Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on kriittistä kehittää pk-yritysten teknologia- ja tekoälyosaamista. Pk-yrityksissä on paljon potentiaalia tekoälyn liiketoiminnalliselle käyttöönotolle. Yritysjohtajan sanoin: “Tarvitsemme ymmärrystä ja osaamista siitä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.”
Tekoälylle on suuri tarve
Kuvaaja Tara Winstead palvelusta Pexels
Tutkimusten mukaan suuryritykset hyötyvät tekoälyteknologioista eniten (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 30). Pk-yrityksissä puolestaan on suurta potentiaalia tekoälyn liiketoiminnalliselle käyttöönotolle. Yritysten haasteena on puutteellinen ymmärrys siitä, mitä tekoälyllä voi tehdä liiketoiminnan edistämiseksi (FAIA 2020). Varsinkin pk-yrityksillä on vaikeuksia suunnitella ja ottaa käyttöön tekoälyratkaisuja puutteellisen osaamisen ja resurssien takia. Pk-yritysten välillä on suuria eroja digitaalisessa kehityksessä. Lisäksi teollisuuden, rakentamisen ja logistiikan toimialoilla yritysten panostukset digitaalisuuteen ovat harvinaisempia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 19.)
Työ ja elinkeinoministeriön mukaan tulevaisuuden datataloudessa arvo luodaan liiketoimintaan liittyvien ja niissä syntyvien dataresurssien avulla dataa analysoimalla, yhdistelemällä ja jakamalla. Alustatalous on datatalouden osa-alue, jossa yhdistyvät tuotteet, palvelut, sosiaalisen arvon tuottajat, kehittäjät ja käyttäjät monitahoiseen arvonluontijärjestelmään. Maailmantalouden rakenteet, liiketoimintamallit ja kuluttajien käyttäytyminen muuttuvat tämän seurauksena. Suomen on varmistettava pk-yrityksien riittävä osaaminen ja paikka kansainvälisen tekoälyareenan huipulla. On kriittistä keskittyä alan yhteistyöhön ja luoda suomalainen tekoälyekosysteemi. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 10.)
Organisaation kyky tunnistaa ja hyödyntää henkilöstön osaamista ja valmius kehittää uutta osaamista on edellytys jatkuvalle kehittymiselle, uudistumiselle ja tuottavuuden kasvulle. Koulutuksella on keskeinen rooli yritysten datapohjaisen arvonluonnin edistämisessä. Lisäksi digitalisaatio, tekoälyn käyttöönotto ja datapohjainen arvonluonti muuttavat toimintatapojen lisäsksi myös johtamiskulttuureja. Suomessa on osaamisvaje teollisuuden digitalisaatio- ja TKI-osaamisessa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 30.)
AI-TIE hankkeen CleanTech-kiihdyttämö
AI-TIE Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hanke vuosina 2021-2023 tarjoaa yrityksille paikan kehittää tekoälyosaamista ja innovoida liiketoimintaprosesseja sekä luoda uusia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa toteutetaan kaksi Uudenmaan pk-yrityksille suunnattua toimialakohtaista tekoälykiihdyttämöä: CleanTech sekä HealthTech/MedTech -kiihdyttämöt. HealthTech/MedTech kiihdyttämön rekrytointi alkoi tammikuussa 2022. Tekoälyosaamista kehitetään myös laajemmin tarjoamalla aiheesta ilmaisia avoimia webinaareja ja verkkokurssi. Verkostotoiminnan osalta hankkeessa mahdollistetaan ja fasilitoidaan pk-yritysten, tekoälyn kehittäjien ja suuryritysten yhteisen ekosysteemin syntymistä. Hankkeen on rahoittanut Uudenmaan liitto REACT-EU:n EAKR -toimenpiteenä. Hankkeen päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Laurea-ammattikorkeakoulu. Suomen Tekoälykiihdyttämö FAIA on keskeinen yhteistyökumppani. (EURA 2021; Haaga-Helia 2021.)
Hankkeen visio on rakentaa suomalaista tekoälyosaamista ja luoda jokaiselle osallistuvalle yritykselle tekoälyn menestystarina yhdessä. Tekoälyn soveltamisen näkökulmasta kahdentyyppiset PK-yritykset osoittavat eniten potentiaalia ja hyötyvät merkittävästi koulutuksesta, mentoroinnista, kiihdyttämötoiminnasta ja aktiivisesta tuesta. Hanke kohdistuu juuri tällaisiin pk-yrityksiin. Ensinnäkin yrityksiin, jotka ovat jo hyödyntäneet digitalisaatiota toiminnassaan, mutta joiden tekoäly ja digitaalista osaamista parantamalla voidaan tukea niiden innovaatio- ja kilpailukykyä sekä työllistävyyspotentiaalia. Toiseksi yrityksiin, jotka suunnittelevat tekoälyn käyttöönottoa sisäisten prosessien kehittämiseksi ja tuote- ja palveluinnovaatioiden luomiseksi. (EURA 2021; Haaga-Helia 2021.)
Koska onnistuneet kehitysprojektit lähtevät liikkeelle yritysten nykytilanteen ja liiketoimintatarpeiden ymmärtämisestä, toteutettiin osana CleanTech-kiihdyttämön rekrytointivaihetta haastattelut 24:n pk-yrityksen kanssa. Haastatteluissa käsiteltiin yritysten tekoälysovellusten kehittämistarpeita sekä heidän tekoälyn käyttöönotossa tarvitsemaa tukea.
Tekoälyn osaamistarpeet liiketoiminnan kehittämiseen
CleanTech-kiihdyttämön pk-yritysten rekrytointihaastatteluissa nousi esiin viisi pääteemaa: liiketoiminnan kehittäminen, tekoäly, data, tietoturva ja muut asiat. Kirjoittajat kokosivat teemat sisältöineen kuvioon 1. Liiketoimintaa haluttiin kehittää sekä sisäisten prosessien osalta että innovoimalla uutta liiketoimintaa, tuotteita tai palveluita. Sisäisissä liiketoimintaprosesseissa tavoitteena oli kehittää ja lisätä tekoälyn avulla erityisesti
- asiakaskeskeisyyttä
- tehokkuutta
- prosessien automatisointia, ennakointia ja optimointia. Esimerkiksi taloushallinnon ja laskutuksen automatisointia.
- läpinäkyvyyttä tuotannossa, myynnissä ja varastohallinnassa.
- tehokasta tiedolla johtamista ja raportointia
Tekoälyn ja datan tuomia etuja tavoiteltiin myös uuden liiketoiminnan ja liiketoimintamallien luomiseksi. Tavoitteina oli luoda ”pieni twist, jolla voidaan erottautua kilpailijoista”. Keskusteltiin mahdollisuuksista tuottaa lisäarvoa datasta jatkojalostamalla sitä uusiksi myytäviksi palveluiksi ja tuotteiksi. Lisäksi yrityksiä kiinnosti toiminnan strukturointi asiakkuusrajapinnoissa ja toiminnasta syntyvän datan analysointi.
Kuvio 1. PK-yritysten tekoälytarpeet CleanTech-toimialalla (Ruuti & SanMiguel 2022)
CleanTech-toimialalla kiinnostivat alakohtaiset esimerkit tekoälyn käyttöönotosta ja hyödyntämisestä, jotta kehitettäisiin syvempää ymmärrystä tekoälyn käyttötapauksista ja –kohteista. Yritykset toivoivat
- tietoa tekoälyohjelmistoista ja niiden valitsemisperusteista
- tukea digitaalisten alustojen kehittämiseen
- varmuutta tekoälyn sisäiseen myyntityöhön ja tekoälyprojektien muutosjohtamiseen
- tietoa keinoista vahvistaa ja laajentaa tekoälyn ymmärrystä koko organisaatiossa
Data teemasta nousi siihen liittyviä haasteita, joita olivat
- toiminnasta ja prosesseista syntyvän datan tunnistaminen ja sen keruun automatisointi
- asianmukaisten analysointiohjelmien valitseminen tavoitteelliseen datan louhintaan
- datan hallitumpi ja ennakoiva hyödyntäminen
- keinot hyödyntää nykyisiä työkaluja datan käsittelyyn
Tietoturvassa pk-yrityksiä kiinnostivat tietoturvallisuuden huomioiminen, datan yhteiskäytön mahdollistaminen ja siihen liittyen kysymys, kenen käsissä tietohallinnon on järkevää olla – itsellä vai ulkopuolisilla partnereilla.
Muita tärkeitä esiin tulleita asioita olivat verkostoituminen ja verkostojen luominen sekä uusien ekosysteemien muodostaminen. Yrityksissä jo oleva tekoälyosaaminen liiketoiminnan kehittämiseen haluttiin tehokkaampaan käyttöön. Kaivattiin myös tukea muutosjohtamiseen yhdessä asiakkaiden kanssa.
Pk-yritysten toiveita tekoälyosaamisen kehittämiseen
Pk-yritykset korostivat rekrytointihaastatteluissa sitä, että kiihdyttämön lähestymistavan on oltava liiketoimintahenkinen ja hyvin käytännönläheinen. Ratkaiseva tekijä kiihdyttämöön osallistumiselle oli hyödyn tuottaminen liiketoiminnalle. Toivottiin tietoa tekoälyn perusteista, tietoa ja kokemuksia tekoälyn mahdollisuuksista sekä esimerkkejä käytännön tapauksista. Verkostomainen työskentely, osallistujien väliset keskustelut sekä kokemusten vaihtaminen ja yhteisideointi muiden eritaustaisten yritysten kanssa koettiin innostaviksi. Työtavoiksi haastateltavat ehdottivat käyttötapauksien, yrityskohtaisten tiekarttojen, portfolioiden ja proof-of-conceptien (PoC) työstämistä. Näin he kokivat voivansa kehittää syvempää ymmärrystä tekoälyn liiketoiminnallisesta hyödyntämisestä. Tavoiteltiin uusia näkökulmia ja innovaatioita sparrauksen avulla.
Johtopäätöksiä
Pk-yrityksissä on selkeästi kiinnostusta liiketoiminnallisista tarpeista nousevan käytännönläheisen tekoälyosaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on saada suoria hyötyjä yritykselle ja asiakkaille soveltamisen ja kokeilujen avulla. Resursseja ja osaamista halutaan myös jakaa yhteiskumppanuksia ja synergioita hyödyntämällä. Verkostoista ja ekosysteemiajattelusta on apua pk-yritysten tekoälyosaamisen kehittämisessä koulutuksessa, asiantuntevan työvoiman rekrytoinnissa ja tekoälytyökalujen valinnassa. Näin pk-yritysten digitalisaatio- ja tekoälyosaamiseen perustuva kilpailukyky vahvistuu.
PK-yritykset ovat erilaisia, eikä kaikilla ole valmiutta tai tarvetta tekoälyratkaisuille. Digitalisaatio- ja tekoälyosaamisen taso ja syvyys vaihtelevat. Suunniteltaessa tekoälypohjaisia ratkaisuja on lähdettävä liikkeelle perusteista ja varmistettava riittävä tekoälyosaaminen. Tekoälystrategian kirkastaminen yhteistyössä yrityksen eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa mahdollistaa toimivien valintojen löytämisen ja tekemisen. Palvelumuotoilua hyödyntämällä voi osallistaa asiakkaat prosessiin. Henkilöstöä puolestaan voi kehittää koulutuksella, sparrauksella tai vaikkapa kiihdyttämötoiminnan avulla.
AI-TIE hankkeen edetessä on tärkeää kerätä yritysten kokemuksia kiihdyttämöstä sekä yleisesti että toimialakohtaisesti. Lisäksi on tulevaisuudessa kirjoitettava tapauskuvauksia käyttötapauksista. Tiedon levittäminen kaikesta kiihdyttämöstä opitusta artikkelein ja blogein edistää tekoälyosaamisen kehittymistä.
Kirjoittajat ovat pedagogeja ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoita AI-TIE-hankkeessa, jossa päätoteuttajana on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Laurea ammattikorkeakoulu.
Jos haluat ottaa yhteyttä hankkeen tiimoilta, otamme mielellämme palautetta, kommentteja ja yhteistyöideoita (marjo.ruuti@laurea.fi ja elizabeth.sanmiguel@haaga-helia.fi)
Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille eli AI-TIE -hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja sisäisten liiketoimintaprosessien parantamisessa ja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet:
