Mietitkö mitä tarkoittaa se, että pesuaineella saa 50 % paremman pesutuloksen? Kuka väittää ja millä perusteella, puolet parempi pesutulos mistä määrästä vai kenties verrattuna naapuriin? Onko tulos syntynyt yhdessä testissä vai onko pesutuloksen parantumista seurattu pitkään laboratoriossa? Väitteitä perustellaan laajasti eri yhteyksissä numerotiedoilla, tilastotiedoilla ja niistä tehdyillä analyyseillä. Tilastojen lukutaito pitäisi olla jokaisen taito niin arjessa kuin opinnoissa.

Tarvitsemme monenlaista lukutaitoa

Yksinkertaisimmillaan lukutaito tarkoittaa taitoa tulkita kirjoitettua kieltä. Tieteen termipankin mukaan se on ”taito dekoodata ja tulkita tekstejä tarkoituksenmukaisella tavalla”. Siihen kuuluu taito ymmärtää, eritellä, tulkita ja arvioida. (TEPA-termipankki.) Lukutaito on kansalaistaito. Myös numerolukutaidon pitäisi olla kansalaistaito. Numerolukutaito on taito ymmärtää, tulkita ja arvioida numeerisen tiedon merkityksen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Siinä ymmärretään lukujen välisiä yhteyksiä ja osataan tehdä päättelyjä. (Alastalo & Borg 2010; Hoffren 2023.) Numerolukutaitoa tarvitaan esimerkiksi, kun tulkitaan kyselytutkimusten tuloksia ja graafeja tai työelämän numeerista tietoa toiminnan arvioinnissa ja vertailussa.

Numerolukutaito on tilastojen luku- ja käyttötaidon perusta. Sitä tarvitaan tilastojen tulkitsemiseen. Tilastoissa on kyse ilmiöistä ja mielipiteistä määrätyssä kontekstissa. Tilastot ovat ”aikaan sidottuja, säännöllisesti toistuvia ja ajantasaisia” (Alastalo & Ellonen 2021). Tilastojen lukutaidosta on useita määritelmiä. Yleisesti niihin kuuluu henkilön kyky tulkita ja arvioida kriittisesti tilastotaulukoiden ja -kuvioiden välittämää tietoa sekä ymmärtää, mikä taho on kerännyt tiedot ja mikä on konteksti. Tilastojen lukutaito -käsitteeseen voidaan sisällyttää myös tilastotieteen peruskäsitteiden ymmärtäminen (esimerkiksi keskiarvo, jakauma, prosentti, virhemarginaali), graafien ja taulukoiden tulkitseminen sekä osaaminen kertoa oikein sanallisesti numeerisesta tiedosta. (Hidayati, Waluya, Rochmad & Wardono 2020; Hoffren 2023.)

Tilastojen lukutaito auttaa tekemään johtopäätöksiä esitetyistä tiedoista, jotka usein pohjautuvat tilastoista tehtyihin väitteisiin. Esimerkiksi arjessa digitaalinen media esittää numeerista tietoa ja graafeja päivittäin, useasti perustuen erilaisiin tilastoihin. Tilastojen lukutaitoa tarvitaan opiskelussa, työelämässä ja omassa arkielämässä.

Opiskelijoiden tilastojen lukutaidon kehittäminen

Tilastojen lukutaito on tärkeä osa opiskelijoiden osaamista. Jotta oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä on paikkansa pitävää tietoa, opiskelijoiden pitää osata tulkita kvantitatiivisten tutkimusten tilastoja, mutta myös tarkastella kvalitatiivisissa tutkimuksissa lähteinä käytettyä tilastotietoa ja niiden visualisointeja. Opiskelijat viittaavat töissään tilastoihin ja graafeihin, joita löytyy organisaatioiden ja hallinnon raporteista sekä selvityksistä. On oleellista tunnistaa luotettava tilastotieto verkon tietotulvasta ja ymmärtää oikein esimerkiksi uutisvirran graafeja. Tilastojen lukutaito ja kriittinen lukutaito liittyvät toisiinsa. Okein tehtyä tilastoa voidaan tarkoituksellisesti tai tahattomasti tulkita sekä kuvata harhaanjohtavasti. (Hidayati ym.2020; Piela 2021.)

Opiskelijoiden tulee selvittää, kuka on kerännyt tilastot ja mitä keruumenetelmää on käytetty. Yritysten ja järjestöjen tilastot eroavat viranomaisten keräämistä virallisista tilastoista, joista aina löytyy laatuselostus. Opiskelijoiden tulee ymmärtää erilaisten tilastokeruumenetelmien vaikutus tulkintaan, kuten voiko tilastoista kerrottuja väitteitä yleistää vai edustavatko ne vain tietyin kriteerein valittua vastaajajoukkoa. Väitteistä on tarkasteltava ilmaisuja, kuten tilastollisesti merkittävät, keskiarvo, vaikuttaa. Tilastografiikassa on oleellista tarkastella mitta-asteikkoa ennen kuin päättelee, mitä grafiikka kertoo. (Koga 2022.) Mitta-asteikkoa muuttamalla muutokset näyttävät suuremmilta tai pienemmiltä ja värien käytöllä voi vaikuttaa hahmottamiseen (Piela 2021).

Tilastot tiedonlähteenä

Suomen tilastotoimi koostuu 13 virastosta ja laitoksesta, jotka tuottavat tilastoja Suomen viralliseen tilastoon (SVT). Tilastolaki määrittelee tätä toimintaa. Puolueettomasti ja tieteellisesti hyväksytyin menetelmin tuotettu tieto kuuluu luotettaviin yhteiskunnallisen faktatiedon lähteisiin. Esimerkkejä tilastoviranomaisista ovat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos ja Suomen ympäristökeskus (Syke). (Alastalo & Ellonen 2021; Hoffren 2023.) Tilastokeskuksen sivut ovat aarreaitta opiskelijalle. Tilastokeskuksella on verkossa myös Tilastokoulu itseopiskeluun ja eri aloille soveltuvia analyysejä sisältävä lehti Tieto & trendit. EU:n tilastoviranomainen Eurostat tarjoaa Euroopan maita koskevaa tilastotietoa ja analyysejä.

Julkisen sektorin toimijat tuottavat paljon tilastotietoa ja analyysejä, jotka ovat avoimesti kaikkien käytössä. Lisäksi ne tuottavat niin sanottua avointa dataa eli digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota, jota voi käyttää, kun lähde mainitaan. Avoin data on yleensä tilastollisessa muodossa. Kun opiskelijalla on tilastojen lukutaitoa, hän voi soveltaa avointa dataa omasta näkökulmastaan. Laurea-kirjaston LibGuidessa on linkkejä niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin tilastotiedon lähteisiin ja opas avoimesta datasta.

Myös muut organisaatiot julkaisevat tilastoja ja niiden pohjalta koostettuja raportteja. Esimerkkeinä voi mainita Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimukset, Tehyn ja Lääkäriliiton kyselytutkimukset ja Suomen yrittäjien gallupit pk-yrittäjille. Monet tahot julkaisevat barometreja eli kyselytutkimuksia, jotka mittaavat asenteita ja mielipideilmastoa. Tunnettu toistuva kyselytutkimus on eurobarometri.

Silloin kun opiskelijalla on tilastojen lukutaitoa, hän voi hyödyntää kerättyä tietoa ja valmiita analyyseja. Niistä saa oppimistehtäviin vakaata, luotettavaa pohjaa ja itselle laajempaa ymmärrystä omasta aihepiiristä. Kun opiskelijalla on kriittinen ote mukana tilastojen lukutaidossa ja hän tuo esiin tiedon tuottajan ja ymmärtää kontekstin, monen eri tahon tuottama tieto rikastuttaa oman aiheen pohjustusta. Avointa dataa puolestaan oikein soveltamalla saa juuri omaan aiheeseen räätälöityä tietoa. Tilastojen lukutaidon karttumista voi edistää opetuksessa esimerkiksi edellyttämällä oppimistehtäviin lähteen, josta on poiminut tilastotietoa. Tiedonhankinnan ohjauksissa tulee kertoa ohjattaville tilastotiedon erilaisista lähteistä ja tällä tavoin lisätä tietoisuutta mahdollisuudesta löytää omaan tilanteeseen sopivaa tausta-aineistoa.

Lähteet

• Alastalo, M. & Borg, S. 2010. Numerolukutaito. Teoksessa Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. Viitattu 2.5.2025.
  https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/numerolukutaito/numerolukutaito_tiedonkeruu/
• Alastalo, M. & Ellonen, N. 2021. Tilastot tutkimuksessa. Teoksessa Kvantitatiivisen tutkimuksen käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoasiakirja [ylläpitäjä ja tuottaja]. Viitattu 2.5.2025
  https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/tilastot/tilastot-tutkimuksessa/
• Hindayati, N. A., Waluya, S. B., Rochmad, Wardono. W2020. literacy : what, why, how? J. Phys.; Conf. Ser. 1613 012080. Viitattu 2.5.2025
  https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1742-6596/1613/1/012080/pdf
• Hoffren, J. 2023. Tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalaistaito. Dimensio Viitattu 2.5.2025. https://dimensiolehti.fi/tilastojen-luku-ja-kayttotaito-on-tarkea-kansalaistaito/
• Koga, S. 2022. Characteristics of statistical literacy skills from the perspective of critical thinking. Teaching Statistics, 44 (2), 59-67. Viitattu 2.5.2025. DOI:10.1111/test.12302
• Piela, P. 2021. Luotettavakin tieto vääntyy virhetulkinnoiksi – tilastollinen lukutaito auttaa välttämään sudenkuopat. Tietoasiantuntija, 1. Viitattu 2.5.2025
  https://www.tietojohtaminen.com/sites/default/files/piela-ta1-2021.pdf
• TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Sanastokeskus. Viitattu 2.5.2025. https://termipankki.fi/tepa/fi/