DiversCity-hankkeen palvelumuotoilun kurssilla päätettiin kokeilla uusia, paljon keskustelua herättäneitä tekoälykuvageneraattoreita palvelumuotoiluun ja erityisesti prototyyppien rakennukseen. Testijoukkona toimivat DiversCity-kurssin palvelumuotoilun opiskelijat, jotka kokeilivat, miten tekoälykuvageneraattoreita voisi soveltaa palveluiden prototypointiin. Voiko tekoälyn avulla luoda kuvia, jotka auttavat palvelumuotoilijaa käyttäjäymmärryksen keräämisessä?

Tekoäly ja sen räjähdysmäinen kehitys puhuttaa meillä ja maailmalla. Tekoälyllä tarkoitetaan erilaisten teknologioiden, sovelluksien ja menetelmien yhdistelmää (mm. data-analyysi ja koneoppiminen), jonka avulla laitteet, järjestelmät ja palvelut toimivat järkevällä tavalla tehtävän ja tilanteen huomioon ottaen (Valtiovarainministeriö 2023). Tekoälyä hyödynnetään jo nyt laajasti eri järjestelmissä ja palveluissa, joita käytämme päivittäin. Viime kuukausina tekoälyllä toimivat tekstin ja kuvan luontityökalut, kuten yhdysvaltalaisen OpenAI:n ChatGPT ja DALL-E, ovat olleet laajasti esillä julkisessa keskustelussa ja herättäneet pohtimaan, miten tekoäly tulee vaikuttamaan työnkuvien muutokseen etenkin luovalla alalla (Storås 2022). McKinseyn (2017) ennusteen mukaan tekoäly tuhoaa Suomessa noin 15 % työpaikoista vuoteen 2030 mennessä ja uudistaa työn luonnetta laajasti eri ammateissa. Toisaalta tekoälyn uudenlainen soveltaminen mahdollistanee myös täysin uudenlaisia työnkuvia ja ammatteja (McKinsey 2017).

Tekoälyn hyödyntäminen palvelumuotoilussa

Palvelumuotoilun prosesseissa tekoälyä hyödynnetään vielä verrattain vähän, selviää vuonna 2019 julkaistusta artikkelista (Jylkäs ym. 2019). Palvelumuotoilijat ja suunnittelijat listaavat tekoälyn hyödyntämisen haasteeksi muun muassa laadukkaan ja kattavan tiedon rajoitetun saatavuuden sekä tarvittavien teknologisten työkalujen puuttumisen (Jylkäs ym. 2019).

Mitä on prototypointi?

Palvelumuotoilussa luodaan ratkaisuja käyttäjien todellisiin ongelmiin, ja käyttäjän tarpeet ovat suunnittelun perusta. Palvelukonseptien prototyypit ovat keskeinen tapa kerätä ymmärrystä käyttäjän tarpeista. Koska palvelut ovat luonteeltaan kokemuksellisia ja aineettomia, niistä tehdyt prototyypit ovat hyvä tapa ymmärtää käyttäjän suhtautumista palvelun ideaan (Blomkvist 2011). Prototyyppien avulla palvelumuotoilija voi testata palvelun toimivuutta, sen tuottamaa arvoa käyttäjälle ja palvelun käytettävyyttä (Miettinen 2011). Palvelua voidaan suunnitella yhdessä käyttäjien kanssa, kokemuksellisen arvioinnin avulla (Kuure, Miettinen & Alhonsuo 2014).

Tyypillistä prototypoinnille on luoda yksinkertaisia simulaatioita palvelukokemuksesta ja muuttaa prototyyppejä nopeasti käyttäjän palautteen perusteella. Prototypoinnin hyötynä on, että palvelukonseptia voidaan kokeilla nopeasti, kevyesti ja kustannustehokkaasti (Interaction Design Foundation 2022). Tyypillisiä prototypointimenetelmiä palvelumuotoilussa ovat esimerkiksi palvelukonseptin rakennus legoista tai pahvista, interaktiiviset digitaaliset prototyypit hyödyntäen Marvelin ja Figman kaltaisia työkaluja, palvelun simulointi näytellen ja palautteen pyytäminen erilaisten visuaalisten luonnosten avulla (Blomkvist & Holmlid 2011; Holmlid & Evenson 2007; Stickdorn & Schneider 2011).

Monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilua työllistymisen tueksi

DiversCity-monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilua –hankkeessa vahvistetaan maahan muuttaneiden, korkeasti koulutettujen naisten työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla palvelumuotoilun täydennyskoulutusta. Hanketta toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Nicehearts ry. Noin neljä kuukautta kestävän koulutuksen aikana naiset työskentelivät jonkin yrityksen tai organisaation antaman palvelumuotoilun toimeksiannon parissa. Koulutuksen aikana osallistujat kokivat kokonaisen palvelumuotoilun prosessin, jossa sovellettiin tuplatimantti-prosessimallia. Tuplatimanttimallissa palvelumuotoilun prosessi alkaa tutustumalla käsillä olevaan ongelmaan ja käyttäjien kokemuksiin, josta edetään analyysin kautta ratkaisujen ideointiin, prototypointiin, testaukseen ja lopulta palvelun konseptiin (Lindberg, Meinel & Wagner 2011, 5). DiversCity-koulutuksessa palvelumuotoilua opittiin toiminnallisesti, keskustellen ja tutustuen menetelmiin itse tehden. Koulutuksen keskivaiheilla opiskelijat pääsivät tutustumaan prototyyppien rakentamiseen opettajien vetämissä työpajoissa.

Tekoälykuvageneraattorit kokeilussa

Perinteisempien prototypointimenetelmien ohella opiskelijat pääsivät kokeilemaan tekoälykuvageneraattoreita ja pohtimaan olisiko näistä hyötyä prototypoinnissa.  Tekoälykuvageneraattorit ovat tietokoneohjelmia, jotka luovat uusia kuvia “tyhjästä” tekoälyalgoritmien avulla. Ohjelmat hyödyntävät kuvista koostuvia tietokantoja, ja oppivat siten luomaan uusia kuvia. Ohjelmaan syötetään tekstiä (esim. sana, lause, tarina jne.), jonka perusteella se luo uuden kuvan soveltamalla tietokannan kuvia.

Opiskelijoille esiteltiin kolme eri kuvageneraattoria, jonka jälkeen he pääsivät itse testaamaan esiteltyjä palveluita. Testattaviksi palveluiksi valikoituivat Canvan Text to Image -työkalu, Craiyon sekä Hotpot.ai. Valinnat tehtiin helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden perusteella – kaikki testatut palvelut olivat selainpohjaisia, eivätkä Canvaa lukuunottamatta vaatineet käyttäjätilin luomista. Tehtävänantona oli tuottaa kuvageneraattorien avulla kolme kuvaa joko kurssin yritystoimeksiantoon tai omaan, kuvitteelliseen projektiin liittyen.

Tekoälykuvageneraattorien testaaminen sai aikaan huvitusta, ihmetystä ja hieman ahdistustakin. Osa opiskelijoista suhtautui tehtävään kriittisesti ja kyseenalaisti tekoälykuvageneraattoreiden potentiaalisen roolin prototypoinnin tukityökaluna. Suurin osa ryhmästä kuitenkin heittäytyi täysillä tehtävän tekoon ja testaili eri generaattoreita ennakkoluulottomasti useita eri hakusanoja ja lauserakenteita hyödyntäen. Lopputulokset vaihtelivat varteenotettavista ja aidosti hyödynnettävissä olevista kuvista hauskoihin, kieli poskessa luotuihin tuotoksiin ja jopa pelottaviin epämuodostuneista ihmiskasvoista koostuviin kuvituksiin.

“Mielestäni tekoälykuvageneraattorit eivät välttämättä yksinään sovi prototyyppien luomiseen, mutta voisivat toimia keinona tuottaa kuvituksia tai muuta visuaalista materiaalia prototyyppeihin tai muihin palvelumuotoiluprosessin visualisointeihin. Koen, että kuvageneraattoreista on vielä tällä hetkellä hankala saada täsmällisiä, halutun vision mukaisia tuloksia”, kommentoi opiskelija Reka Csulak.

Miten tekoäly tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan palvelumuotoilijan työhön?

Tekoälyä tullaan tulevaisuudessa varmasti hyödyntämään palvelumuotoilussa moneen eri tarkoitukseen. Palvelumuotoilun prosessit ovat tulevaisuusorientoituneita (Liedtka & Ogilvie 2017, 7) ja niissä pyritään luomaan sellaista, mitä ei vielä ole olemassa – uusia palveluita, kokemuksia ja vuorovaikutusta. Tekoälykuvageneraattorit tarjoavat mahdollisuuden visualisoida sitä, mitä ei vielä ole olemassa. Tekoälyn avulla voidaan luoda kuvia asioista, joita on vaikea kuvata sanoilla. Tekoälyn tuottamat kuvat antavat mahdollisuuden visualisoida käyttäjille miltä uusi palvelu voisi näyttää ja tarjoavat mahdollisuuden käyttäjäpalautteen keräämiseen ja palvelukokemuksen tekemiseen todellisen tuntuiseksi. Tällä hetkellä kuvageneraattoreiden tuotokset ovat vielä melko satunnaisia: joskus osuvia, joskus koomisia tai jopa pelottavia. Tekoälyn kehittyessä voi kuitenkin kuvitella, että tekoälystä voi muodostua todellinen työpari palvelumuotoilijalle.

DiversCity –monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilua -hankkeessa mukana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Nicehearts ry. Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin sosiaalirahasto. Hanke rahoitetaan osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen toteutusaika on 01.09.2021 – 31.08.2023.  

Lisätietoa hankkeesta: DiversCity – monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilua 

Kirjoittajat:

• Salla Kuuluvainen, Laurea-ammattikorkeakoulu, palvelumuotoilija
• Sandra Halme, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, projektityöntekijä

Lähteet:

• Blomkvist,J. 2011. Existing Prototyping Perspectives: Considerations for service design. DOI: 10.21606/nordes.2011.012.
• Blomkvist, J., & Holmlid, S. 2011. Existing prototyping perspectives: considerations for service design. Nordes, (4).
• Holmlid, S., & Evenson, S. 2007. Prototyping and enacting services: Lessons learned from human-centered methods. Proceedings from the 10th Quality in Services conference, QUIS (Vol. 10).
• The Interaction Design Foundation. 2023. What is Prototyping? https://www.interaction-design.org/literature/topics/prototyping. Luettu 13.1.2023.
• Jylkäs,T., Augsten, A. & Miettinen, S. 2019. From Hype to Practice: Revealing the Effects of AI in Service Design.  https://www.researchgate.net/publication/333973635_From_Hype_to_Practice_Revealing_the_Effects_of_AI_in_Service_Design.
• Kuure, E; Miettinen, S. & Alhonsuo, M. 2014. Change through Service Design – Service Prototyping as a Tool for Learning and Transformation.
• Liedtka, J. & Ogilvie, T. 2011. Designing for growth: a design thinking tool kit for managers. New York, NY: Columbia Business School Pub., Columbia University Press.
• McKinsey & Company. 2017. Digitally-enabled automation and artificial intelligence: Shaping the future of work in Europe’s digital front-runners.  shaping-the-future-of-work-in-europes-digital-front-runners.ashx (mckinsey.com). Luettu 19.1.2023.
• Lindberg, T., Meinel, C. & Wagner, R. 2011. Design thinking: A fruitful concept for IT development?. In: Plattner, H., Meinel, C. & Leifer, L.J. (eds) Design thinking: understand – improve – apply. Berlin: Springer.
• Stickdorn, M., & Schneider, J. (Toim.). 2011. This is service design thinking: Basic, tools, cases. Bis Publishers.
• Storås, N. 2022. Luova tuho. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000009217611.html. Luettu 19.1.2023.
• Valtiovarainministeriö. 2023. Tekoäly ja robotisaatio.  https://vm.fi/tekoaly-ja-robotisaatio . Luettu 18.1.2023.