Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeessa on yhteistyökumppanina Suomen Sairaanhoitajat ry. Hankkeen aikana on hyödynnetty yhteiskehittämistä monella eri tavalla. Pohdimme aiemmassa Suomen sairaanhoitajien verkkouutisessa yhteiskehittämisen mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tässä artikkelissa esittelemme yhden yhteiskehittämisen tuloksena syntyneen toivottavasti työhyvinvointia terveydenhuollossa tulevaisuudessa lisäävän innovaation, eli voimavarakeskeisen keskustelevan tekoälyn. Käytämme keskustelevasta tekoälystä tässä tekstissä rinnakkain nimitystä chattibotti.

Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeen alkuvaiheessa yhtenä ajatuksena oli vastata koronakriisin aiheuttamaan hoitohenkilöstön voimakkaasti lisääntyneeseen psyykkisen tuen tarpeeseen vapaaehtoisten psykoterapeuttien tarjoamalla lyhytkestoisella keskustelutuella. Hankkeen edetessä koronakriisi muutti muotoaan ja huomion keskipisteeksi nousi myös uusia akuutteja hoitoalan ammattilaisten työhyvinvointia uhkaavia asioita. Vapaaehtoisia keskustelukumppaneita ei ollut kriisin pitkittyessä enää tarjolla niin paljon kuin sen alussa, eikä ihmiskontaktiin ja ajanvaraukseen perustuva toimintamalli ole skaalattavissa isojen ihmismäärien auttamiseen, vaan siinä on aina väistämättä rajansa. Tämän vuoksi oli tarpeen kehittää muita ratkaisuja tuen tarpeeseen vastaamiseksi.

Koska tarvitaan terapiaa?

Tiedetään, että ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tuen tarpeissa on vaihtelua. Tätä alun perin seksuaalisten ongelmien hoidon kuvaamiseen kehitettyä tuen tarjoamisen mallia (Annon, 1976) on kuvattu oheisessa kuvassa 1. Suurin osa ihmisistä hyötyy jo siitä, että luodaan ilmapiiri, jossa on turvallista puhua omasta hyvinvoinnista ja sitä mahdollisesti uhkaavista asioista. Tätä voidaan täydentää yleisillä ohjeilla hyvinvoinnin tukemisen keinoista. Mikäli nämä keinot eivät ole riittäviä, tarvitaan tueksi yksilön tilanteeseen suoraan liittyviä ohjeita, joita esimerkiksi työterveyshuolto voi antaa. Vain hyvin harva tarvitsee intensiivistä terapiaa psyykkisen hyvinvointinsa tueksi.

Näistä syistä johtuen hankkeessa saatiin idea voimavarakeskeisiä menetelmiä hyödyntävästä keskustelevasta tekoälystä eli chattibotista. Alustavien kokeilujen mukaan vaikuttaa siltä, että chattibotti voisi tarjota tukea yllä kuvatun mallin kahdella alimmalla tasolla.

Miksi chattibotti?

Ongelmien pahenemisen estämiseksi on oltava monipuolisia mahdollisuuksia saada tukea mieltä painavien asioiden käsittelyyn. Chattibotti ei tule koskaan olemaan kaikille sopiva ja yksinään riittävä avun muoto. Siinä on kuitenkin joitain selkeitä etuja. Chattibotti on ympäri vuorokauden saavutettavissa ja palvelee kaikkialla maassa. Se on joustava ja resurssitehokas, koska se pystyy tarjoamaan apua monelle saman aikaisesti. Se voi antaa käyttäjälle kokemuksen ”oikean ihmisen” kanssa puhumisesta ja voi olla jopa ihmistä rauhallisempi sekä johdonmukaisempi.

Tutkimustietoa ja kokemuksia bottien käytöstä on jo olemassa. Osa käyttäjistä kokee botin kanssa keskustelun turvallisemmaksi kuin keskustelun vastaavaa palvelua tarjoavan ihmisen kanssa. Kynnys chattibotin käytölle voi joillekin olla matalampi, kuin muissa tukea tarjoavissa palveluissa. Toistaiseksi chattibotti keskustelee kirjoittamalla, mutta tulevaisuudessa chattibottiin voidaan liittää puheentunnistus. ((Abd-Alrazaq et al., 2020, 2021; Cameron et al., 2018; Tantam, 2006).

Voimavarakeskeisyys chattibotin taitona

Monella on kokemusta ohjaavista chattiboteista, jotka auttavat esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa ja ajanvarauksessa. Edes mielenterveyden tukemiseen tai psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu chattibotti ei sinällään ole uusi keksintö. Sen sijaan voimavarakeskeisyys on oman käsityksemme mukaan täysin uusi lähestymistapa ja ominaisuus keskustelevalle tekoälylle. (Research and Development Project with Laurea University of Applied Sciences and Hyvinvoiva Terveydenhuolto – Front AI, n.d.)

Voimavarakeskeisyys liittyy kenties tutumpaan lähisukulaistermiin ratkaisukeskeisyys. Olemme valinneet voimavarakeskeisyyden kuvaamaan chattibotin lähestymistapaa, koska ratkaisukeskeisyys ymmärretään joskus väärin ja tällöin johtaa ajatukset siihen, että nopeiden ratkaisujen hakemisella silotellaan ongelmia ja ummistetaan silmät tosiasioilta. Koska ratkaisukeskeisessä ajattelussa huomio kohdistetaan ihmisen voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin, voidaan yhtä hyvin puhua myös voimavarakeskeisyydestä. (De Jong et al., 2012; Kostilainen & Nieminen, 2018).

Voimavarakeskeinen menetelmä perustuu ihmisen omiin oivalluksiin, ei terapeutin tarjoamiin vastauksiin. Tämä mahdollistaa keskustelun monista erilaisista aiheista. Juuri tämän vuoksi mielestämme voimavarakeskeinen lähestymistapa on erinomainen chattibotille – tekoälyn ei ole tarpeen ymmärtää syvällisesti sitä, mistä keskustelukumppani puhuu. Chattibotti oppii kysymään oikeita kysymyksiä ja heijastamaan keskustelijan omat ilmaisut takaisin. Näin ei ole tarpeen luoda monimutkaisia ”polkuja”, joissa pyrittäisi keksimään vastaukset kaikkiin psyykkistä hyvinvointia uhkaaviin ilmiöihin.

Voimavarakeskeisyys strategiana perustuu toiveikkuuteen ja sen herättämiseen. Sen kulmakiviä ovat yhteistyö, luovuus ja voimavaralähtöisyys. Voimavaroihin ja ratkaisuihin painottuva keskustelu edistää myönteistä muutosta. Voimavarakeskeisessä lähestymistavassa huomio kohdistetaan positiivisiin voimavaroihin ja ratkaisujen mahdollisuuksiin.(Aarninsalo P. & Mattila, 2012; Ahola et al., 2021; Larjovuori et al., 2014) Chattibotti voi toimia voimavaraistavana keskustelijana ja kysymysten avulla auttaa keskustelukumppaniaan tunnistamaan aiempia onnistumisia, kykyjä ja voimavaroja. Tavoitteena on myös vahvistaa tulosten pysyvyyttä ja auttaa kulkemaan kohti merkityksellistä päämäärää.

Voima-chattibotin yhteiskehittäminen

Voima-botin kehittämisessä (kuva 2) on alusta asti ollut mukana ihmisiä, joiden käyttöön bottia on suunniteltu. Sairaanhoitajat ovat testanneet ideaa esimerkiksi Sairaanhoitajapäivillä. Myös loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijat ja sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijat ovat osallistuneet kehittämiseen sekä testaukseen. Chattibotin aiepuu on rakentunut pilottivaiheessa niistä teemoista, jotka olemme hankkeen aikana saaneet selville kohderyhmältä kyselyiden, työpajojen ja muun yhteistyön avulla. Myös aikaisempien tutkimuksien ja teorioiden perusteella työhyvinvointiin vaikuttavia asioita on nostettu botille opetettaviksi aikeiksi aiepuuhun (Coco, 2019; Coco & Roos, 2020; Hahtela & Karhe, 2020; Otto et al., 2019; Wall et al., 2021).

Varsinainen Voima-chattibotin ensimmäisen version käyttäjätestaus järjestettiin keväällä 2023. Testaus toteutettiin sekä live- että etätoteutuksena erilaisissa sairaanhoidon ja terveydenhuollon yksiköissä. Muotoilun menetelmiä hyödyntämällä on pyritty varmistamaan, että toteutettu chattibottiprojekti vastaa käyttäjien todelliseen tarpeeseen (Design Council 2019; Donetto et al., 2015; Jylkäs, 2020; Pfannstiel et al., 2022) Voima-botin kehittämistyö jatkuu edelleen.

Chattibotin kehittämisprosessin aikana olemme tiiminä oivaltaneet digitaalisen tekoälypohjaisen palvelun kehittämisen kompleksisuuden ja erilaisten sidosryhmien näkökulmien huomioimisen. Esimerkiksi eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat, turvallisuusasiat sekä teknologiset mahdollisuudet ovat tuoneet kehittämiseen paljon käyttäjäkohderyhmää laajemman kontekstin ja riippuvuudet. Tekoälyyn liittyvä teknologinen kehittyminen on tällä hetkellä huimaa. Turvallisuusasioiden lisäksi erilaiset suuret kielimallit ja niiden käyttäminen esimerkiksi chattiboteissa on hyvin ajankohtaista.

Suomen sairaanhoitajat ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisessä Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeessa tavoitteena on edistää terveydenhuoltohenkilökunnan työssä jaksamista, sekä lisätä ja ylläpitää alan vetovoimaa. Hankkeen tarkoituksena on toimia pitkäjänteisesti yhteiskehittäen uusia toimintamalleja ja innovaatioita terveydenhuoltoalalla jaksamisen ja työn houkuttelevuuden tueksi. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hanke jatkuu 2023 vuoden loppuun asti.

Lähteet

• Aarninsalo P., & Mattila, AS. 2012. Ratkaisukeskeinen psykoterapia. In Psykoterapiat. Duodecim.
• Abd-Alrazaq, A. A., Alajlani, M., Ali, N., Denecke, K., Bewick, B. M., & Househ, M. 2021. Perceptions and Opinions of Patients About Mental Health Chatbots: Scoping Review. Journal of Medical Internet Research, 23.
• Abd-Alrazaq, A. A., Rababeh, A., Alajlani, M., Bewick, B. M., & Househ, M. 2020. Effectiveness and Safety of Using Chatbots to Improve Mental Health: Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Medical Internet Research, Vol 22, No 7.
• Ahola, T., Furman, B., Ahola, M., Kujasalo, K., & Lyhytterapiainstituutti. 2021. Reteaming-valmennus : yksilöiden ja yhteisöjen ratkaisukeskeinen kehittämismenetelmä (5. painos). Lyhytterapiainstituutti Oy.
• Annon, J. S. 2015. The PLISSIT Model: A Proposed Conceptual Scheme for the Behavioral Treatment of Sexual Problems. 2(1), 1–15.
• Cameron, G., Cameron, D. W., Megaw, G., Bond, R. R., Mulvenna, M., O’Neill, S. B., Armour, C., & McTear, M. 2018. Best Practices for Designing Chatbots in Mental Healthcare – A Case Study on iHelpr.
• Coco, K. 2019. Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa: kysely tehyläisille sairaanhoitajille. Tehyn Julkaisusarja B:1/19.
• Coco, K., & Roos, M. 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima-lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn Julkaisusarja B:2/20.
• De Jong, P., Mattila, A., Furman, B., & Berg, I. K. 2012. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti.
• Design Council 2019. Double Diamond Modelhttps://www.designcouncil.org.uk/sites/default/files/asset/document/Double%20Diamond%20Model%202019.pdf.
• Donetto, S., Pierri, P., Tsianakas, V., & Robert, G. 2015. Experience-based Co-design and Healthcare Improvement: Realizing Participatory Design in the Public Sector. The Design Journal, 18(2), 227–248.
• Hahtela, N., & Karhe, L. 2020. Tulosraportti Sairaanhoitajaliiton laadullisesta koronakyselystä 2020 Sairaanhoitajien tunnelmat koronapandemian ensimmäisen aallon keskellä ”Tuntuu, että ainoa, mikä on varmaa, on epävarmuus”.
• Jylkäs, T. 2020. Service Design and Artifical Intelligence in Designing Human-Centred Digital Services.
• Kostilainen, H., & Nieminen, A. 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia.
• Larjovuori, R.-L., Manka, M.-L., & Heikkilä-Tammi, K. 2014. Voimavarat käyttöön – miten kehitän psykologista pääomaa?
• Otto, A.-K., Bischoff, L. L., & Wollesen, B. 2019. Work-Related Burdens and Requirements for Health Promotion Programs for Nursing Staff in Different Care Settings: A Cross-Sectional Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16.
• Pfannstiel, M. A., Brehmer, N., & Rasche, C. 2022. Service design practices for healthcare innovation: paradigms, principles, prospects. Springer Nature Switzerland.
• Research and development project with Laurea University of Applied Sciences and Hyvinvoiva Terveydenhuolto – Front AI. n.d.. Retrieved June 29, 2023.
• Tantam, D. 2006. The machine as psychotherapist: Impersonal communication with a machine. Advances in Psychiatric Treatment, 12(6), 416–426. https://doi.org/10.1192/APT.12.6.416
• Wall, T., Cooper, C. L., & Brough, P. 2021. The Sage handbook of organizational wellbeing (1st edition). SAGE Inc.