Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu nopeasti: asiakkaiden tarpeet elävät, lainsäädäntö tarkentuu, teknologia kehittyy ja kilpailu kiristyy. Tässä muutoksessa kyky hyödyntää tietoa järjestelmällisesti on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä. Tiedolla johtaminen, datan analysointi ja visualisointi sekä tekoälyn monipuoliset työkalut muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tehdä johdonmukaisia, läpinäkyviä ja ennakoivia päätöksiä.
Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa SaavutaÄly-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden tekoälyosaamista ja edistää digitaalisten palveluiden saavutettavuutta (SaavutaÄly 2025). Hankkeessa järjestettävissä tietoiskuissa ja työpajoissa tarkastellaan konkreettisia tapoja, joilla tekoäly voi tukea työn ja organisaation kehittämistä. Tämä artikkeli avaa, mitä tiedolla johtaminen on ja miten tekoälyä voidaan hyödyntää osana tiedolla johtamista. Tiedolla johtamisesta järjestettiin hankkeessa tietoisku syksyllä 2025.
Tiedolla johtaminen -kuvituskuva. Tuotettu tekoälyllä (Gemini 2025).
Tiedolla johtamisen perusta – raakadatasta strategiseksi ymmärrykseksi
Tiedolla johtaminen tarkoittaa päätösten tekemistä analysoidun ja luotettavan tiedon perusteella sen sijaan, että ratkaisut perustuivat oletuksiin tai yksittäisiin kokemuksiin. Tiedon rooli kilpailuedun lähteenä ei ole uusi ilmiö, mutta sen strateginen merkitys tunnistettiin laajemmin jo 1990-luvulla (Grant 1996; Spender 1996).
Opetan tiedolla johtamista Laurea-ammattikorkeakoulussa tradenomiopinnoissa, ja aloitan kurssin yleensä aivan perusasioista: kaikessa on kyse tiedosta – sen määrästä, laadusta ja jalostamisesta. Organisaatioihin kertyy tietoa lukemattomista lähteistä. Sisäisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi myynti, taloushallinto, henkilöstö ja tuotanto. Ulkoista tietoa saadaan muun muassa markkinatilastoista, tutkimuksista ja viranomaistiedoista.
Raakadata ei kuitenkaan vielä palvele päätöksentekoa. Vasta kun sitä on käsitelty, luokiteltu, yhdistelty ja tulkittu, siitä muodostuu ymmärrettävää informaatiota, jonka avulla voidaan tehdä perusteltuja ratkaisuja. Onnistumisen keskeisiä edellytyksiä ovat datan laatu, selkeät prosessit sekä tiedon systemaattinen jalostaminen. Monissa kohtaamissani organisaatioissa suurin haaste liittyy kuitenkin tiedon esittämiseen ja tulkintaan ja miten se visuaalisesti esitetään selkeäksi kokonaisuudeksi.
Selkeä tiedon visualisointi auttaa hahmottamaan ilmiöt nopeasti ja tukee niin operatiivista kuin strategista päätöksentekoakin. SaavutaÄly-hankkeen tietoiskussa tämä tarve nousi toistuvasti esiin – esimerkiksi monet yhdistykset eivät vielä hyödynnä Power BI:n kaltaisia työkaluja tai tekoälysovelluksia mittareiden suunnittelussa tai raportoinnissa.
Tekoälyn rooli tiedolla johtamisen vahvistajana
Tekoäly vahvistaa tiedolla johtamista lähes kaikissa sen vaiheissa. Se pystyy käsittelemään suuria ja monimutkaisia tietomääriä nopeasti ja tunnistamaan rakenteita ja yhteyksiä, joita olisi vaikea havaita manuaalisesti. Tekoäly ei kuitenkaan ole täysin uusi ilmiö, sillä sitä on hyödynnetty pitkään esimerkiksi suositusjärjestelmissä ja poikkeamien tunnistamisessa, kuten pankkimaailmassa korttien väärinkäyttöjen havaitsemisessa (Merilehto 2018).
Tekoäly parantaa päätöksenteon nopeutta, sillä automatisoidut analyysit ja raportit varmistavat, että tieto saavuttaa ihmiset nopeammin ilman hitaita manuaalisia työvaiheita. Tämä mahdollistaa ajantasaisen seurannan ja poikkeamiin reagoinnin, mikä vahvistaa organisaation kykyä toimia ennakoivasti. Tekoälysovellukset tuovat tukea myös tiedon visualisointiin.
Tekoäly ei kuitenkaan tee päätöksiä ihmisten puolesta, vaan sen tehtävänä on tukea päätöksentekoa tarjoamalla faktoihin perustuvaa tietoa. Organisaatioissa, tekoälysovellusten käyttäjiltä vaaditaan ymmärrystä siitä, mitä ja miten tietoa tekoälyltä kannattaa pyytää, miten tietosuoja varmistetaan ja mitä aineistoja järjestelmiin on turvallista syöttää. EU:n AI Act korostaa vastuullista tekoälyn käyttöä ja edellyttää riittävää tekoälylukutaitoa koko henkilöstöltä (Euroopan komissio 2025).
Kun tiedolla johtaminen ja tekoälyn mahdollisuudet yhdistetään eettisesti oikealla tavalla, organisaatiot kykenevät tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä, kohdentamaan resurssejaan tehokkaammin ja ymmärtämään syvällisemmin niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin tarpeita. Samalla ne voivat tunnistaa riskejä aiempaa ennakoivammin ja vahvistaa toimintansa vaikuttavuutta.
Lyhyesti SaavutaÄly- hankkeesta, jossa kirjoittaja toimii mm. data- ja tekoälyasiantuntijana:
SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen päätavoitteena on parantaa osallistujien tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä oman työn ja organisaation kehittämisessä. Hanke on suunnattu kolmannen sektorin organisaatioille ja niiden työntekijöille sekä vapaaehtoisille. Hanke pyrkii tunnistamaan ja vastaamaan työelämän muutoksista johtuviin osaamistarpeisiin tulevaisuusorientoituneesti, tukien osaltaan osallistujien muutoskyvykkyyttä, toimintojen uudistamista sekä kestävämpiä työuria. Lisäksi hankkeessa kehitetään organisaatioiden toimintaa kokeilullisesti tekoälyä hyödyntäen, jotta löydettäisiin uusia ratkaisuja arjen työhön ja parannettaisiin saavutettavuutta. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke, joka toimii ajalla 1.11.2024-31.10.2026 Uudenmaan alueella. Toteuttajina Laurea-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Artikkelissa on käytetty tekoälyä kieliasun parantamisessa ja kuvan luomisessa.
Lähteet
- Euroopan komissio 2024. Tekoälysäädös. Viitattu 14.11.2025.
- Grant, R. 1996. Toward a Knowledge-Based Theory of the Firm. Strategic Management Journal 17, Winter 1996, 109–122.
- Merilehto, A. 2018. Tekoäly – matkaopas johtajalle. Alma Insights.
- SaavutaÄly 2025. Hankkeen verkkosivut. Viitattu 14.11.2025.
- Spender, J.C. 1996. Making Knowledge the Basis of a Dynamic Theory of the Firm. Strategic Management Journal 17, Winter 1996, 45–62.