“Koskaan et ole liian vanha toteuttamaan unelmiasi tai suuntaamaan uudelle uralle.”

Valmentava pedagogiikka toiminnan keskiössä

Työelämän digiosaajaksi –valmennuksessa keskityttiin opiskelijan yksilölliseen kasvuun, oppimiseen ja itseohjautuvuuteen, jotka ovat keskiössä valmentavassa pedagogiikassa. Valmennuksen tavoitteena oli tukea opiskelijaa kehittämään omia digi- ja tiedonhankintataitojaan, oman osaamisen tunnistamistaan ja huolehtimaan kokoisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. Valmennus perustui yhteistyöhön, dialogiin ja itseohjautuvuuteen, jossa opiskelijat olivat toiminnan keskiössä. Aikuisopiskelijoiden kanssa korostui heidän kokemuksensa merkitys oppimisprosessissa.
Valmennuksessa pyrittiin luomaan oppimistilanteita, joissa opiskelijat saivat mahdollisuuksia asettaa omia tavoitteitaan, arvioida omaa edistymistään ja kehittää omia ongelmanratkaisutaitojaan.

Valmentavassa pedagogiikassa kannustetaan opiskelijoita olemaan aktiivisia toimijoita omassa oppimisessaan. Se pyrkii myös tukemaan opiskelijoiden itsetuntemusta, itsearviointia ja itseluottamusta. Tämä vaatii valmentajilta ja ohjaajilta valmiutta kuunnella, ohjata ja kannustaa opiskelijoita heidän omassa oppimisprosessissaan. Tärkeää on myös antaa opiskelijoille mahdollisuus löytää itse ratkaisuja, oivaltaa asioita ja oppia virheistään. Valmentavassa pedagogiikassa opiskelijat etsivät tietoa, soveltavat sitä ja tekevät käytännön kokeiluja syventäen näin oppimaansa. Opiskelijat ottavat tällä tavoin itse vastuuta omasta ja yhteisestä oppimisesta. (Kavanagh, Gotwalt & Farrow 2023.)

“Valmentava pedagogiikka on muutakin kuin kädestä kiinni pitämistä.”

Tiimivalmentajan tehtävänä on mahdollistaa, tukea ja ohjata tiimien toimintaa. Tiimivalmentaja on valmentavalla otteella työskentelevä ohjaaja, jonka tärkeä tehtävä on olla tiimiä varten. Hän on tarvittaessa läsnä, antaa tiimille tilaa toimia ja luottaa tiimin kykyyn ratkaista haasteita. Keskeistä tiimivalmentajan roolissa on kuuntelu, reflektointi ja yhteenvetojen tekeminen. Lisäksi valmentaja toimii ryhmän innostavan työskentelyilmapiirin vahvistajana ja luovan työskentelyn sparraajana. (Tiimiakatemia Global 2021.)

Tiimioppiminen tapana toimia

Tiimioppiminen on sekä yksilöllisen, että yhdessä oppimisen väline. Tiimioppiminen on aktiivista sekä vuorovaikutteista yhdessä oppimista ja tekemistä. Siinä keskiössä ovat dialogi, käytännön tekeminen ja tiedonhankinta. Tiimioppimisen vahvuus on siinä, että sitä voidaan soveltaa hyvin monenlaisiin eri ympäristöihin ja erilaisille kohderyhmille. Tiimissä toimiminen perustuu tiimin jäsenten keskinäiseen luottamukseen. Luottamuksen syntymiseksi on pyrittävä yhteisymmärrykseen ja kyettävä ajattelemaan asioita yhteisestä näkökulmasta. (Partanen 2014.)

“Tiimioppiminen tuki digitaitojen kehittymistä”

Dialogi on ”yhdessä ajattelua”. Se rakentuu kuuntelevalle keskustelulle ja toisten avoimelle kohtaamiselle. Jokaisen näkökulma, kokemus ja tieto on tärkeä, joka mahdollistaa tiimille yhteisen ymmärryksen syventymistä. Dialogissa jokainen osallistuja on toisille ikään kuin peili omiin ajatuksiin. Dialogi kuuluu myös risteävät näkökulmat ja ihmisten erilaisuus. Kun eriävätkin mielipiteen uskalletaan sanoa, rakentuu luottamusta. Silloin voi syntyä parhaimmillaan uutta ja luovaa yhteistä ajattelua ja oppimista. (Isaacs 2001.)

Työelämän digiosaajaksi -valmennuksessa päätettiin alusta saakka hyödyntää valmentavaa pedagogiikkaa ja tiimioppimista (Tiimiakatemia Global 2021, 6). Valmennus rakennettiin tiimioppimisen hengessä. (Partanen 2016; Ristikangas & Ristikangas2011; Senge 1990.) Kun valmennuksen alustava idea oli saatu tehtyä, valmennusta kehitettiin yhdessä monialaisessa tiimivalmentajien työpajassa. Lisäksi työpajassa Tampereen yliopiston vaikuttavuusvalmentaja Leena Köppä visualisoi valmennuksen tavan toimia (Kuva 1.).

Kuvan 1 Tapa toimia -visualisointi, yhdessä oppiminen ja kokeilut ovat valmennuksen keskiössä. Kuvion kehämäiseen rakenteeseen on kuvattu valmennusprosessin mahdollistavat tekijät, kuten digitaalinen alusta, materiaalit, työelämän ja asiantuntijoiden hyödyntäminen, opiskelijat ja valmentajat. Nämä kaikki yhdessä mahdollistivat ytimessä tapahtuvan tiimioppimisen ja kokeilut. Tapa toimia -kuvan yhdessä luominen vahvisti yhteisen ymmärryksen ja sanoituksen syntymistä valmentajien ja opiskelijoiden kesken.

Käytännössä huomattiin, että tiimimäinen toimintamalli on usein persoonien yhteen sovittelua ja vaatii aikaa, jotta tiimi saavuttaa psykologisen turvallisuuden toimia itseohjautuvasti. Tiimityöskentelyssä dialogitaitoja, kuten esimerkiksi toisten kuuntelua ja kunnioitusta harjoitellaan, joka lisää luottamusta ja psykologista turvallisuutta.

Digiosaaminen vahvistuu tiimivalmennuksessa

Työelämän digiosaajaksi -valmennus oli kokonaisuus, jossa yhdistyivät digitaitojen oppiminen, uraohjaus ja hyvinvointi. Valmennuksen laajuus oli 10 opintopistettä ammattikorkeakoulun opintoja. Valmennukseen osallistuja pääsi kehittämään työelämässä tarvittavia digitaitoja. Valmennuksessa sai lisäksi myös uraohjausta mielekkään työuran rakentamiseen sekä eväitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen koko valmennusprosessin ajan. Työelämän digiosaajaksi -valmennus rakentui henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta, valmennuspäivistä sekä niiden välissä tapahtuvasta yksilö- ja tiimityöskentelystä sähköisellä oppimisalustalla. Lähipäivissä työskenneltiin yhteistoiminnallisesti ja käytiin dialogista keskustelua. Kuvassa 2 on kuvattu Työelämän digiosaajaksi -valmennuksen vaiheet. Tarkemmin pääset tutustumaan valmennusprosessiin valmennuksen käsikirjasta.

Valmennusprosessin tuotokset ja tulokset

Työelämän digiosaajaksi –valmennuksessa tuotettiin ja hyödynnettiin monipuolisesti valmennusprosessia vahvistavia digitaalisia työkaluja. Digitestien avulla seurattiin yksilön digitaitojen kehitystä valmennuksen eri vaiheissa. Digitaalisen hyvinvointitikkataulun avulla osallistujat saivat kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Digitaalisen urasuunnittelutyökalun ja G.R.O.W tavoitteenasettelumallin (Whitmore 2009) avulla osallistujat pääsivät suunnittelemaan ja rakentamaan itselleen mielekästä työuraa. Osana valmennusta kehitettiin puoliautomaattista uraohjausta. Kokemuksia puoliautomaattisesta uraohjauksesta voit lukea lisää tästä.

Valmennuksen aikana tuotettiin lisäksi digitaalinen ja manuaalinen valmennuksen käsikirja oppimisen tueksi. Käsikirjassa on kuvattuna valmennuksen sisällöt, pedagogiset ratkaisut ja tapa toimia sekä avattu digitaitojen, hyvinvoinnin ja urasuunnittelun etenemisen prosessit.

Valmennuksen jälkeen yli puolet osallistujista pääsi työhön tai koulutukseen. Lisäksi valmennuksen aikana perustettiin lisäksi kaksi uutta yritystä.

Tiimioppimisesta positiivista palautetta

Digitikkaat –hankkeessa rakennettu Työelämän digiosaajaksi –valmennusmalli oli toimiva kokonaisuus, joka mahdollisti digitaitojen kehittymisen, uuden mielekkään työuran rakentamisen ja niitä tukevan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioimisen. Tiimioppiminen tapana toimia ja valmentava pedagogiikka osoittautuivat toimiviksi pedagogisiksi ratkaisuiksi yli 45-vuotiaille aikuisopiskelijoille. Valmentajien näkökulmasta oli hienoa huomata, miten ennakkoluulottomasti yli 45-vuotiaat uskalsivat lähteä haastamaan omia digitaitojaan, työskentelemään tiimeissä sekä rakentamaan itselleen uutta mielekästä urapolkua.

Alla valmennuksen lainauksia siitä, mitä he saivat valmennukselta ja kenelle he suosittelisivat tämän tyyppistä valmennusta:

”Suosittelisin Ihmisille, jotka haluaa vahvistaa omia digitaitoja ja parantaa työnhakutaitoja.”

”Oli hyvä käydä läpi omaa työuraa ja lähteä hakemaan rohkeammin uutta Suuntaa.”

”Tiimioppiminen on ollut erittäin hyvä tapa oppia. On ollut hedelmällistä jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Oppiminen tiimissä on syventänyt oppimista.”

Ryhmämuotoisen ohjauksen malli Digitikkaat –hankkeessa

Digitikkaat –hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka päätavoite oli tukea osallistujien työllistymistä digitaitoja valmentamalla. Kohderyhmiä oli kolme: itsensä työllistäjät (Haaga-Helia), yli 45-vuotiaat työttömät työnhakijat (Laurea) ja työttömyysuhan alla olevat valmistuvat nuoret (Metropolia).

Digitikkaat hankkeen Laurean osahankkeessa kehitettiin ryhmämuotoisen ohjauksen malli, joka sai nimekseen Työelämän digiosaajaksi –valmennus. Valmennuksen kohderyhmänä olivat yli 45-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat, jotka kokivat omissa digitaidoissaan kehittämisen varaa. Osallistujien rekrytointi tehtiin yhteistyössä Työllisyys Espoon kanssa. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi valmennusta, joista ensimmäinen syksyllä 2022 ja toinen keväällä 2023.

Lähteet:

• Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Helsinki: Kauppakaari.
• Koivunen, U-M & Miettinen, E-M. 2018. Valmennusta työllisyyden hoitoon. Teoksessa Koivunen, U-M (toim.) Osallista – kokeile – kehitä! Tuttu –6 Aika -hanke työllisyyspalveluiden kehittämisessä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 103.
• Kavanagh, S., Gotwalt, E. & Farrow, J. 2023. Practice-based coaching for project-based teaching: Understanding relationships between coaching practice and teaching practice. Teaching and Teacher Education, 132 (2023)104255.
• Kumpulainen, K., Rajala, A., & Paananen, M. 2015. Valmentava pedagogiikka ja dialoginen oppiminen. Teoksessa T. Räty & T. Sarala (toim.), Oppimisen rajapinnoilla: Dialogisia ja refleksiivisiä käytäntöjä (s. 24-44). Jyväskylä, Finland: PS-kustannus.
• Partanen, J. 2014. Välähdyksiä yksilön oppimisesta. Jyväskylä: Partus. Partanen, J. 2018. Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Jyväskylä: Partus.
• Senge, P. M. 1990. The Fifth Discipline. The art and practice of the learningorganization, London: Random House
• Tiimiakatemia Global, 2021. Opettajasta tiimivalmentajaksi, kokeile tiimioppimista. Partus Oy.
• Varjonen, K & Virtanen, L. 2023. Digitaalinen oppijakokemus – 8 tapaa opiskelijan aktivointiin opintojakson aikana. Laurea Journal. Viitattu 25.10.203.
• Varjonen, K., Virtanen, L, Stepanoff, J., Halmela, J. & Lehtonen, S. 2023. Kokemuksia puoliautomaattisesta uraohjauksesta Digitikkaat –hankkeessa. Laurea Journal. Viitattu 8.11.2023
• Whitmore, J. 2009. Coaching for Performance: Growing Human Potential and Purpose—The Principles and Practice of Coaching and Leadership. 4th Edition. London: Nicholas Brealey Publishing.