Turvapaikanhakijoiden hyvinvointipäivä kehittämispohjaisen oppimisen alustana

Turvapaikanhakijoiden hyvinvointiin liittyy sekä edistäviä että haavoittavia tekijöitä. Edistäviä tekijöitä ovat turvapaikanhakijoiden nuori ikä, motivaatio uuden elämän rakentamiseen sekä halu ja kyky tehdä työtä. Vähäinen alkoholinkäyttö suojaa ja edistää terveyttä. Haasteita ja erityiskysymyksiä puolestaan ovat tartuntatautien ehkäisy, rokotussuoja, suun terveys, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. Kroonisten sairauksien hoito, ja hyvinvointia uhkaavat tekijät, kuten huoli perheestä ja läheisistä voivat uhata hyvinvointia. (Skogberg, Koponen, Haji Omar, Oroza & Koskinen 2019).

Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta sodan, vainon tai turvattomuuden vuoksi. Suomi on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitoutunut antamaan suojelua sitä tarvitseville. (Sisäministeriö 2019.) Vuonna 2015 turvapaikkaa Suomesta haki 32 476 henkilöä, joista neljäsosa oli alaikäisiä (Skogberg ym. 2019). Turvapaikanhakijan kotoutuminen uuteen kotimaahan on monitahoinen ilmiö, johon kuuluu mm. kielen oppiminen, työllistyminen ja sosiaaliset suhteet sekä yhteiskunnan arvo- ja asenneilmapiiri. Turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ja kotoutumista edistävät toimet ovat tärkeä osa oman paikkansa löytämistä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. (Saukkonen 2016; Castaneda 2018.)

Sosiaali- ja terveysyhtiö Luona toimii yhteistyössä valtion kanssa tarjoten lakisääteisiä vastaanottopalveluja Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille. Lakisääteisiin vastaanottopalveluihin kuuluu majoituksen, ruuan, neuvonnan, sosiaali- ja terveyspalveluiden, taloudellisen tuen sekä työ-, opinto- ja vapaa-ajan toiminnan tarjoaminen turvapaikanhakijoille. (Luona 2019.)

Kehittämispohjainen oppiminen, Learning by Developing (LbD), on Laureassa käytössä oleva pedagoginen toimintamalli. Kehittämispohjaisessa oppimisessa oppiminen tapahtuu aidoissa työelämän tilanteissa tutkien ja kehittäen. LbD:n oppimiskäsitys on pragmatistinen, jossa oppiminen on väline tuottaa uutta toimintaa ja uudistaa työelämää yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla. (Raij 2007; Raij 2011.) Kehittämispohjainen toimintamalli mahdollistaa opiskelijoille aidon ja työelämän tarpeista lähtevän oppimisympäristön. Hyvinvointipäivän tarkoituksena oli vahvistaa opiskelijoiden yhteistyötaitoja työelämän kanssa toimisessa, vuorovaikutustaitoja monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisessa ja ohjauksessa sekä tiimityön taitoja opiskelutovereiden kesken. Hyvinvointipäivä suunniteltiin Luona vastaanottokeskuksen asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Toteuttamispaikaksi valittiin Tikkurilan kampuksen tilat.

Projekti oli osa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden moduulin IV opintojaksoa Participation and Well-being at Different Life Stages.  Hyvinvointipäivän tavoitteena oli edistää turvapaikanhakijoiden terveyttä ja hyvinvointia, ja mahdollisuutta kontakteihin vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Opiskelijoilta toivottiin terveyden kannalta haasteellisten tekijöiden teemoihin liittyvän toiminnallisen ohjauksen järjestämistä. Opiskelijoiden tavoitteena oli osata 1) arvioida haavoittuvan ja monikulttuurisen asiakkaan palvelutarvetta, 2) soveltaa asiakaslähtöisiä työmenetelmiä asiakkaan osallisuuden, hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämiseksi sekä 3) toimia moniammatillisessa tiimissä ja verkostoissa jaettua asiantuntijuutta hyödyntäen (Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma 2016).

Lisäksi hyvinvointipäivän tavoitteena oli vahvistaa opiskelijan kulttuurista kompetenssia eli taitoa toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Kulttuurinen osaaminen merkitsee oman kulttuurisen taustan ja asenteiden tunnistamista, kulttuuristen taustojen ymmärtämistä, kykyä sopeuttaa oma toiminta, vuorovaikutus ja viestintä muiden kulttuuristen edustajien mahdollisiin rajoitteisiin tai olosuhteisiin (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2009). Hoitajan kulttuurinen osaaminen muodostuu kulttuurisesta tietoisuudesta, kulttuurisesta tiedosta, kulttuurisesta herkkyydestä ja kulttuurisesta pätevyydestä (Papadopuolos 2006).

Hyvinvointipäivän toteutus

Hyvinvointipäivänä opiskelijat järjestivät turvapaikanhakijoille mm. rentoutumisharjoituksen, tietoiskuja terveellisestä ravitsemuksesta ja suun terveydenhuollosta, vinkkejä mielenterveyden edistämiseen, liikuntatuokion, kielityöpajan, tietoa Suomen kulttuurista sekä askartelua.  Luonasta saapunut ryhmä kulki aluksi pääosin yhdessä ohjaajien kanssa, mutta loppua kohti turvapaikanhakijat irtautuivat eri pisteille itsenäisemmin.

Rentoutumispisteessä oli mahdollisuus rentoutua rauhallisessa ilmapiirissä ja osallistua noin viisi minuuttia kestävään mindfulness-harjoitukseen. Mindfulness-harjoitukseen kuului esimerkiksi hengitysharjoituksia, rauhoittumista ja meditaatioita.

Lasten hampaiden hoitoa koskevalla pisteellä oli esittelyvideot 1- ja 4-vuotiaiden lasten hampaiden pesusta. Tarjolla oli xylitol-maistiaisia ja hammastahnanäytteitä mukaan otettavaksi. Lisäksi nähtävillä oli erilaisia hammasharjoja ja hammaslankaimia. Lapsille oli tarjolla rata, jossa lähiympäristöstä etsittiin suuhun liittyviä kuvia.

Ravitsemusta, D-vitamiinisuosituksia ja liikuntaa käsiteltiin useammallakin eri pisteellä. Käsillä tekemistä pääsi kokeilemaan esimerkiksi “värityspisteellä”, jossa ympyrän osia värittämällä luotiin yhtenäinen ympyrä.

Asiakkaiden ja opiskelijoiden antamaa palautetta

Osallistujilta kysyttiin palautetta eri toimintapisteillä lyhyillä kyselyillä tai hymynaamoja käyttäen. Tapahtuma sai asiakkailta positiivista palautetta, vaikka kielimuurin takia palaute oli hyvin lyhytsanaista. Luonan työntekijöiltä saatu palaute oli niin ikään myönteistä ja yhteistyön toivotaan jatkuvan Laurean kanssa. Etenkin eri toimintapisteiden sisältöjä pidettiin hyvinä. Aiheet olivat tärkeitä sekä toiminnallisuus että faktapainotteisuus tasapainossa. Kehittämisehdotuksina työntekijöiden palautteessa nousi esille tapahtuman aktiivisempi mainonta sekä paikan päällä parempi asiakkaiden opastaminen pisteiltä toisille.

Päivän päätteeksi opiskelijat antoivat palautetta päivästä omasta näkökulmastaan. Monen opiskelijan olivat vahvasti plussan puolella, vaikka opiskelijoiden odotukset eivät olleet lähtökohtaisesti kovin korkeat. Monet kokivat LbD-projekteja olevan liian paljon ja toivoivat vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia. Projektipäivän kompastuskiveksi nousi informaation kulun ongelmat Luonan ja opiskelijoiden välillä; erityisesti se, ettei osallistuvien turvapaikanhakijoiden määrää tiedetty etukäteen. Tästä johtuen aamun suurimman pettymyksen tuotti osallistujamäärän selviäminen. Vierailijoita oli luvassa vain kymmenkunta aiemmin lupaillun usean kymmenen sijasta. Pettymykseen ei jääty kuitenkaan rypemään, vaan opiskelijat lähtivät nopeasti ja joustavasti kehittämään suunnitelma B:tä. He ottivat yhteyttä lähialueen päiväkoteihin ja kampuksen muita opiskelijoita kutsuttiin mukaan osallistumaan tapahtumaan. Integraatio ja sosiaalisen kompetenssin malli nousivat päivän aikana vahvasti esille, kun eri ihmisryhmät toimivat yhdessä.

Lähteet

• Abdelhamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, A. 2009. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro.
• Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. & PALOMA-asiantuntijaryhmä. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Ohjaus, 5/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Viitattu 4.10.2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%CC%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
• Laurea. Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma 2016.
• Luona. 2019. Vastaanottokeskuspalvelut. Viitattu 4.10.2019.  https://www.luona.fi/palvelu/vastaanottokeskuspalvelut/
• Papadopoulos, I. 2006. The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence. Teoksessa: Papadopoulos Irene (toim.) Transcultural Health and Social Care. Development of culturally competent practitioners. Churchill Livingstone Elsevier.
• Raij, K. & Niinistö-Sivuranta S. (toim.) 2011. Kehittämispohjaista oppimista. LbD-opas. Viitattu 4.10.2019. Laurea Intra.
• Raij, K. 2007. Learning by developing. Edita Prima Oy. Helsinki. Viitattu 4.10.2019 https://www.laurea.fi/globalassets/lbd/lbd2007.pdf
• Saukkonen, P. 2016. Mitä on kotoutuminen? Viitattu 9.9.2019. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-kotoutuminen
• Sisäministeriö. 2019. Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan. Viitattu 9.9.2019. https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset
• Skogberg, N., Koponen, P., Haji Omar, A., Oroza, V. & Koskinen, S. 2019. Koettu terveys ja pitkäaikaiset ongelmat. Teoksessa Skogberg, N., Mustonen, K-L, Koponen, P., Tiittala, P., Lilja, E.,  Haji Omar, A., Snellman, O. & Castaneda, A. (toim). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2019. Viitattu 4.10.2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138298/URN_ISBN_978-952-343-351-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y