Terveisiä Suomen Turusta – hoitotyön etiikan konferenssista!

Tänä vuonna 2025 kansainvälinen hoitotyön ja hoidon etiikan konferenssi (Nursing Ethics) järjestettiin Turun yliopistolla, hoitotieteen laitoksella. Konferenssin otsikko oli ”The value of nursing ethics research and scholarship” eli Hoitotyön etiikan tutkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen arvo (Turun yliopisto 2025). Tässä artikkelissa kerromme muutamia omia havaintojamme konferenssista.

Kuva: ketsa49 / Pixabay

Lontoosta Turkuun

Edellisen kerran konferenssi järjestettiin Lontoossa elokuussa 2024, aiemmista konferenssitunnelmista voit lukea lisää muun muassa täältä: Havaintoja etiikan konferenssista Lontoosta | Laurea Journal . Tänä vuonna konferenssin järjesti Turun yliopiston hoitotieteen laitos, yhteistyössä Nursing Ethics -lehden toimituskunnan kanssa (Turun yliopisto 2025). Kyseessä oli 25. kerta, kun kyseinen konferenssi järjestettiin.

Kaksipäiväisen konferenssin avasi konferenssin puheenjohtaja, professori Riitta Suhonen. Turun yliopiston tervehdyksen konferenssivieraille toi varadekaani Eriika Savontaus. Nursing Ethics -lehden päätoimittaja Ann Gallagher johdatti konferenssivieraat konferenssin teemoihin ja professori Minna Stolt kertoi konferenssin käytännön järjestelyistä.

Ensimmäisen päivän pääpuheenvuorot (niin kutsutut keynote -puheenvuorot) pitivät professori Teppo Kröger otsikolla: Care Poverty: Seeking an Approach to Long-term Care That Calls for Action” (eli Hoivaköyhyys: etsimässä lähestymistapaa pitkäaikaishoitoon, joka vaatii toimia) sekä apulaisprofessori (associate professor) Michael Dunn: otsikolla: Towards methodological innovation in empirical nursing ethics research (eli Kohti menetelmällistä innovointia empiirisessä hoitotyön etiikan tutkimuksessa). Kröger kuvasi esityksessään hoivaköyhyyden käsitettä, jolla tarkoitetaan jokapäiväisen avun riittämättömyyttä suhteessa henkilön tarpeeseen. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka voi pahimmillaan johtaa yksilön kannalta perusoikeuksien laiminlyöntiin. Dunn puolestaan esitti esitelmässään, että empiiristä data-analyysiä ja filosofista normatiivista analyysiä yhdisteltäisiin hoitotieteellisessä tutkimuksessa argumenttien kehittelyssä.

Kuva: Kierrätysmateriaalista valmistetut värikkäät konferenssikassit. Kuva: Nikula 2025.

Esimerkkejä konferenssin pääpuheenvuoroista

Ensimmäisen päivän paneelikeskustelussa puheenvuorot pitivät dosentti Susanne Uusitalo, dosentti Helena Siipi ja professori Seppo Virtanen. He toivot puheenvuoroissaan esiin ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä liittyen hoitotieteen tutkimukseen, kuten tekoälyyn liittyvät kysymykset (Uusitalo), pohdintaa ovatko ilmastotuuppaukset eettisesti erilaisia kuin terveyteen liittyvät tuuppaukset (Siipi) ja kyberturvallisuuden trendejä (Virtanen). Uusitalon puheenvuoro herätti pohtimaan tekoälyn etiikkaa – erityisesti sitä, mihin ongelmiin tekoälyä voidaan eettisesti hyödyntää ja onko sen tapa tuottaa tietoa ja ratkaisuja kestävällä pohjalla.

Toisena päivänä paneelikeskustelun tarkastelussa oli priorisointi. Paneelissa puhuivat Professori P Anne Scott otsikolla Rationing of Nursing Care – Ethical Issues (eli Hoitotyön säännöstely – eettiset kysymykset), apulaisprofessori Ilona Autti-Rämö: “Ethics in Prioritization Regarding Healthcare Services” (eli Eettiset näkökohdat terveydenhuollon palvelujen priorisoinnissa) sekä professori Helena Leino-Kilpi otsikolla Patients’ Rights- What We Know Based on Empirical Research (eli Potilaiden oikeudet – mitä tiedämme empiirisen tutkimuksen perusteella). Panelistit toivat esiin näkökulmia muun muassa siitä, että normaalin rajoja on kapeutettu, kuitenkaan kaikkia oireita ei pitäisi medikalisoida; tärkeydestä sisällyttää etiikka päätöksentekoon terveydenhuollossa sekä eettisen kompetenssin merkityksestä potilaan oikeuksien edistämisessä. Paneelikeskusteluun kaipasimme enemmän dialogia puhujien ja yleisön välillä. Alustukset olivat kiinnostavia ja ajankohtaisia, mutta yhteiselle keskustelulle jäi kovin niukalti aikaa.

Toisen päivän aamu käynnistyi tiedelehtien päätoimittajien tapaamisella, jossa jaettiin tärkeitä näkökulmia julkaisuprosessissa huomioitavaksi. Varsin yleinen pulma julkaisuun tarkoitettavilla artikkeleilla on, että kirjoittaja ei ole lukenut lehden ohjeita. Esimerkiksi yllättävän monesta artikkelista saattaa puuttua eettinen pohdinta kokonaan, jolloin artikkelia ei edes oteta arvioitavaksi.

Esimerkkejä pienryhmäsessioista

Pääpuheenvuorojen lisäksi konferenssissa oli useita pienryhmäsessioita eri aihepiireistä, kuten Ethics and workforce issues; Ethics and education; Vulnerability; Research methodology in ethical topics . Konferenssin ohjelmaan voi tutustua tarkemmin täältä: Conference2025Programme_20082025-1.pdf

Sairaanhoitajakoulutukseen keskittyvässä suullisten esitysten sessiossa keskusteltiin muun muassa sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisestä toiminnasta ja etiikan opetuksesta osana sairaanhoitajakoulutusta. Eettisen toiminnan tarkastelu ja opettaminen on noussut erityiseen huomioon esimerkiksi tekoälyn käytön ja sosiaalisen median käytön lisääntyessä. Sessiossa pohdittiin olisiko sairaanhoitajaopiskelijoille tarve kehittää omat eettisen toiminnan ohjeet, jotka huomioisivat, että sairaanhoitajien eettinen osaaminen ei ole vielä valmistuneen sairaanhoitajan tasolla. Keskustelua herätti esimerkiksi tekoälyn ja sosiaalisen median alustojen vastuullinen käyttö. Etiikan opetukseen liittyen keskusteluissa nousi yhteinen huoli siitä, miten etiikan opetus on usein integroitu osaksi hoitotyön opintoja ja varsinainen etiikan opetus omana kokonaisuutenaan voi jäädä vähäiseksi.

Huolena oli se, että sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisen osaamisen kehittyminen saattaa jäädä pirstaleiseksi ja eettinen osaaminen ei välttämättä kehity systemaattisesti. Kysymykset ovat myös ajankohtaisia Laureassa, kun parhaillaankin pohdimme esimerkiksi tekoälyn vastuullista käyttöä ja työstämme uutta opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmia uudistettaessa olisi tilaisuus tarkastella etiikan osaamista osana koulutusohjelmiamme ja profiloitua vahvemmin myös erityisesti etiikan alalla. Kuusisto-Ek on tarkastellut ammattikorkeakoulujen profiloitumista, ja esittänyt että Laurea on jo profiloitunut etiikassa (https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2024/05/23/ammattikorkeakoulujen-profiloitumisen-merkitys-kasvaa/ ).

Toisena päivänä pidimme myös oman suullisen esityksemme koulutusviennin etiikasta hoitotyön koulutuksessa.(Ethical Issues in Education Export of Nursing Education). Aiemmin olemme tarkastelleet koulutusviennin etiikan kysymyksiä Tutkiva Hoitotyö -lehden artikkelissa (Nikula ja Glerean 2024). Esityksessämme tarkastelimme koulutusviennin taustaa ja tarvetta eri toimijoiden näkökulmasta ja toimme esille aiheeseen liittyviä eettisiä näkökulmia yksikön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutusvientiä ei ole tutkittu Suomessa hoitotyönkoulutuksen näkökulmasta, sillä ilmiö saattaa olla tieteen näkökulmasta uusi. Tutkimustietoa ja sairaanhoitajien osallisuutta sairaanhoitajakoulutukseen liittyvän koulutusviennin käytänteiden kehittämisessä kuitenkin tarvittaisiin, jotta koulutusvientiä toteutettaisiin hoitotyön profession lähtökohdista.

Samassa sessiossa kanssamme esitti tutkimustaan myös Pauliina Oja-Lipasti (2025), jonka esitys koski kansainvälisten sairaanhoitajien rekrytointia Suomeen eettisestä näkökulmasta. Oja-Lipastin laadullinen haastattelututkimus kuvasi kansainvälisten sairaanhoitajien (n=22) kokemuksia rekrytoinnista Suomeen. Kokemuksissa nousivat esille muun muassa rekrytointikäytännöt, kustannukset, aikaisemman osaamisen tunnistaminen, kielenoppiminen sekä integroituminen työelämään ja suomalaiseen kulttuuriin. Kansainvälisillä sairaanhoitajilla oli positiivisia kokemuksia muun muassa ilmaisista kieliopinnoista ja kulujen kompensoinnista, kollegoilta ja työelämästä saadusta tuesta. Haasteellisina asioina koettiin rekrytointiin liittyvät katteettomat lupaukset, korkeat kulut, aikaisemman osaamisen tunnistaminen sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät haasteet sekä heidän kokemansa rasismi. Tutkimukseen voi perehtyä tarkemmin täältä: https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/57463 .

Sessio herätti vilkasta keskustelua aiheesta ja keskusteluissa nousi esille kasvava tarve kansainvälisille sairaanhoitajille työelämässä ja erilaiset mallit ja tavat, joilla voimme tukea kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integroitumista suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin. Keskustelu aiheesta jatkui lounaspöytään, jossa pohdittiin yhdessä, voisiko koulutusviennin ja eettisen rekrytoinnin prosesseja kehittää niin, että niiden käytänteitä ja prosesseja arvioitaisiin ennakkoon eettisissä toimikunnissa ennen käytäntöönpanoa. Tällöin olemassa olevien käytänteiden laatua voitaisiin kehittää myös eettisestä näkökulmasta yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.

Konferenssin anti omaan työhömme

Omaan työhömme Laureassa konferenssi antoi syötteitä ainakin neljällä tavalla:

Sairaanhoitajien kansainvälinen rekrytoinnin kehittämistyötä on tärkeä jatkaa Laureassa, niin että voisimme olla sairaanhoitajien kansainvälisen rekrytoinnin edelläkävijä Suomessa. Omaa tutkimus- ja kehittämistyötämme jatkamme tapaamisella konferenssissa tapaamamme tutkijan kanssa, jotta voimme yhdistää intressimme tässä teemassa

Laureassa on parhaillaan meneillään opetussuunnitelmauudistus, ja konferenssi antoi meille myös vahvistusta omiin näkemyksiimme etiikan välttämättömyydestä Laurean koulutusohjelmien kehittämisessä. Etiikka on välttämätöntä ymmärtää kielenä, jolla on omat käsitteensä ja teoriansa. Eettisen ajattelun edellytykset on opetussuunnitelmauudistuksessa ja koulutuksissa turvattava riittävillä etiikan käsitteellisillä ja teoreettisilla opinnoilla, jotta opiskelijat voivat ratkoa käytännön eettisiä ongelmia esimerkiksi harjoittelussa ja myöhemmin työelämässä (ks. myös Nikula 2025).

Verkostoituminen toisten tutkijoiden kanssa auttaa kehittämään omaa työtä ja ajattelua. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden uusien kumppanuuksien rakentamiseen. Toisten hyvät käytänteet ja niistä oppiminen olivat meille erityisen ajankohtaisia, kun uudistuneessa organisaatiossa kehitetään nyt esimerkiksi hoitotyön uutta TKIO-ryhmää yhteistyössä hoitotyön lehtoreiden ja TKI-tiimiläisten kanssa. Konferenssin yhteyteen olimme sopineet tapaamisia toisen ammattikorkeakoulun kollegoiden kanssa oppiaksemme TKIO-työn järjestäytymisestä muissa ammattikorkeakouluissa. Etäkonferenssien sijasta matkustaminen toiselle paikkakunnalle antaa mahdollisuuden livekohtaamisiin myös paikkakunnalla asuvien kollegoiden tai potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa, mikä on yksi konferenssien parhaita puolia.

Yhteiset konferenssimatkat kollegan kanssa tarjoavat myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua työkaveriin työpaikan ulkopuolella. Se on iso rikkaus, joka voi myös tarjota uusia mahdollisuuksia ja jolla voi olla positiivinen vaikutus tulevaan yhteistyöhön.

Kohti Kanadaa

Turun yliopiston tunnuslause on ”Get inspired” – konferenssissa oli helppo innostua: erinomaisia puhujia, hyvät järjestelyt, inklusiivinen tunnelma, uusia näkökulmia, vanhoja ja uusia tuttuja, jotka ovat kiinnostuneita samasta aihepiiristä: etiikasta, joka usein meinaa jäädä muiden asioiden jalkoihin tai vain erityisesti juuri etiikkaan vihkiytyneiden harteille.

Konferenssissa oli läsnä korkeatasoinen tieteellinen tekeminen. Samaan aikaan konferenssissa oli lämmin tunnelma ja sinne on helppo tulla niin hoitotyön käytännön tekijöiden, opettajien, hoitotyön johtajien kuin akateemisten tutkijoidenkin.

Seuraavan kerran Nursing Ethics -konferenssi järjestetään Reginassa, Kanadassa, tapahtumasta voi lukea lisää täältä: The 26th International Nursing Ethics Conference | University of Regina