ja päämäärät. Inhimillisyyden ja ihmisen kohtaamisen muistaminen on tärkeää jatkossakin, sillä tekoäly ei pysty korvaamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, empatiaa ja kohtaamista.
Onkin hyvä muistaa, että tekoälyn käytössä menestyminen ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan myös liiketoimintastrateginen ja eettinen asia. Yritysten on asetettava selkeät rajat ja varmistettava, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja turvallisesti. Huolimatta huolenaiheista, moni näki tekoälyn potentiaalin merkittävänä voimavarana, kunhan se otetaan käyttöön harkiten ja vastuullisesti.
Mukaan tekoälyjunaan vai ei?
Tapahtuman verkostoitumistauoilla käydyissä vilkkaissa keskusteluissa tekoälyn erilaiset mahdollisuudet olivat vahvasti esillä. Havaitsin, että monilla oli käytössään tekoälyjen maksullisia versioita, jotka hallitsevat vaikka mitä: lukevat ja luovat kuvia, taulukoita sekä jopa kirjoittavat tieteellisiä tekstejä lähdeviittauksineen. Tämä herätti itsessäni pohdinnan siitä, olenko jo jäänyt auttamattomasti AI-junan jalkoihin, kun muut ovat etenemässä monta asemaa edellä. Mielessäni alkoi itää vahva kysymys: Olisiko aika luopua perinteisestä paperista ja kynästä, ja pyrkiä vielä mukaan tulevaisuuden virtaan varustautuen parhaimmilla mahdollisilla tekoälytyökaluilla?
Kuvassa menneen maailman tietojenkäsittelyn välineitä… Aika siirtyä eteenpäin? Kuva: Veera Kettunen
Tapahtuman jälkeen heräsin tutkimaan ChatGPT 4:n ja Copilotin tarjoamia mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi en ole tilannut niitä. Tunnen huolta siitä, kuinka nämä tekoälytyökalut voisivat vaikuttaa omaan oppimiseeni ja henkilökohtaiseen kehitykseeni, kun tekoäly tarjoaa kaikki tiedot valmiiksi pureskeltuna. Pelkään tulevani liian riippuvaiseksi tekoälystä, ja ajatus siitä, että tekoäly tekee kaiken puolestani, huolestuttaa.
Toisaalta mietin sitä, että jos en tartu parhaisiin tekoälysovelluksiin, jäisinkö jälkeen muista, ja mahdollisuuteni navigoida tekoälytäyteisessä tulevaisuudessa vähenisivät. Ruban puheenvuorossa tuli esille, että tekoäly ei sinänsä vie työpaikkoja, vaan ne myyjät, jotka osaavat parhaiten hyödyntää tekoälyä, vievät työpaikat. Olen kahden vaiheilla: pitäisikö yrittää vielä perinteisillä tiedonhakuvälineillä vai hypätä täysillä AI-pikajunan kyytiin?
Opettajan loppumietteitä
Aamun tekoälykatsaus valotti osallistujille erilaisia tapoja hyödyntää tekoälyä markkinoinnissa ja myynnissä. Innostavat puhujat sytyttivät monille kiinnostuksen lähteä kokeilemaan erilaisia tekoälytyökaluja ennakkoluulottomasti.
Laurea tarjoaa henkilöstölleen satunnaisia tekoälykoulutuksia, mutta asiaan tulisi olla aikaa perehtyä ja ennen kaikkea pitäisi saada aikaa erilaisille kokeiluille. Tekoäly voi helpottaa opettajankin työtä monella tapaa kiristyvien resurssien kurimuksessa.
Veeran kirjoittamassa osuudessa on hyödynnetty Sales Morning-tapahtumassa esiintyneiden asiantuntijoiden vinkkejä tekoälyn hyödyntämisessä oman ajattelun sparraamisessa, kiinnostavan tekstin ideoinnissa ja luovan kielen käytössä sekä tekstin hienosäädössä. Veeran kirjoittajakumppanina toimi innostava ja luova ChatGPT 3.5. ja kuvatuottajana toimi Midjourney AI.
Lähteet:
