Tekoäly ja erilaiset tekoälypohjaiset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen ja niiden kehitys on ottanut valtavia edistysaskeleita lyhyessä ajassa, totesi opiskelija Jonne Järvinen. Tulevaisuussuuntautuneen projektijohtamisen koulutusohjelmassa pohdittiin osaamisen kehittämistä tekoälyn käyttöä hyödyntäen opinnoissa ja ammatillisessa kehittymisessä. Muutos on ollut nopeaa, se vaatii kiinnostusta tutustua uusiin mahdollisuuksiin, kykyä omaksua ja oppia uutta, uteliaisuutta ottaa selvää ja ennen kaikkea halua kehittää omaa osaamista.
Kuvakaappaus. Tekoälysovellukselle esitetty kysymys opinnäytetyön kirjoittamisesta.
Kuten tekoäly vastaa kysymykseen opinnäytetyön kirjoittamisesta, antaa myös ohjeistus tekoälyn hyödyntämisestä yksiselitteisen vastauksen: Varsinaisen materiaalin tuottamiseen lopullisessa tehtäväpalautuksessa sitä ei tule käyttää (Laurea 2024a). Tiedonhaussa ja itse tuotetun aineiston muotoiluun ja tekstinhuoltoon tekoälyä voi, ja kannattaa hyödyntää. Kun löydät tiesi nopeammin opintojen tai vaikka opinnäytetyösi kannalta merkityksellisen aineiston luo, voit käyttää aikasi tehokkaammin uuden oppimiseen ja opitun tiedon reflektointiin.
”Käytöstavoiltaan hyvä, kohtelias ja avulias”
Tekoälyn hyödyt, relevantit käyttökohteet ja -tavat, joiden avulla saamme parhaan käyttökokemuksen, ovat vielä osalle meistä täysin tuntemattomia. OpenAI:n luoma ChatGTP on monelle tuttu ja todennäköisesti myös suosituin tekoälysovellus. ChatGTP sisältää kyvykkyyden keskustelunomaiseen vuorovaikutukseen ja on erittäin kehittynyt erityisesti aihealueiden osalta, joista tietoa on saatavilla laajasti. Tekoälysovellusten ilmaisversiossa ominaisuuksia on hieman karsitummin, mutta joidenkin sovellusten maksullinen versio mahdollistaa lisäosien, kuten Consensus hyödyntämisen kautta kattavammin tekoälyn tarjoaman potentiaalin valjastamisen omaan ammatilliseen kehittymiseen ja opintojen edistymistä tukevalla tavalla. Vastaavia tekoälypohjaisia akateemisessa tiedonhaussa hyödynnettäviä työkaluja ovat esimerkiksi Keenious, jonka avulla voi etsiä artikkeleja haluamastaan teemasta tai Elicit, jonka pääpaino on tieteellisten artikkelien haku (Laurea 2024c).
Tekoälyä hyödynnettäessä sen tarjoaman helppouden ja käytettävyyden vastapainona on hyvä muistaa vastuu tekoälypohjaisten ratkaisujen käytöstä, jotta hyödynnät tekoälyn mahdollisuuksia oman oppilaitoksesi tai organisaatiosi määrittelemissä rajoissa. Sanonta ”tilaisuus tekee varkaan”, joka on varmasti monelle tuttu, voidaan rinnastaa tekoälyn väärinkäytön kontekstissa sääntöjen rikkomiseen tai niiden vastaisesti toimimiseen. Tekoälyn hyödyntäminen muuhun, kuin oppilaitoksen määrittelemään tarkoitukseen ei ole mahdollista. Kun pohditaan oppimisen ja ammatillisen kehityksen kannalta saatavia hyötyjä, harvoin lyhyen aikavälin helpot tai nopeat keinot johtavat pysyvään tai todelliseen hyötyyn.
Tekoälyn hyödyntämiseen niin opiskelussa, kuin opetuksessa, on määritelty usein säännöt, jotka asettavat käyttäjälle vastuuta. Laureassa tekoälyn käyttöön ja hyödyntämiseen on luotu selkeä ohjeistus, joka asettaa reunaehdot tekoälyn tuottaman sisällön käyttämiseen opintoja tukevana elementtinä (Laurea 2024a). Selkeät pelisäännöt ovat niin opiskelijan, kuin oppilaitoksen oikeusturva.
Tekoäly on erinomainen kumppani opiskelussa, esimerkiksi tiedonhaun rikastamiseen tilanteessa, kun tarpeenasi on laajemman lähdeaineiston löytäminen, ja haluat laajentaa lähdeaineiston kattavuutta valitsemasi teoreettisen viitekehyksen osalta. Tekoälyn nopea kehitys tulee näkymään hyvin todennäköisesti työelämässä nykyistä laajemmin lähivuosina. Tekoälyn kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä on pohdittu paljon, ja muun muassa Forbes on julkaissut aihetta käsittelevän artikkelin. Julkaisu kiteyttää kattavasti tekoälyn perusolemuksen, kyvykkyydet ja erityisesti yritysten näkökulmasta tarpeen kehittyä, eikä jäädä paikoilleen, vaan ryhtyä toimiin ja varmistaa työntekijöidensä mahdollisuudet päivittää taitonsa (Made 2023).
Samalla kun tekoälyn merkitys kasvaa osana yrityksen strategiaa, voidaan sen olettaa tuovan tehokkuutta ja lisäävän tulosta. Tästä hyvä esimerkki on Microsoft, joka on ohjelmistojensa myötä monelle tuttu niin päivittäisen työn, kuin opintojen kautta. Microsoft on kertonut siirtyvänsä tekoälyominaisuuksien suunnittelusta vaiheeseen, kun tekoälyominaisuuksia ja kyvykkyyttä tullaan sisällyttämään yhtiön jokaiseen teknologia-alustaan (Microsoft 2024). Microsoftin Copilot-tekoälysovellus on nostettu Dynamics 365 -kokonaisuuden kiinnostavimpana teemana, jonka kehitystyötä on tarkoitus toteuttaa tuottaen positiivista vaikutusta yhteiskuntaan (Vora 2024).
Muutoksen myötä korostuu taito hyödyntää erilaisten tekoälysovellusten tarjoamaa potentiaalia muun muassa oman ammatillisen kehittymisen ja osaamispääoman lisäämisessä. Kun pohditaan laajemmin työelämätaitoja, tukee ammatillista kehittymistä erinomaisesti Laurean Learning by Developing (LbD) -oppimismalli, joka tarjoaa mahdollisuuden työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen. Oppiminen (LbD)-mallisessa toteutuksessa tapahtuu tutkimuksen, reflektion ja kehittämisen menetelmin, yhteistyössä opiskelijakollegoiden, opettajien ja työelämäammattilaisten kanssa (Laurea 2024b). Opiskelu ja siinä hyödynnettävät menetelmät ovat monipuolisia, ja ne tukevat tulevaisuuden työelämäosaamisen kannalta keskeisten taitojen kehittymistä, kuvailee YAMK-lehtori Tiina Lehtosaari. Laurean tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) mahdollistaa opiskelijalle kokemuksen aidosta työelämän kehittämistyöstä, jonka yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus luoda työelämäsuhteita aktiivisen työelämävuorovaikutuksen myötä (Laurea 2024b).
Kuvan on tehnyt opiskelija Jonne Järvinen DALL-E tekoälysovelluksella
”Opiskelun tarkoituksena kehittää työelämätaitoja”
Geopoliittinen maailmantilanne ja pandemia ovat tuoneet mukanaan epävakauden lisäksi myös uusia tuulia työelämään ja työelämäodotuksiin. Esimerkiksi puhuttaessa työelämää koskevista tulevaisuuksista, on keskeistä huomioida työn luonne ja sen vaikutus työelämän monipuolisuuteen, pyrkiä tunnistamaan oletuksemme tavoista tehdä työtä ja tiedostaa muutosten moninaisuus (Sitra 2024). Työhön kohdistuvien muutosten moninaisuutta voidaan tarkastella työn sisältöjen tai toimeentulon kautta mutta tätäkin keskeisempi on tarkastelu osaamisen kautta (Sitra 2024).
Kun pohdimme muutoksia työelämäodotuksiin, on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tekoälyn vaikutus konkretisoituu tulevaisuudennäkymissä. Esimerkiksi ihmisten arjen nopeutuminen, muutokset käyttäytymismalleissa tai toimialojen muutos nykyisestä ovat varmuudella ennustettavia muutoksia. Tekoälyn tuoman muutoksen on arvioitu olevan vaikutuksiltaan laajinta opetukseen, terveydenhuoltoon ja rahoitukseen sekä lainsäädäntöön liittyvien tehtävien parissa, kun esimerkiksi lainsäädännön alueella tekoäly voi tarjota yhteenvetoja sovellettavista ehtolausekkeista sopimusluonnoksissa (Bennett 2024). Tämän muutoksen on huomannut ja siihen reagoinut Euroopan parlamentti, joka on toteuttamassa ensimmäisenä maailmassa tekoälyä käsittelevää sääntelyä. Euroopan neuvosto ja parlamentti sopivat tekoälylaista joulukuussa 2023 ja seuraava askel on lopullisen sääntelysisällön muotoilu ja hyväksyminen virallisesti, jotta EU:n tekoälysäädöstä voidaan edellyttää sovellettavan vuodesta 2026 alkaen (European Council 2024).
Tekoälyn käytölle tulee erilaisia rajoitteita ja raameja usealta eri taholta nyt ja tulevaisuudessa. Tämä korostaa yksilön vastuuta ja velvollisuutta toimia ohjeiden sekä säädösten mukaisesti. Laaja-alainen asiakokonaisuuksien ymmärrys ja riippuvuuksienhallinta tulevat taitoina korostumaan tulevaisuuden työelämätaidoissa. Kun pohdimme opiskelua ja siinä hyödynnettäviä menetelmiä, korostuvat monipuolisuus ja taitojen oppiminen, jotka tukevat tulevaisuuden työelämäosaamisen kannalta merkityksellisten taitojen ja kompetenssin kehittymistä. Yksi Laurean pedagogisen toimintamallin kulmakivistä onkin tarjota näkökulmia ja ratkaisukyvyn kehittämistä aitoihin työelämässä vastaantuleviin tilanteisiin, jolloin tarkastelu ei rajoitu vain teoreettisten ongelmien ympärille (Laurea 2024b). Näyttöä tiiviin työelämäyhteistyön vaikutuksista työllistymisasteeseen esimerkiksi Laurean opiskelijoiden osalta on vaikea kiistää. Laureasta valmistuneista opiskelijoista lähes kaikki (96,4 %:a) ovat työllistyneet vuoden sisällä valmistumisestaan (Laurea 2024b).
Olisiko työelämän kehittämishaasteiden ratkaisuun mahdollista valjastaa kattavammin tekoälyä myös koulun toimesta. Tämä on kysymys, joka avaa mielenkiintoisen keskustelun tekoälyn mahdollisuuksista esimerkiksi Learning by Developing (LbD) -oppimismallin potentiaalin laajentamiseen. Opintojen aikana korostuu itseohjautuvuus, ongelmanratkaisutaidot ja kriittinen ajattelu, jolloin luonnollinen kumppani Laurean lisäksi osaamisen laajentamisen avustajana voisi olla tekoälypohjainen ratkaisu. Tämä on varmasti arkipäivää tulevaisuuden opintojen parissa, erityisesti, jos Microsoft toteuttaa viestimänsä strategian ja laajentaa tekoälypohjaiset toteutukset kaikkeen infrastruktuuriinsa. He ovat viestineet tekoälyn muuttavan kaikkea yrityksen toiminnassa, alkaen lähestymistavastaan ydintietotekniikkaan (Velush 2024). Tekoälyn odotetaan luovan merkittävää lisäarvoa IT-infrastruktuurille mutta millaista lisäarvoa voimme sen odottaa tuovan opiskelutaitojen kehittämisen ja ammatillisen kehittymisen pariin. Tämä on kysymys, mihin vastaus selviää mahdollisesti hyvin pian lähitulevaisuudessa. Microsoft uskoo muutospotentiaalin olevan tekoälyavusteisena lähes rajaton, josta yhtenä esimerkkinä tavoite toteuttaa tekoälypohjainen avustajasovellus Microsoftin insinööritiimille (Velush 2024). Olisiko vastaavaa mahdollista odottaa opintojen pariin valmentamaan ja kehittämään työelämätaitoja. Mielenkiintoista olisi tietää, miten tällainen on yhteensovitettavissa esimerkiksi osaksi kehittämis- ja innovaatiohanketta (TKI), mahdollistaen opiskelijalle nykyistä kattavamman ja monipuolisemman kokemuksen työelämän kehittämistyöstä.
Tekoälyn rooli kumppaninamme tulee korostumaan jokaisen arkipäiväisessä elämässä. Vastuu korostuu sanan varsinaisessa merkityksessä, kun pohdimme globaaleja kriisejä ja niiden aiheuttamaa epävarmuutta. Tarve kehittyä, oppia uutta ja mukautua erilaisiin toimintaympäristömuutoksiin tulee olemaan pysyvää.
Lähteet
