Kesäkuussa 2024 Tieteiden talolla, Helsingissä järjestettiin korkeakoulututkimuksen seminaari otsikolla ”Equity and inclusion in academic careers at Finnish universities”. Osallistumisen kynnys oli matala, sillä seminaari oli maksuton ja osallistumaan pystyi myös verkossa. Kuvaan tässä artikkelisarjassa ensin seminaarin aihepiiriä yleisesti ja sitten tarkemmin eri puheenvuoroja ja niiden keskeisimpiä oivalluksia Laureassa tehtävän EDI-työskentelyn kannalta.
Kuva: Starmarpro / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
(Epä)tasa-arvoa korkeakoulutuksessa?
Suomea pidetään usein julkisessa keskustelussa koulutuksen ja tasa-arvon mallimaana, mutta toisenlaisiakin näkemyksiä tähän keskusteluun tutkimusten valossa on esittää. Suomessa kasvatus ja koulutus myös osaltaan uusintavat eriarvoisuutta. (kts. esim. Brunila 2019). Tähän eriarvoisuuden teemaan seminaarin esitykset toivat tietoa ja uusia näkemyksiä.
Laureassa yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta (equality, diversity ja inclusion, eli EDI) on edistetty viime aikoina erityisesti osana kansainvälistä inCITIES-hankeyhteistyötä (InCITIES – Inclusive, sustainable, and resilient cities in Europe – Laurea-ammattikorkeakoulu ja Home – INCITIES). Hanketyöskentelyssä on laadittu EDI-suunnitelma, joka on laadittu yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kukin konsortion korkeakoulu sitoutuu EDI-suunnitelmaan allekirjoituksellaan.
Korkeakoulututkimuksen seminaari
Seminaarin järjestivät Korkeakoulututkimuksen seura Cherif (Korkeakoulututkimuksen seura ry – Cherif | Consortium of Higher Education Researchers in Finland (korkeakoulututkimus.fi), Edistyksellinen Tiedeliitto (Etusivu | tiedeliitto.net) ja Koulutuksen tutkimuskeskus (Koulutuksen tutkimuslaitos – etusivu — Koulutuksen tutkimuslaitos (jyu.fi). Seminaarissa tarkasteltiin tasa-arvoa ja epätasa-arvoa korkeakoulutuksessa akateemisten urien näkökulmasta (Cherif 2024). Seminaarin tarkempi ohjelma on nähtävissä täällä: Seminar: Equity and inclusion in academic careers at Finnish universities | Korkeakoulututkimuksen seura ry – Cherif (korkeakoulututkimus.fi.
Jotta voidaan rakentaa oikeudenmukaista, inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta edistävää tulevaisuutta korkeakoulujen työurien suhteen ja opetuksen sekä tutkimuksen suhteen, tulee taustaksi ymmärtää, miten epätasa-arvo akateemisessa maailmassa oikeastaan muodostuu (Cherif 2024). Seminaarissa lähdettiin liikkeelle käymällä läpi turvallisemman tilan periaatteita. Niihin kuuluu esimerkiksi toisen mielipiteen ja kokemuksen kunnioittaminen, vaikka se olisi erilainen kuin oma sekä vastuu omasta käytöksestä ja toiminnasta. (kts. Yhdenvertaisuus.fi). Turvallisemman tilan periaatteista meillä on inCITIES -hankkeessa ollut usein puhetta. Erityisesti Laurean opiskelijakunta on toivonut turvallisemman tilan periaatteita otettavaksi käyttöön laajemmin. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista Haaga-Helialla on käytössä turvallisemman tilan periaatteet (Haaga-Helia 2024).
Seminaarin puheenvuoroissa pääpaino oli enemmän akateemisissa yliopistoissa, mutta monessa kohtaa seminaarissa esitetyt asiat ovat relevantteja ammattikorkeakoulujen kontekstissa. Ammattikorkeakoulut ovat lähentyneet yliopistoja esim. tutkijan urapolkuja luomalla (kts. esim. Laurea käynnistää tutkijan urapolun kymmenellä tutkijarekrytoinnilla – Laurea-ammattikorkeakoulu) ja toisaalta akateemisissa yliopistoissa on nähty enenevässä määrin esimerkiksi työelämäprofessoreita, joita voidaan pitää lähentymisenä ammattikorkeakouluille tyypilliseen työelämäläheiseen toimintaan (kts. esim. Työelämäprofessori: ”Yliopistot vieraantuneet työelämästä” | Valtiotieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Monimuotoisempien työurien edistäminen ja mahdollistaminen edellyttää ymmärrystä siitä, mikä estää vaikka erilaisista sosiaalisista tai etnisistä taustoista, tai eri sukupuolia edustavia ihmisiä etenemästä akateemisessa maailmassa. Korkeakoulut luovat rakenteita, jotka itsessään voivat olla ekslusiivisia tai inklusiivisia. Tällaiset rakenteet voivat liittyä vaikka rekrytointi- tai ylennyskriteereihin. (Cherif 2024) Korkeakoulujen rakenteiden toiminnasta on siis oltava tietoa ja ymmärrystä, kun pyritään edistämään EDI-asioita.
Lopuksi
Seminaarin keskusteluja on tarkoitus käyttää pohjana jatkotyöpajalle syksyllä 2024, jolloin on tarkoitus laatia suosituksia yliopistoille (Cheirf 2024). Laureassa EDI -työ jatkuu seuraavaksi EDI-suunnitelman allekirjoituksella ja julkaisulla. Syksyllä alkaa inCITIES-hankkeessa EDI-työpaketin viimeinen vaihe: implementaatio ja viestintä, eli konkreettisesti EDI-suunnitelmaan liittyvän toimintasuunnitelman toteuttaminen yhteisön jäsenten EDI -osaamisen vahvistamiseksi.
inCITIES -hankkeessa EDI-suunnitelman tekemisen prosessiin liittyvä keskeinen moninaisuuden ulottuvuus on ollut kansainvälisten organisaatioiden erilaiset käytänteet, hierarkiat ja maiden erilaiset lainsäädännöt, joita ei ole ollut aivan mutkatonta sitoa yhdeksi kokonaisuudeksi, yhteiseksi EDI-suunnitelmaksi ja julkilausumaksi. Vuorovaikutuksen erilaisuus ja vaikka erilaiset aikakäsitykset ovat luoneet omat moninaisuuden ulottuvuutensa prosessiin. Voiton puolella kuitenkin ollaan, esimerkiksi siinä, mitä olemme voineet oppia toisiltamme.
Artikkelisarjan jälkimmäisessä osassa kuvaan tarkemmin Korkeakoulututkimuksen seminaarin puheenvuorojen antia hankkeellemme ja Laureassa tehtävälle EDI-työlle.
Mikä hanke?
InCITIES – hankkeen (Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities) tavoitteena on kehittää eurooppalaisten korkeakoulujen ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea vastaa hankkeessa muun muassa työpaketista, joka liittyy korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, ja inklusiivisuustyö yhtenäistämiseen ja tähän liittyvän osaamisen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. Hanke on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama. Kirjoittaja työskentelee hankkeessa työpaketin johtajana: WP4 Actions Towards Equality, Diversity & Inclusion.
Lähteet
