Tietoperustan hyödyntäminen ekosysteemisessä yhteistyössä – Kokemuksia SERkut-hankkeesta

SERkut-hankkeen ensimmäinen ekosysteemityöpaja korosti jaetun tiedon keskeistä roolia ekosysteemiyhteistyössä. Työpajassa osallistujat perehtyivät SER-kierrätyksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin jaetun tietopohjan avulla, mikä auttoi luomaan yhteistä ymmärrystä ja pohjusti tehokkaampaa yhteistyötä. Artikkelissa kerrotaan, kuinka jaettua tietoa hyödynnettiin konkreettisesti elektroniikan kiertotalouden kehittämiseksi Uudellamaalla. Haaste on jokaiselle osallistujalle yhteinen ja tavoitteena oli kirkastaa se.

Kuvaaja: Mikael Seppälä/Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tässä artikkelisarjassa käsitellään Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittaman, Forum Virium Helsingin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisen SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeen ekosysteemityötä ja sitä konkretisoivaa työpajasarjaa. Artikkelisarjan tavoitteena ei ole niinkään kertoa työpajasarjan kohteena olevasta SER-haasteesta, johon liittyen hankkeessa on suunniteltuna muuta julkaisutoimintaa, vaan hankkeessa tehtävästä ekosysteemityöstä.

Tämän artikkelin aiheena on SERkut-hankkeen ensimmäinen ekosysteemityöpaja, joka järjestettiin 7.11.2024 ja jonka tavoitteina oli edistää osallistujien keskinäistä tutustumista sekä jaetun haasteen tunnistamista.

Jaetun tiedon rooli ekosysteemityön ohjaamisessa

Jaetun tiedon rooli on SERkut-hankkeen ekosysteemityössä keskeisessä roolissa. Kaupunkilähtöisen kiertoelektroniikan potentiaali -selvitys kokoaa tietoa kaupunkilähtöisen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER-jäte) kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista. Selvitys on toteutettu Motiva Services Oy:n (2024) toimesta. (Seppälä 2024.) VTT oli tehnyt aiemmin Uudenmaan kiertotalouslaaksolle arvoketjujen ja data-analyysin SER-haasteesta alueellisella tasolla, jota SERkut-hankkeen selvitys täydentää (Ruismäki ym. 2023).

Jaetun tiedon avulla pyritään syventämään hanketoimijoiden ymmärrystä SER-jätteen kokonaisvaltaisista haasteista ja edistämään hankkeen yhteistyötä siten, että jokainen toimija tunnistaa oman lisäarvoa tuottavan roolinsa. Osana hankkeen käynnistymistä teimme työpöytätutkimusta elektroniikan kiertotalouden edistämisestä kotimaisten ja kansainvälisten lähteiden pohjalta. Työn puitteissa käytiin läpi eri tutkimuksia ja tutkimuslaitosten raportteja, joissa käsiteltiin elektroniikan kiertotaloutta sekä erilaisia liiketoimintakonsepteja ja kauppa-alustoja. SERkut-hankkeen ekosysteemiasiantuntija Kaisla Saastamoinen kävi lisäksi toukokuussa 2024 järjestetyssä European Urban Initiative (EUI) Capacity Building -tapahtumassa, joka edustajia Euroopan kaupungeista tutustumaan innovaatioekosysteemien rooliin kestävässä kaupunkikehityksessä. (Jalo & Saastamoinen 2024).

Benchmarking-työssä tutkittiin tapoja hyödyntää ja kehittää kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä rakentaa yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkien välillä, jotta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden elinkaarta voidaan saada tehokkaammin kiertotalouden piiriin. Teimme lisäksi osana työpöytätutkimusta kotimaisen toimijakartoituksen, jonka perusteella Laurea-ammattikorkeakoulun hankkeessa ekosysteemiasiantuntijana työskentelevä Kaisla Saastamoinen kutsui uusimaalaisia osallistujia SERkut-hankkeen ekosysteemityöpajasarjaan.

Hankkeen ekosysteemityön suunnittelussa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että haastetta koskevan jaetun tiedon tuottaminen ei yksin synnytä toimintaa. Sen ruokkimiseksi tarvitaan myös jaetun haasteen tunnistamista ja yhdessäohjautumista sekä moninaisten rahoitusmahdollisuuksien tunnistamista ja portfoliojohtamista. (CEGO 2022; Seppälä & Keränen 2023.)

Työpajassa kehitettin jaetun tiedon avulla jaettua ymmärrystä

SERkut-hankkeen ensimmäiseen ekosysteemityöpajaan osallistui yhdeksän osallistujaa, jotka edustivat julkista sektoria, ammattikorkeakouluja, järjestöjä sekä yrityksiä. Mukana olivat edustajia muun muassa Uudenmaan liitosta, CLIC Innovationista, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta, Forum Virium Helsingistä, Elker ry:stä, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja VTT:stä.

Työpaja alkoi SERkut-hankkeen Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Annikki Rossanderin hanke-esittelyllä. Sitä seurasi Motiva Service Oy:n Kimmo Hannosen puheenvuoro, jossa hän pureutui heidän tekemänsä selvityksen haastetta koskevaan yleisesittelyyn ja erityisesti osa-alueisiin, joihin toimijoiden kannattaisi pureutua haasteen taklaamisessa.

Erityisen tärkeä näkökulma Hannosen puheenvuorossa oli selvityksestä peräisen olevan kuvan 1 esittämä elektroniikan kiertotaloushaaste, joka käsitellään elektroniikan kiertotalouden edistämiseen liittyviä haasteita. Hannosen puheenvuorossa esiteltyä elektroniikan kiertotaloushaaste jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat 1) regulaatio ja ohjaus, 2) uudelleenkäytön liiketoiminta sekä 3) osaaminen ja innovaatiot. Jokainen näistä osa-alueista sisältää omat komponenttinsa, jotka kuvataan vaaleammissa kuusikulmioissa. Regulaatio ja ohjaus -osiossa korostetaan kunnostamisen kustannustehokkuutta ja kannustimia. Uudelleenkäytön liiketoiminta -osiossa käsitellään kuluttajakäyttäytymistä, kunnostettujen laitteiden kysyntää sekä laitteiden keräysasteen riittävää volyymiä. Osaaminen ja innovaatiot -osio kattaa osaamisen ja innovaatioiden merkityksen.

Hannonen korosti, että elektroniikan uudelleenkäytön liiketoiminnassa keskeisiä tekijöitä ovat kysyntä ja kustannustehokkuus. Näiden kehittämiseksi tarvitaan osaamista, uusia ratkaisuja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi taustalla vaikuttavat regulaatio ja ohjaus, jotka voivat joko edistää tai estää kiertotalouden kehittymistä.

Tässä diassa käsitellään elektroniikan kiertotalouden edistämiseen liittyviä haasteita. Tummimmassa kuusikulmassa on haasteen pääotsikko "Elektroniikan kiertotalouden edistäminen". Se jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat: Regulaatio ja ohjaus, Uudelleenkäytön liiketoiminta ja Osaaminen ja innovaatiot. Jokainen näistä osa-alueista sisältää omat komponenttinsa, jotka kuvataan vaaleammissa kuusikulmioissa:
• Regulaatio ja ohjaus -osiossa korostetaan kunnostamisen kustannustehokkuutta ja kannustimia.
• Uudelleenkäytön liiketoiminta -osiossa käsitellään kuluttajakäyttäytymistä, kunnostettujen laitteiden kysyntää sekä laitteiden keräysasteen riittävää volyymiä.
• Osaaminen ja innovaatiot -osio kattaa osaamisen ja innovaatioiden merkityksen.
Tekstissä korostetaan, että elektroniikan uudelleenkäytön liiketoiminnassa keskeisiä tekijöitä ovat kysyntä ja kustannustehokkuus. Näiden kehittämiseksi tarvitaan osaamista, uusia ratkaisuja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi taustalla vaikuttavat regulaatio ja ohjaus, jotka voivat joko edistää tai estää kiertotalouden kehittymistä.

Kuva 1. Elektroniikan kiertotaloushaaste (Motiva Services Oy 2024).

Hannosen puheenvuoron jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus kysyä ja keskustella jaettua haastetta koskevasta tiedosta ennen kuin heidät jaettiin pienryhmiin. Osallistujat jakautuivat pienryhmiin niin, että jokainen ryhmä koostui mahdollisimman erilaisista henkilöistä sekä sektorin että osaamisen näkökulmasta. Ryhmissä osallistujat työstivät työpajan kahta keskeistä kysymystä:

Mitä uusimaalaiset toimijat voivat tehdä SER-kierrätyksen ja -uusiokäytön edistämiseksi?
Mitä haasteita ja mahdollisuuksia ryhmässä tunnistetaan uusimaalaisen SER-kierrätyksen ja -uusiokäytön edistämiseen liittyen?

Kysymysten avulla osallistujat määrittelivät jaetun haasteen keskittyen erityisesti Uudenmaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haasteita havaittiin useilla osa-alueilla, kuten tietoturva, logistiikka ja viestintä, joissa esimerkiksi tiedon puute, väärä tieto ja tietoturvakysymykset heikentävät prosessien sujuvuutta. Lisäksi korostettiin toimivan ekosysteemin merkitystä, jossa roolit, vastuut ja yhteistyö ovat selkeitä. Osallistujat toivat esiin, että haasteen ratkaiseminen vaatii helppoja ja kuluttajaystävällisiä ratkaisuja, jotka lisäävät osallistujien ymmärrystä kierrätyksen merkityksestä ja helpottavat eri toimijoiden osallistumista prosessiin.

Uudenmaan SER-ekosysteemityö jatkuu joulukuussa

Osa-alueita koskevaa jaetta ymmärrystä pyritään hyödyntämään hankkeen innovaatioportfolion kehittämisessä, joka on työpajasarjan tuotos. SERkut-hankkeen ekosysteemityöpajasarja jatkuu joulukuussa 2024, jolloin jalostamme ryhmän kanssa jaetun haasteen määritelmää sekä alamme pohtimaan yhdessä haasteen eri osa-alueita.

Innovaatioportfolio on lähestymistapa, jossa yhdistetään useita projekteja tai kokeiluja tiiviiksi kokonaisuudeksi, jotta voidaan saavuttaa laajempaa vaikuttavuutta ja systeemistä muutosta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Sen ytimessä on eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja oppiminen, mikä mahdollistaa yhteisen ymmärryksen ja koordinoidut toimenpiteet monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. (Seppälä 2020.) SERkut-hankkeen innovaatioportfolio tulee kuvaamaan uusimaalaisten toimijoiden näkökulmia SER-kiertotalouden jaettuun haasteeseen, haasteen osa-alueisiin ja potentiaalisiin aloitteisiin, joiden avulla kokonaishaasteen eri osa-alueita kannattaisi lähteä taklaamaan.

Kirjoittajatiedot

Mikael Seppälä, erityisasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu YTM, KM, KTM, MBA

Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee SERkut-hankkeen projektipäällikkönä. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.