Kuvitellaanpa tilanne: Olet juuri saanut kutsun tuomioistuimeen. Ehkä pitkään velloneessa talokauppariidassasi ollaan pääsemässä ratkaisuun, ehkä joudut vastaamaan rattijuopumussyytteeseen, tai ehkä sinut on kutsuttu todistajaksi. Miltä sinusta tuntuu?

Moni meistä joutuu tai – näkökulmasta riippuen – pääsee elämänsä aikana oikeussaliin. Oikeussaliin astuminen on monelle uusi ja jännittävä tilanne. Päässä pyörii monia kysymyksiä: minkälaisia henkilöitä tapaan, kuka pääsee seuraamaan oikeudenkäyntiä tai voiko naapurini saada pyytämällä tietoonsa sen, että minua epäillään rikoksesta? Oikeudenkäynnin julkisuus ja henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset kuormittavat monia oikeudenkäyntiin osallistuvia, ja pahimmillaan epätietoisuus voi heikentää luottamusta tuomioistuimiin. Tuomioistuinten toiminnan asiantuntevuus on tärkeä luottamuksen edellytys, mutta kansalaisten on vaikea arvioida sitä. (Tala 2002, 16–17)

Näistä lähtökohdista käynnistyi projektimme Laurean YAMK-opintojaksolla ”Oikeusmuotoilu käytännössä” (5 op). Jakso on pakollinen osa Oikeudellinen erityisosaaminen ja oikeusmuotoilu -koulutusta. Se toteutetaan laurealaisen kehittämispohjaisen oppimisen hengessä aitoina työelämätoimeksiantoina, joihin teorioiden ja menetelmien opiskelu nivotaan.

Tavoitteemme oli selvittää, miten henkilötietojen käsittelystä voitaisiin kertoa tuomioistuinten asiakkaille selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti. Projektimme on kuvaava esimerkki oikeusmuotoilusta (legal design), jossa kehitetään muun muassa oikeudellisia dokumentteja, prosesseja ja palveluita käyttäjälähtöisen muotoilun keinoin (Hagan 2025). Toteutimme projektin kuuden opiskelijan ryhmänä. Artikkelin kirjoittajista Sampo Mielityinen ohjasi projektia opintojakson opettajana.

Löydä ja määritä: Mitä tietosuojahuolia tuomioistuimeen saapuvilla on?

Projektimme käynnistyi elokuussa 2024, kun tapasimme toimeksiantajaamme, Tuomioistuinvirastoa. Virastossa oli herännyt huoli erityisesti siitä, että tuomioistuinten asiakkailla on vaillinaisia ja osin jopa virheellisiä tietoja henkilötietojen käsittelystä. Toimeksiannon taustalla olivat tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset tietosuojasta viestimiselle: tiivis esitys, läpinäkyvä, helposti ymmärrettävä ja saatavilla oleva muoto sekä selkeä ja yksinkertainen kieli. Taustalla oli myös Tuomioistuinviraston pyrkimys rakentaa keskitettyjä digiasiointikanavia, minkä yhteydessä tietosuojainformointi tulisi toteuttaa keskitetysti kaikkien 36 tuomioistuimen osalta.

Toimeksiannon tarkoituksena ei ollut korvata tietosuojaselostetta, vaan luoda sen rinnalle yksinkertaistettu materiaali, jolla on mahdollista viestiä tietosuoja-asetuksen vaatimuksista selkeästi ja ymmärrettävästi. Tähän kaivattiin asiakaslähtöistä, muotoilussa käytetyn tuplatimanttimallin avulla toteutettua ratkaisua.

Löydä-vaiheessa tiimimme tutustui syvällisemmin olemassa olevaan tietoon esimerkiksi vertailuanalyysin (benchmarking) avulla. Vertailimme alan toimijoiden toteuttamia selkokielisiä ja visuaalisia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä materiaaleja. Lisäksi teimme verkkokyselyt käräjäsihteereille, oikeusaputoimistoille ja Tuomioistuinviraston koordinoimalle tuomioistuinten tietosuojaverkostolle. Vastauksia tuli paljon! Teimme myös suoria kohderyhmähaastatteluita sekä tuomioistuimessa asioineille henkilöille että heille, joilla ei ole aiempaa kokemusta tuomioistuimessa asioinnista. Näiden pohjalta muodostimme palvelupolkuja, joissa korostimme erityisesti henkilötietojen käsittelyyn liittyviä huolia ja epäkohtia.

Määritä-vaiheessa kokosimme havainnot yhteen. Millaiset huolet olivat päällimmäisiä asiakkailla ja tuomioistuinten työntekijöillä, ja mihin kaivattiin kipeästi ratkaisua? Tässä vaiheessa oikeudenkäyntien julkisuuteen liittyvät seikat, kuten asiakirjojen asianosaisjulkisuus, nousivat esille, vaikka osa vastaajista oli tietoisia oikeudenkäyntien julkisuudesta. Muodostimme suunnitteluajurit ja teimme empatiakartan, joiden pohjalta jatkoimme seuraavaan vaiheeseen.

Kehitä ja tuota: Millainen ratkaisu vähentää tuomioistuimeen saapuvien huolia?

Kehitä-vaiheessa lähdimme muotoilemaan ratkaisua, joka vastaa kohderyhmän haasteisiin. Pallottelimme kahden muotoilutuotteen välillä, sillä halusimme toteuttaa sekä toimeksiantajan tilaaman tietosuojatuotteen että laajemman, aineellisoikeudellisen materiaalin, joka palvelisi tuomioistuimen asiakkaita myös oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvissä seikoissa. Teimme monia eri versioita mahdollisesta julisteesta, esitteestä ja verkkopalvelusisällöstä. Testasimme eri tuoteversioita tuomioistuimen asiakkailla ja toimeksiantajan organisaatiossa. Testikierros, uusi versio, testikierros ja uusi versio.

Lopulta meidän oli valittava se tuoteversio, jonka pohjalta laadimme lopullisen muotoilutuotteen. Vaihtoehtoina oli tilaajalle tehty tietosuojatuote ja laajempi, myös oikeudenkäynnin julkisuutta käsittelevä tuote. Tässä kohtaa sparrailu tilaajan kanssa muodostui ratkaisevaksi tekijäksi, ja päätimme toteuttaa tilaajan näkemyksen. Lopullinen muotoilutuote keskittyi siten tietosuojakysymyksiin, ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat seikat rajattiin sen ulkopuolelle.

Lopullinen tuotteemme on henkilötietojen käsittelystä kertova tiivis, ymmärrettävä ja silmäiltävä juliste. Julisteen on tarkoitus toimia henkilötietojen käsittelyä selkeyttävänä materiaalina, ja sitä voidaan hyödyntää niin tuomioistuimissa esille asetettavana julisteena kuin asiakasmateriaalien liitteenä postitettavana versiona. Tämän lisäksi tuotimme tekstisisällöt verkkopalveluun noudattaen mobile first -periaatetta, jolla varmistimme sisältöjen silmäiltävyyden myös mobiililaitetta käytettäessä.

Projekti toteutettiin alle neljässä kuukaudessa. Tahti oli tiukka, mutta tiimimme oli erittäin motivoitunut ja osaamisemme täydensivät toisiaan. Palvelumuotoilun tuplatimanttimalli tarjosi projektille erinomaisen rungon, jonka avulla oli luonnollista edetä yksi vaihe kerrallaan (mallista ks. The Design Council 2025). Lopputuote toimitettiin Tuomioistuinvirastolle marraskuun 2024 lopussa, ja näillä näkymin julisteet tulevat käyttöön eri tuomioistuimissa kevään 2025 aikana.

Onnistumisen takeet: Käytännössä tärkeän ongelman ratkaisu yhteistyössä

Projektimme onnistumisen keskeinen kulmakivi oli sujuva yhteistyö toimeksiantajan kanssa. Myös projektin muotoiluvaiheiden mukaan ajoitetut opetuspäivät, opettajilta saatu palaute sekä muilta kurssilaisilta saatu sparraus ohjasivat projektia ja lisäsivät luottamusta tekemiseemme. Tärkein motivaattori projektillemme oli kuitenkin sen merkitys, eli mahdollisuus hälventää tuomioistuimessa asioivien henkilöiden huolta ja lisätä tietoisuutta henkilötietojen käsittelystä.

Oikeusmuotoilun oppiminen on jatkuvaa kehittymistä. Ei ole yhtä tiettyä pistettä tai kohtaa, jossa oppijasta tulisi “oikeusmuotoilija”. Olennaista on oppimisen prosessi, kokeileva ja tekevä ote sekä erilaisten ihmisten avoin yhteistyö ja viestintä. (Teninbaum 2024, 380–382) Tämä toteutui projektissamme erinomaisesti. Ryhmässämme oli Laurean eritaustaisten YAMK-opiskelijoiden ohella ristiinopiskelusopimuksen perusteella myös Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen opiskelijoita, mikä sopii oikeusmuotoilun henkeen: mikään yksittäinen koulutus tai ammattiryhmä ei “omista” oikeusmuotoilua, vaan vuorovaikutus rikastaa ajattelua ja tuottaa parempia ratkaisuja.

Kaiken kaikkiaan projektimme edustaa sekä onnistunutta kehittämispohjaista oppimista että oikeusmuotoilulle ominaista oikeudellisten sisältöjen selkeyttämistä ja oikeuden ihmislähtöisyyden vahvistamista.

Lähteet

• Hagan, M. 2025. Law by design. Viitattu 3.3.2025. https://lawbydesign.co/
• Tala, J. 2002. Luottamus tuomioistuimiin – mitä se on ja tarvitaanko sitä lisää? Lakimies 100 (1), 3–33.
• Teninbaum, G. H. 2024. The Peril and Promise of Certificates and Degree Programs in Legal Design. Teoksessa Kim, M., Jackson, D. & Rochielle Sievert, J. (toim.) Legal Design: Dignifying People in Legal Systems. Cambridge University Press, 378–382.
• The Design Council 2025. The Double Diamond. Viitattu 14.3.2025. https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/the-double-diamond/