Korkeakoulujen toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja kun strategiset edellytykset muuttuvat, tarvitaan muutoksia myös korkeakoulun tiedolla johtamisen kontekstissa. Vaikka perinteiset tiedon tuottamisen tavat jatkavat edelleen vahvoina, uusi tilanne edellyttää myös uudenlaisia tiedonlähteitä ja prosesseja, jotka haastavat korkeakoulun.

Tiedolla johtaminen korostaa tiedon merkitystä organisaation menestyksessä

Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030 nostaa tiedolla johtamisen roolin strategiseksi muutostarpeeksi (Laurea 2025). Tietoon ja ymmärrykseen perustuvat valinnat nähdään menestystekijöiksi, joiden hyödyntämistä on kehitettävä. Päätöksenteko toimintaympäristön muutoksessa edellyttää enenevässä määrin tietoa, joka ei ole ollut oppilaitoksen toiminnan ytimessä, ja johon ei siksi ole aina riittävästi valmiita prosesseja.

Tiedolla johtaminen on johtamisen ala, joka korostaa tiedon merkitystä organisaation menestyksessä (Laihonen ym. 2013). Se nähdään tapana parantaa päätöksentekoa organisaatioissa, vaikka yhtä määritelmää sille ei ole ja käsitykset tiedolla johtamisen tai tietojohtamisen sisällöstä vaihtelevat. Erityisiä haasteita julkisissa organisaatioissa muodostavat tietojen hajanaisuus eri järjestelmissä sekä resurssien ja osaamisen puute (Leskelä ym. 2019).

Tiedolla johtamisessa on tunnistettavissa erilaisia painotuksia ja koulukuntia. Laihonen ym. (2013) jakavat pääsuuntaukset kahteen: tietotekniseen ja liikkeenjohdolliseen. Näistä ensimmäinen painottaa tiedonhallintaa, järjestelmiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla tiedolla johtaminen mahdollistuu. Toisessa painotuksena on tiedon käyttö organisaation menestymisen edellytyksenä ja tiedon jalostaminen päätöksentekoon soveltuvaksi.

Näkökulmat ovat toisiaan tukevia, eivätkä sulje toisiaan pois, sillä molempia tarvitaan. Ne ovat kuitenkin hyödyksi tiedolla johtamisen haasteiden tunnistamisessa erilaisista lähtökohdistaan johtuen. Korkeakoulukentän näkökulmasta tekninen näkökulma korostaa mm. vaatimuksia tiedonhallinnalle, täsmälliselle raportoinnille ja ehjän tilannekuvan tuottamiselle. Liikkeenjohdon, tai yleisemmin johtamisen näkökulmasta merkitykselliseksi nousevat myös epävarmat, epätäsmälliset ja laadultaan heikommat tiedolla johtamisen prosessit, jos niillä on kriittinen merkitys organisaation menestykselle. Kuvaan tätä ajatusta seuraavassa tarkemmin.

Valtioneuvoston maakunta- ja soteuudistushankkeen valmistelun yhteydessä toteutettiin laaja kansallinen tiedolla johtamisen arviointi, jonka loppuraportissa esitetään kolme tiedolla johtamisen ulottuvuutta:

• Tiedon keruu ja varastointi, mm tietojärjestelmät, kirjaamiskäytännöt
• Tiedon jalostaminen, mm. relevantin tiedon esille tuominen, laadun ja vaikuttavuuden arviointi
• Tiedon käyttö johtamisessa ja suunnittelussa (Leskelä ym. 2019, s. 14).

Nämä ulottuvuudet tuovat esiin tiedolla johtamisen vaatimukset tavalla, jota soveltuu myös korkeakoulusektoriin. Julkisella sektorilla näyttäisi olevan tavallista mieltää tiedolla johtaminen it-toiminnoksi tai raportoinniksi. Muutoksessa ja epävarmuudessa kuitenkin korostuu, mitä tiedolla johtaminen voisi tarkoittaa myös strategisen johtamisen ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä näyttäytyy relevantilta tarkastelutavalta myös ammattikorkeakoulun kannalta.

Kehikko (Leskelä ym. 2019) antaa työkaluja tiedolla johtamisen kokonaisuuden arviointiin, sillä se nostaa esiin tiedolla johtamisen keskeisiä haasteita. Kaikkien ulottuvuuksien tulisi toteutua, jotta tiedolla johtamisella on mahdollisuus onnistua: tiedon keruusta ei saada kokonaisvaltaista hyötyä, jos tieto ei päädy päätöksenteon tueksi. Päätöksenteko on tehotonta, jos tiedon jalostaminen on puutteellista ja tieto on pintatasoista ja kuvaavaa. Tiedon jalostaminen voi toimia vain, jos järjestelmiin kertyvä tieto on laadukasta ja systemaattisesti koottua.

Muuttuva ympäristö tuo uudenlaisia tiedontarpeita johtamiseen

Korkeakoulujen toimintaympäristö muuttuu, ja tällä on merkitystä myös tiedolla johtamisen kokonaisuuteen. Suurin tekijä muutoksen takana on korkeakoulujen perusrahoituksen väheneminen; noin kymmenen vuoden kuluessa yhdestä tutkinnosta maksettava rahoitus on laskenut puoleen (Arene 2025). Rahoituksen painopisteen muutos on nostanut muiden kuin ministeriörahoitteisten toimintojen merkitystä, ja liiketoiminnasta ja tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnasta on tullut elinehto ammattikorkeakouluille.

Toinen pitkäaikainen kehitystrendi liittyy korkeakoulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Tiedolla johtamisen kannalta on oleellista pystyä ennustamaan hakijoiden liikkeitä ja kohdentamaan koulutustarjontaa. Etenkin ammattikorkeakouluissa verkosto kattaa maantieteellisesti koko Suomen. Toisaalta korkeakoulutuksen potentiaaliset opiskelijat sijaitsevat valtaosin Etelä-Suomessa (Kosonen 2025). Väestön ikäluokkien pienentyessä kilpailu hakijoista kovenee ja vaatimukset kilpailukykyiselle, vetovoimaiselle koulutukselle ja siihen liittyvän tiedon tuottamiselle kovenevat. Samalla koulutuksen digitalisaatio on hälventänyt perinteisesti merkityksellisiä maantieteellisiä rajoja, ja kenttä on globalisoitumassa.

Kolmanneksi korkeakoulutuksen kansainvälisyydelle on asetettu uusia vaatimuksia. Kuten moni muukin korkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu on sitoutunut kasvattamaan lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrää merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön kuluvan sopimuskauden aikana. Myös kasvava kansainvälinen yhteistyö, kuten Laurean Eurooppa-yliopistoliittouma Pioneer, nostaa tiedolla johtamisen avainrooliin – mm. liittyen tilastoinnin vertailukelpoisuuteen.

Lisäksi jatkuvan oppimisen kansalliset uudistukset, mm. jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma, eli Digivisio 2030 sekä jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus muuttavat jatkuvan oppimisen painotuksia sekä tapoja hakeutua koulutukseen, tuoden mukanaan uusia tiedolla johtamisen tarpeita.

Tiedolla johtamisen arviointimalli ja muuttuvat tarpeet

Toimintaympäristön vaatimusten muuttuessa on syytä pysähtyä arvioimaan korkeakoulun tiedolla johtamisen kokonaisuutta ja sitä, vastaako se kaikilta osin muutokseen. Leskelän ym. (2019) kehittämässä arviointimallissa tarkastelu tapahtuu kahdesta näkökulmasta:

Tiedolla johtamisen kypsyyden arviointi liittyy sekä tietotuotannon, tiedon jalostamisen, että tiedon johtamisen soveltamisen kattavuuteen ja tasapainoisuuteen. Sillä kuvataan käytäntöjen kehittyneisyyttä, kuten tietojärjestelmien tarkkuutta tai organisaation osaamista tiedolla johtamisen osa-alueilla.

Arviointimallin toinen pääulottuvuus on koettu tyytyväisyys, jossa tiedolla johtamisen järjestelmiä, tietotuotteita ja prosesseja arvioidaan niiden hyödyllisyyden perusteella. Tiedolla johtamisen käytäntö, johon käyttäjät ovat tyytymättömiä, tulkitaan toimimattomaksi ja tarvitsevan uudelleen suunnittelua. Toisaalta vaatimatonkin prosessi voi olla toimiva, jos sitä hyödynnetään ja siihen ollaan tyytyväisiä.

Näistä muodostuu arvioinnin kehikko, jonka avulla tiedolla johtamisen kokonaisuutta voi tarkastella ja kehittää. Kehikko sisältää kymmenen osa-aluetta, joita arvioidaan noin sadan väittämän avulla.

Muutos Laurea-ammattikorkeakoulussa korostaa tiedolla johtamista

Osana Laurean strategian määrittämää kriittistä muutostarvetta on aloitettu tiedolla johtamisen aiempaa kattavampi tarkastelu ja koordinoitu johtaminen. Ymmärrys lähtötilanteesta näyttää siltä, että kypsyys vakiintuneissa tiedolla johtamisen prosesseissa on korkealla, esimerkiksi liittyen korkeakoulujen rahoitusmalliin ja historiaan pohjautuvaan analyysiin. Sen sijaan kypsyys näyttäisi olevan heikommalla tasolla suhteessa uusiin ja nouseviin tiedontarpeisiin, uudenlaisten tiedonlähteiden yhdistelyyn ja tulevaisuuden ennustamiseen myös alueilla, joissa korkeakoulu ei ole perinteisesti toiminut.

Edellä kuvatut muutosajurit vähentävät toimintaympäristön ennakoitavuutta, jolloin historiatietojen hyödyllisyys vähenee. Kun korkeakoulun on suunnattava toimintaansa uusille toiminta-alueille, uusia, kattamattomia tiedolla johtamisen tarpeita syntyy runsaasti. Tämä kuvastaa murrosvaihetta, jossa korkeakoulu on. Tiedolla johtamisen osalta näyttää siltä, että monia tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisiä tiedolla johtamisen prosesseja vasta rakennetaan.

Korkeakoulun tiedolla johtamisen fokuksen kannattaisi jatkossa kohdistua aiempaa vahvemmin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, uusiin markkinoihin ja mahdollisuuksiin. Perinteisesti keskiössä olevien opiskeluun ja opetukseen painottuvien tiedon tuotannon prosessien rinnalle näyttäisi nousevan uusia kohteita, mm. koskien käyttäjävirtoja verkkopalveluissa, asiakasdatan jalostamista, sekä markkina- ja kilpailijaseurantaa.  Ulkoisten tiedonlähteiden voi ennustaa nousevan merkityksessä omien, sisäisten tiedonlähteiden rinnalle. Lisäksi teknologian kehittyessä tekoäly ja erilaiset kehittyneet prediktiiviset mallit ja jalostettu analytiikka noussevat tulevaisuuden ennustamisen välineiksi.

Lähteet

• Arene 2025, Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Viitattu 14.5.2025, https://arene.fi/ajankohtaista/hallitus-tekee-kohtalokkaat-leikkaukset-ammattikorkeakoulujen-perusrahoitukseen-tk-lisaeurot-lohduttavat-vain-vahan/
• Kosonen, M. 2025, Suomen korkeakoulujärjestelmän pitää päästä eroon jäykkyyksistään. Helsingin Sanomat 12.5.2025
• Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T., 2013, Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi
• Laurea 2025, Strategia 2035. Viitattu 16.5.2025. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2035/
• Leskelä, R. L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Sillanpää, V., Helander, N., Laasonen, V., Ranta, T & Torkki, P., 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42