Työssäni ammattikorkeakoulun erityisopettajana ohjaukseeni hakeutuu paljon opiskelijoita, joilla on tarkkaavuuden, aktiivisuuden ja keskittymisen vaikeuksia. Moni opiskelija epäilee itsellään ADHD:n mahdollisuutta ja yhä useammalta diagnoosi virallisesti myös löytyy. Yhteistä heille on vaikeus aloittaa tehtäviä, pysyä keskittyneenä ja jäsentää laajempia kokonaisuuksia. Tällaiset hankaluudet vaikuttavat paitsi opiskelumotivaatioon, myös opintojen etenemiseen ja lopulta myös hyvinvointiin. Kyseessä on siis kokonaisvaltainen ongelma, johon kovasti pinnalla oleva tekoäly näyttäisi tarjoavan ainakin jonkinlaista helpotusta (Kiikeri 2024).
Kuva: Maryna / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Generatiivisten tekoälytyökalujen uhkakuvista ja mahdollisuuksista on ollut paljon puhetta. Harmillisen usein keskustelu näyttää ainakin koulumaailmassa keskittyvän siihen, kuinka työkaluilla voi hakea onnea oikopolun avulla tai huijata opinnäytetöissä. Olen yrittänyt pitää oman näkökulmani positiivisempana. Opiskelijoiden joskus karuakin arkea nähdessäni, olen havainnut tekoälyn olevan ihan lyömätön apuväline oppimisen ja opiskelun tuen tarjoajana. Silloin kun voimme tukea jonkun oppimista ja opiskelutaitojen kehittymistä, olemme mielestäni opettajuuden ytimessä. Erityisopettajana en olisi voinut tekoälyä parempaa työkalua toivoa.
Kun opiskelijalla on vaikeuksia tarkkaavuudessa, keskittymisessä ja toiminnanohjauksessa, opiskelupäivien arkea näyttäisi kuvaavaan parhaiten yleinen jumittaminen. Jo pelkkä ajatus sähköisen oppimisalustan avaamisesta voi olla ylivoimainen, puhumattakaan loogisesta ajattelusta, joka johtaisi sujuviin tehtäväsuorituksiin. Kun tällainen toimintamalli jatkuu tarpeeksi pitkään, riski opintojen venymiseen tai jopa keskeytymiseen on todellinen (Gofore, 2023). Siksi kuvailemalleni opiskelijaprofiilille opiskelukoherenssi on erityisen tärkeää, jotta työskentely olisi helposti seurattavaa, selkeästi strukturoitua ja realistisesti aikataulutettua. Koska koherenssin rakentaminen on jo itsessään työlästä, tässä kohtaa kielimallin työkaluja kannattaa valjastaa käyttöön (Rapti, 2023).
Korkeakouluopiskelusuorituksista merkittävä osa tapahtuu yhä kirjoittamalla, joka on jumittavan opiskelijan näkökulmasta usein kuluttavin työtapa. Kun opiskelutehtävät eivät etene, opiskelija hyötyy selkeistä ja loogisista etenemissuunnitelmista tekemisen avuksi.
Opiskelutehtävän etenemissuunnitelma voi koostua esimerkiksi näistä asioista:
- tehtävien pilkkominen helposti ymmärrettäviin osiin
- selkokieliset ohjeet ilman monimutkaisia lauserakenteita
- ajatus aikataulusta
- lopullisen esseen/kirjoitelman rakennesuunnitelma
- vihjeen siitä, mistä sopivaa lähdemateriaalia voi löytyä
- työkaluja tehtävässä pysymiseen
Monesti opiskelijan yleispulmana on suunnitelmallisen työotteen puuttuminen, mikä liittyy laajemmassa kontekstissa harjaantumattomiin opiskelutaitoihin. Yleensä jumittamista helpottavat onnistumisen kokemukset ja opinnoissa etenemisen tunne edes pienin askelin. Edellä kuvatun kaltaisen suunnitelman luominen olisi hyödyllistä, vaikka tarkkaavuus olisi kunnossa. Näin systemaattinen suunnitelmallisuus vaatii kuitenkin tietoista harjoitusta ja edistyneempiä oppimaan oppimisen taitoja. Tässä kohtaa tekoäly kannattaa valjastaa hyötykäyttöön.
Yksilöllinen tekoälyprompti opiskelun avuksi
Jotta tehtävien aloittaminen olisi helpompaa ja opiskelutehtävät etenisivät, suureksi hyödyksi on osoittanut yksilöllisen tekoälypromptin luominen. Kuvien esimerkissä käytin oletuksena opiskelijaa, jolla on diagnosoitu ADHD, mutta kehotetta voi muokata ja rajata omien tarpeiden mukaan.
Kuva 1: Yksilöllisen tekoälypromptin voi luoda vaikka tällaisella kehotteella (Kallionpää 2025)
Yksinkertainen kehote auttaa tekemään tehtäviin etenemissuunnitelman.
Kuva 2: Vastaus, jonka ChatGPT antoi, oli tällainen (Kallionpää 2025)
Tekoäly osaa päätellä, millainen apu on avuksi, kun tehtävissä pitää edetä.
Promptaava pedagogi arkikäyttöön
Yksilöllisestä kehotteesta on merkittävää hyötyä jumittamisen estäjänä. Kun promptin tallentaa omaan käyttöön ja liittää sen tehtävänantoon, hyöty on melkoinen pelkästään ajanhallinnan näkökulmasta. Paitsi ajanhallinnan vaikeutta, promptin avulla voi helpottaa aloittamista, parantaa työn laatua ja ymmärtämistä, kehittää opiskelutaitoja ja vähentää kuormitusta, jota aikaansaamattomuus aiheuttaa. Lisäksi näin yksinkertainen apuväline tuo turvaa ja jatkuvuutta, kun jatkossa tehtävien aloittaminen on paljon helpompaa.
Haittavaikutuksiakin voi toki olla, jos luottaa liikaa tekoälyyn ja ulkoistaa omaa ajattelua koneelle. Tekoälystä huolimatta tehtävien ymmärtäminen voi olla joka tapauksessa hankalaa ja siksi perinteinen ihmisohjaus on syytä pitää myös arvossaan.
Käytäntö ja kokemukset useiden opiskelijoiden kanssa ovat kuitenkin osoittaneet, että vastuullinen ja ohjattu tekoälyn hyödyntäminen on ollut merkittävänä apuna opintojen ja opiskelutaitojen edistäjänä. Promptaava pedagogi kulkee nykyään jokaisen taskussa ja sen käyttöä kannattaa rohkeasti kokeilla.
Lähteet
