Toimeentulovaikeudet ovat vahvasti yhteydessä lastensuojelun tarpeeseen ja perheet, joissa on taloudellisia vaikeuksia ovat yliedustettuna lastensuojelupalveluissa. Taloudellisen tuen lisääminen köyhille perheille voi vaikuttaa myönteisesti lasten kasvuolosuhteisiin sekä estää lasten kaltoinkohtelua ja lastensuojelun interventioiden tarvetta. Vaikka sosiaalityöntekijät uskovat taloudellisen tuen merkityksellisyyteen osana ennaltaehkäisevää lastensuojelua, tutkimustulokset osoittavat myös aiheen kiistanalaisuuden.

Köyhyys ennalta ehkäisevän lastensuojelun haasteena

Kansainvälisten vertailujen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien lasten osuus on Suomessa Euroopan unionin maista toiseksi alhaisin (Eurostat, 2022). Kuitenkin myös Suomessa köyhyys koskettaa tuhansia lapsia. Vuonna 2021 pienituloisissa asuntokunnissa oli yhteensä 121 800 lasta eli 11,9 % kaikista lapsista (Suomen virallinen tilasto).

Tilastoissa köyhyys määritellään tulojen kautta, jolloin köyhyysrajana yleensä on 60 % mediaanituloista. Kuitenkin köyhyys on moniulotteinen ilmiö, eikä se tarkoita pelkästään aineellista puutetta, vaan usein siihen yhdistyy myös kokemus siitä, että jää yhteiskunnan ulkopuolella. Se voi rajoittaa ihmissuhteita ja monia arkisia valintoja. Useat kansainväliset tutkimukset myös osoittavat, että aineellinen puute voi vaikuttaa haitallisesti lasten terveyteen ja lisätä lasten kaltoinkohtelun riskiä. Niinpä kysymys lapsiperheiden taloudellisesta tukemisesta on olennainen myös ehkäisevän lastensuojelun kannalta.

Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa sosiaalityön tutkimushankkeessa Kunnallinen toimeentulotuki ehkäisevän lastensuojelun välineenä (1.11.2021-31.12.2023) tarkasteltiin hyvinvointialueiden vastuulla olevaa täydentävää toimeentulotukea. Kansaneläkelaitoksen myöntämä perustoimeentulotuki perustuu tuloja ja menoja koskevaan laskelmaan, kun taas täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää harkinnan mukaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin tarpeellisiin menoihin toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (Laki toimeentulotuesta 20.12.1997/1412, 7 c §.) Hankkeessa on analysoitu sitä, voidaanko täydentävän toimeentulotuen avulla ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Aihetta on lähestytty Itä-Suomen yliopistossa kuntatason tilastollisen analyysin avulla sekä Laurean tutkijatiimissä sosiaalityöntekijöitä haastattelemalla. Lisäksi käytettiin Policy Lab -työskentelyä, jossa tuotettua tutkimustietoa törmäytettiin käytännön työympäristössä Kymenlaakson hyvinvointialueella yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kanssa.

Tutkimushaastattelut ja niiden tulokset

Hankkeessa tekemämme kuntatason tarkastelu osoittaa, että täydentävä toimeentulotuki voi lieventää köyhyyden vaikutusta lastensuojelun tarpeeseen (Toikko et al., 2022). Lähempään tarkasteluunHaastattelututkimukseen valitsimme mukaan 12 eri kokoista kuntaa eri puolelta Suomea siten, että otoksen muodostamisessa kunnat jaettiin ensiksi neljään klusteriin lastensuojeluilmoitusten suhteellisen määrän ja kunnissa myönnetyn täydentävän toimeentulotuen suhteellisen määrän perusteella. Kustakin klusterista valittiin tutkimukseen kolme kuntaa. Kunnissa todettiin olevan suurta vaihtelua sekä lastensuojelun kysynnän että täydentävän toimeentulotuen suhteen.

Tutkimuksessamme tarkastelimme kokeneiden sosiaalityöntekijöiden haastattelujen (N=23) avulla sitä, millaisten polkujen kautta täydentävän toimeentulotuen vaikutus lastensuojelun tarpeeseen välittyy. Saamiemme tulosten mukaan kysymys on kiistanlainen sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Usein riskitilanteissa olevien perheiden haasteet ovat monimutkaisia ja pahimmillaan taloudelliseen tukemiseen keskittyminen voi piilottaa näkyvistä perheen psykososiaaliset ongelmat tai jopa pahentaa niitä.

Kuitenkin tutkimus toi näkyviin erilaisia polkuja, joiden kautta toimeentulotuki voi vähentää lastensuojelun tarvetta. Vaikutukset ilmenevät materiaalisella tasolla, kuten asumisen turvaamisena, kun perhettä uhkaa häätö maksamattomien vuokrien takia. Psykososiaalisen tason vaikutuksia ovat muun muassa perheiden taloudellisen stressin vähentäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Yhteisöllisellä tasolla taloudellinen tukeminen voi vahvistaa perheiden sosiaalista osallisuutta esimerkiksi mahdollistamalla lapsen harrastukset. Lisäksi toimeentulotukeen liittyvä arviointiprosessi voi lisätä sosiaalipalveluiden sisäistä yhteistyötä ja edistää suunnitelmallista sosiaalityötä.

Yleisellä tasolla tuloksemme antavat viitteitä siitä, että taloudellisen tukemisen kautta voidaan tukea riskitilanteessa olevia perheitä sekä ehkäistä lastensuojeluinterventioiden tarvetta. Tämä yhteys on nähtävissä sekä yksilöllisellä tasolla että yhteiskunnallisella tasolla. Taloudellinen tukeminen on kuitenkin nähtävä vain yhtenä sosiaalityössä käytössä olevana välineenä. Keskeisellä sijalla ovat psykososiaaliset palvelut ja suunnitelmallinen sosiaalityö.

Tutkimustulosten perusteella laaditut suositukset

Hankkeen tutkimustulosten sekä Policy Lab -prosessin perusteella on laadittu suositukset, jotka on suunnattu erityisesti päättäjille, sosiaalipalveluiden johtajille sekä sosiaalityön ammattilaisille, mutta ne ovat hyödynnettävissä laajemminkin hyvinvointialueilla. Suositusten mukaan (Policy Brief – tutkittua… 2023):

• Hyvinvointialueiden tulee yhdenmukaistaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiskäytännöt. Tällä hetkellä joissakin kunnissa täydentävää toimeentulotukea saavien osuus perustoimeentulotuen saajista on 10 prosenttia ja toisissa kunnissa osuus saattaa olla yli 30 prosenttia. Erilaiset käytännöt asettavat kuntien asukkaat eriarvoiseen asemaan.
• Hyvinvointialueiden tulee panostaa suunnitelmalliseen lapsiperheiden täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Suunnitelmalliseen sosiaalityön toteutumiseen tarvitaan riittävät ja yhdenmukaiset resurssit. Kuntatasolla on edelleen varsin suuri vaihtelu sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärien suhteen.
• Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön yhteistyötä tulee kehittää erityisesti taloudellisen avustamisen näkökulmasta. Lastensuojelu ja lapsiperheiden palvelut tarvitsevat laajemmat oikeudet taloudelliseen tuen myöntämiseen. Lisäksi taloudellisessa avustamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi taloussosiaalityön viitekehystä.
• Lastensuojelutarpeen ehkäisy on monitahoinen asia. Toimeentulotuki on vain yksi merkittävä osa ehkäiseviä toimia. Sen lisäksi tarvitaan hyvin toimivia lapsiperheiden peruspalveluita, mutta myös järjestöjen tuottamia monipuolisia lasten harrastusmahdollisuuksia.

Suositusten tarkoituksena on kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalityön toimeentulotuen myöntämisen käytäntöjen valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen ja vaikuttavuuteen lastensuojelutarpeen ehkäisemisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan perheiden, lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja myös taloudellisesti kannattavaa (ks. Halme & Perälä 2014). Suosituksemme haastavat sekä hyvinvointialueita, poliittisia päättäjiä että sosiaalialan tutkijoita ja kehittäjiä.

Lähteet:

• Eurostat. 2022. Children in poverty or social exclusion. European Union. Viitattu 27.10.2022.
• Halme, N., Perälä, M. & Kanste, O. 2014. Lasten ja perheiden palvelujen saavutettavuus ja avun riittävyys – rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi/The accessibility of services for children and families and sufficiency of support – development and evaluation of the structural equation model. Hoitotiede, 26(3), 217.
• Laki toimeentulotuesta 20.12.1997/1412
• Policy Brief – tutkittua tietoa toimeentulotuen yhteydestä lastensuojelun kysyntään. 2023.
• Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2021. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 15.11.2023.
• Toikko, T., Seppälä, P. & McLaughlin, T.C. 2022. Additional income support buffers the demand for child protection services at the municipality level. International Journal of Social Welfare. Viitattu 16.11.2023.