Suomi on asettanut tavoitteeksi, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menojen bruttokansantuote-osuus nousee neljään prosenttiin. Tätä pidetään tärkeänä, mikäli haluamme pärjätä globaalissa kilpailussa ja pitää osaamistasomme korkealla. Tohtoreilla on keskeinen rooli juuri uuden tiedon tuottamisessa: tuleehan tohtoreiden osata esittää juuri uutta, luotettavaa, tieteellistä tietoa. Lisäksi tutkijakoulutus antaa useita vahvuuksia, kuten analyyttisyys, systemaattisuus ja kokonaisuuksien hallinta, joita arvostetaan työelämässä.
OKM asetti elokuussa 2020 työryhmän laatimaan tilannekuva tohtorinkoulutuksesta ja tutkijanurista. Erityisenä painopisteenä oli pohtia miten tehostaa tohtorien työllistymistä yliopistojen ulkopuolelle ja esittää toimenpiteitä tohtorien osaamisen hyödyntämiseksi laajemmin elinkeinoelämässä. Kirjoittaja oli mukana työryhmässä tuomassa ammattikorkeakoulujen ääntä ja näkemystä, sillä tohtoreilla on merkittävä rooli myös ammattikorkeakoulujen uudistamisessa ja kehittämisessä.
Tohtoreiden tekemän työn osuus on kasvanut ammattikorkeakouluissa merkittävästi
Tohtoreiden määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Suomessa valmistuu nykyisin vuosittain lähes 2000 tohtoria ja he työllistyvät hyvin. (Holopainen 2017) Tohtoreiden tekemien T&K-henkilötyövuosien suhteellinen osuus on kasvanut ammattikorkeakouluissa keskimäärin merkittävästi 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa osuus oli 7 %, minkä jälkeen se on enemmän kuin tuplaantunut 2020-luvulle tultaessa (Taulukko 1).
Taulukko 1. Tohtoreiden tekemien T&K-henkilötyövuosien suhteellinen osuus (%) on kasvanut 2000-luvulla lähes kaikilla sektoreilla. (OKM 2021)
Valtakunnallisessa vertailussa Laureassa on tohtoreiden suhteellinen osuus TKI-työstä ollut merkittävästi matalampi kuin keskimäärin ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2019 Laureassa tohtorien tekemästä työstä vain noin 2 % kohdistui TKI-työhön (Vipunen). Tätä tietoa vasten on perusteltua ja ymmärrettävää, että Laureassa on sittemmin lähdetty kasvattamaan TKI-työn määrää ja vaikuttavuutta lisäämällä myös tohtoreiden tekemän TKI-työn määrää.
Tutkijoiden urajärjestelmiä ammattikorkeakouluissa kehitetään
Yliopistoissa on käytössä tutkimushenkilökunnalle neliportainen uramalli. Ensimmäiselle portaalle sijoittuvat mm. tutkijakoulutettavat ja nuoremmat tutkijat. Toinen porras edustaa mm. tutkijatohtoreita ja kolmas mm. yliopistonlehtoreita. Ylin, neljäs porras, on professoreiden, akatemia- ja tutkimusprofessoreiden ja tutkimusjohtajien tasoa. Portailla ylöspäin siirryttäessä henkilöiden määrä vähenee ja sukupuolijakauma muuttuu miesvaltaisemmaksi. Urajärjestelmät ovat tutkijanurien kannalta tärkeä asia ja siksi se on tarkastelun ja kehittämisen kohde jatkuvasti. (OKM 2021)
Ammattikorkeakouluissa ei yleistä uramallia tutkijoille ole vielä lanseerattu. Yhtenä syynä on luonnollisesti se, että ammattikorkeakouluissa on painotettu kehittämistyön merkitystä ja tutkimustyö on nähty pääasiallisesti yliopistojen tehtävänä.
Laurea on ottanut 2021 aikana käyttöönsä kolmiportaisen uramallin tutkijoille (Kuva 1). Sen ensimmäinen taso on tutkijoille, jotka ovat väitelleet, mutta joiden tutkimuskokemus on vielä verrattain lyhyt. Seuraava taso on erikoistutkijoille, joille vaatimustaso on jo korkeampi. Ylin taso on johtaville tutkijoille ja tälle tasolle ei rekrytoida suoraan vaan eteneminen tapahtuu ainoastaan etenemisarvioinnin kautta. (Laurea 2021.)
Kuva 1. Tutkijan urapolku Laureassa. (Laurea-ammattikorkeakoulu)
Samaan aikaan joissakin ammattikorkeakouluissa on otettu käyttöön erilaisia tutkijanuramalleja, jotka poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön johtavan tutkijayliopettajan nimikkeen, jolla mahdollistetaan henkilöiden tieteenalat ja organisaatioiden rajat ylittäviä laajoja tutkimuskokonaisuuksia (HAMK 2020).
Tohtorit yleisesti Laureassa
Syyskuun 2021 tietojen mukaan Laureassa työskentelee yhteensä 68 tohtoria. Heistä valtaosa (46) työskentelee toimihenkilöryhmässä opetushenkilöstö. Valtaosalla yliopettajista on tohtorin tutkinto ja moni heistä työskentelee myös TKI-tehtävien parissa. Pienempi osuus tohtoreista työskentelee toimihenkilöryhmässä TKI-henkilöstö (12) tai muu henkilöstö alla (10). Tällä hetkellä Laurean koko henkilöstö on 629. (Rieppo 2021.)
Laurean tohtoreista valtaosalla, 37 %, on filosofian tohtorin tutkintonimike. Seuraavaksi eniten keskuudessamme on kauppatieteen tohtoreita, joita tohtoreistamme on 19 %. Kolmanneksi suurin tutkintonimikkeiden luokka on tekniikan tohtorit, 12 %. (Rieppo 2021.) Tätä voi ehkä pitää hieman yllättävänä, koska Laureassa ei opeteta tekniikan aloja lainkaan.
Dosentteja, eli henkilöitä, jolla on dosentin arvo (dosentuuri) jossakin yliopistossa, on henkilökunnastamme kahdeksan (Rieppo 2021). Muodollisesti dosentin arvoon kuuluu oikeus antaa omalla alallaan opetusta yliopistossa kaikilla tasoilla, vaikka henkilö ei olisikaan yliopiston työntekijä.
Onko sinulla tohtoriopinnot kiikarissa, laurealainen?
Laureassa on henkilökunnassa monia, joilla on kiinnostusta ja edellytyksiä jatko-opintoihin. Koska ammattikorkeakoulut eivät myönnä lisensiaatin tai tohtorin tutkintoja, on tärkeää, että henkilö tekee jatko-opintojaan hänelle sopivaan yliopistoon. Tutkimustyön osalta erityisesti hanketyö parhaimmillaan mahdollistaa rahoitetun tutkimuksen tekemisen työajalla ammattikorkeakoulussakin, mikä palvelee tohtorin tutkinnon saavuttamista.
Laurea on päättänyt mahdollistaa YAMK-taustaiselle henkilökunnalle jatkotutkinnon suorittamisen yhteistyössä kansainvälisen kumppaniyliopiston kanssa. Yliopisto Estonian Business School (EBS) ja Laurea järjestävät sisäisiä hakukierroksia, joiden kautta valitaan laurealaiset ehdokkaat, joista EBS valitsee tohtoriopiskelijat. Ensimmäinen tohtoriopintoja ohjaavista on yliopistosta ja toinen ohjaaja Laureasta. Tällä hetkellä EBS:n jatko-opiskelijoina on viisi laurealaista ja ensimmäiset tohtorit tätä kautta valmistunevat muutaman vuoden kuluttua. (Hytönen 2021.)
Yhteenveto
Laureassa työskentelee joukko tohtoreita erilaissa opetus-, TKI- ja hallinnon tehtävissä. Aiemmin tohtorien tekemän TKI-työn suhteellinen määrä on Laureassa ollut alle valtakunnallisen keskiarvon verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin, mutta nyt tohtorien määrää on määrätietoisesti kasvatettu. Joukko on saanut vahvistusta erityisesti 2021, kun uusia tutkijoita ja erikoistutkijoita palkattiin kaikkiin kolmeen Laurean tutkimusohjelman mukaisiin tehtäviin. Tämä mahdollistaa entistä korkeatasoisemman tutkimuksen tekemisen Laureassa, mikä edelleen mahdollistaa entistä korkealaatuisempaa opetusta korkeakoulussamme. Tohtoreilla on keskeinen rooli myös Laurean uudistajina.
Tämä artikkeli on ensimmäinen osa tohtorien työstä ja kouluttautumisesta kertovaa artikkelisarjaa.
Lähteet ja kirjallisuus:
