Marraskuussa 2020 aloitti Lohjan kampuksella liiketalouden koulutuksen ns. TOPI-ryhmä, eli opiskelijaryhmä, jonka valinnassa ja toteutuksessa painottuvat opiskelijan mahdollisuudet opinnollistaa omaa työtään (Seppä-Kortelainen, Kaunio & Pahkin, 2021). Opiskelijoiden ohjaus alkoi opiskelijoiden henkilökohtaisella oppimis- ja urasuunnittelulla (HOPS) minkä tuloksena jokaiselle opiskelijalle rakennettiin oma henkilökohtainen opintopolku. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekemisessä kiinnitettiin huomioita aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja opiskelijan mahdollisuuksiin kehittää puuttuvaa osaamista toteuttamalla erilaisia projekteja omalla työpaikallaan.

Koska opiskelijoiden lähtökohdat ja mahdollisuudet oman työn opinnollistamiseen olivat erilaisia, vaati opiskelijoiden ohjaus myös uusia käytäntöjä. Toteutusten ohjausten suunnittelussa hyödynnettiin Peer to Peer (P2P) toimintamallissakin käytettävää toisilta vertaisiltaan oppimisen periaatetta ja näkemystä opettajasta ohjaajana, kasvun mahdollistajana (Koivukangas ym. 2018). Toisin kuin P2P-mallissa TOPI-opiskelijat työskentelevät kukin omien projektien parissa. Opiskelijoita yhdistäväksi tekijäksi valittiin heidän kiinnostuksensa kehittää osaamistaan opetussuunnitelmassa olevien täydentävien aihekokonaisuuksien mukaisesti (esim. Asiakkuus- ja markkinointiosaaminen) joiden perusteella muodostettiin opintopiirit.

Opintopiirit itseohjautuvan oppimisen alustoina

Alun perin opintopiirit ajateltiin toimivan yleisen opinto-ohjauksen alustana, jossa yhdessä keskusteltaisiin opintojen suunnitteluun ja etenemiseen liittyvistä asioista. Käytännössä opintopiirit toimivat tässä tarkoituksessa vain ensimmäisen lukukauden ajan. Alussa opettaja oli aktiivisesti mukana opintopiirien toiminnassa, mutta hyvin nopeasti opintopiirit alkoivat toimia itseohjautuvasti ja opettajasta tuli ”tarpeeton”. Opettajaan oltiin yhteydessä vain, kun asioihin ei opintopiirissä löytynyt ratkaisua – 95 % asioista ratkesi ilman opettajaa. Keskusteluyhteys opettajaan mahdollisti kuitenkin sen, että hän sai tietoa siitä, mitkä asiat opiskelijoita mietityttävät ja hän pystyi näin jakamaan asiaan liittyvän tiedon kaikille opiskelijoille, osin jo ennen kuin toinen opintopiiri oli asiaa ehtinyt edes kysyä. Opettaja toimi siis oppimisen ohjaajana, osaamisen kehittymisen mahdollistajana.

Alun jälkeen opiskelijat hyödynsivät opintopiiriä vertaistuen lähteenä.  Opiskelijat ovat jakaneet tietoa opintoihin liittyvistä käytänteistä ja antaneet vinkkejä tiedonlähteistä, mutta myös kannustaneet toisiaan ja ylläpitäneet opiskeluintoa haasteiden keskellä. Korona-aikana opiskelu on tapahtunut verkkopohjaisesti ja opiskelijat ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Teamsin ja WhatsAppin kautta – toisinaan jopa päivittäin. Opiskelijoiden eteneminen opinnoissaan on ollut erilaista, mutta opintopiirit ovat säilyttäneet asemansa opiskelijoiden keskinäisenä tiedon ja tuen lähteenä. Opintopiirit ovat antaneet opiskelijoille käytännön tukea siihen, miten opinnoissa voi edetä.

Osaamisen näytöt yhteisinä oppimistilaisuuksina

Opintopiirien lisäksi ohjauksessa hyödynnettiin opintojaksokohtaisia pienryhmiä, joissa keskityttiin joko olemassa olevan osaamisen osoittamiseen tai puuttuvan osaamisen kehittymisen ohjaukseen. Laureassa (Laurea 2021) on mahdollistaa näyttää omaa osaamistaan eri tavoin, mutta TOPI-ryhmän kohdalla osaamisen näytöt eivät olleet opettajan ja asianomaisen opiskelijan välinen tilaisuus, vaan ne olivat kyseisen opintojakson ja siten pienryhmän yhteinen oppimistilaisuus. Osaamisen näytöt tehtiin pääosin koko ryhmän edessä. Käytäntö mahdollisti sen, että myös ryhmäläiset pystyivät kommentoimaan sisältöjä omasta työkokemuksesta käsin ja näin jakamaan omaa asiantuntemustaan. Vaikka osaamisen näyttötilaisuudet ovat pääosin olleet lauantaisin, on opiskelijakokemus ollut myönteinen ja opiskelijat ovat kokeneet tilaisuudet antoisina. Osaamisen näytöt ovat olleet oppimistilaisuuksia, ja ne ovat vahvistaneet osallistujien käsitystä siitä, mitä he osaavat.

Työn opinnollistaminen keino tutustua erilaisiin työskentely-ympäristöihin

Niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ollut opintojakson osaamistavoitteiden mukaista osaamista, pienryhmäohjauksissa keskityttiin oman työn opinnollistamiseen, eli ns. TOPI-prosessiin (Seppä-Kortelainen ym. 2021). Pienryhmissä tapahtuvan TOPI-ohjauksen keskeinen ero esimerkiksi P2P:n toimintamalliin verrattuna oli siinä, että yhden projektin sijaan opiskelijat pystyivät tutustumaan hyvin erilaisten organisaatioiden toimintaan ja samalla tarkastelemaan miten opiskeltava substanssi istuu erilaisiin työskentely-ympäristöihin. Pienryhmäohjauksen kautta opiskelijat ovat päässeet tutustumaan suuryritysten, yhdistysten, yliopistojen, kuntien ym. organisaatioiden toimintaan ja niiden kehittämishaasteisiin. Esimerkiksi Asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen -opinnon aikana voitiin todeta, että liiketoimintamallin kuvaus Business Model Canvas -työkalua (BMC) käyttäen onnistuu yhtä hyvin niin yrityksissä, yliopistoissa kuin kuntaorganisaatioissakin.

TOPI-prosessi ja pienryhmissä tapahtunut ohjaus ovat mahdollistaneet sen, että opiskelijoiden ymmärrys omasta organisaatiosta on syventynyt, ja he ovat voineet vaikuttaa sen toimintaa kehittämisprojektien kautta ja samalla löytää uusia mahdollisuuksia (työtehtäviä) itselleen oman organisaationsa sisällä. TOPI-prosessi on avannut mahdollisuuksia siihen, miten omaa osaamista voi kehittää osana omaa työtehtävää. TOPI-ryhmän ohjaaminen mahdollistaa myös opettajan oppimisen, kun hän pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin organisaatioihin, niiden toimintaympäristöön ja sen haasteisiin. Yhdessä enemmän toimii myös opiskelijoiden ohjauksessa.

Toisilta oppiminen ja oman työn kehittäminen keinoja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen

Pienryhmäohjauksen toimintamalli ei sinällään ole uusi asia, mutta kokemukset TOPI-ryhmän ohjauksesta osoittavat, että mahdollisuus oppia toisilta, kuulla toisten opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia, on voimavara, jota kannattaa hyödyntää opiskelijoiden ohjauksessa. Lisäksi TOPI-prosessi yhdessä pienryhmäohjauksen kanssa vahvistavat opiskelijoiden tulevaisuuden työelämävalmiuksia (vrt. Laurean strategia 2030). Työn opinnollistamisen prosessissa on kyse ketterästä oppimisesta, erilaisista oppimispyrähdyksistä (vrt. Otala), joissa kokemus kytkeytyy osaamisen kehittymiseen tiedon hankkimisen ja omaksumisen sekä kokeilujen ja oivallusten kautta uudeksi tiedoksi ja toiminnaksi, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Opiskelijoiden ohjauksessa painopiste on opiskelijoiden itseohjautuvuuden vahvistamisessa, tuesta tiedon hankkimiseksi ja kriittisen ajattelun vahvistamiseksi. Pienryhmät vahvistavat kyvykkyyttä toimia ryhmässä, ymmärtää ja hyödyntää tietoa sekä soveltaa sitä eri tavoin käytännössä. Opiskelijat eivät siis ainoastaan hanki puuttuvaa osaamista vaan he saavat työkaluja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen myös tulevaisuudessa.

Lukuvinkki: Tutustu opiskelijoiden omiin kokemuksiin opiskelusta: Opiskelijakokemuksia työelämälähtöisestä liiketoiminnan koulutuksesta – Laurea-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

• Laurea 2021a. Opiskelumuodot. Opiskelumuodot – Laurea-ammattikorkeakoulu Haettu 1.12.2021. https://www.laurea.fi/koulutus/uudelle-opiskelijalle/opiskelutavat/
• Laurea 2019.  Strategia 2030. Laurea-ammattikorkeakoulun Strategia 2030. Haettu 1.12.2021. https://www.laurea.fi/globalassets/koulutus/documents/strategia-2030-saavutettava-aukeamittain.pdf
• Koivukangas, M., Mäkinen, L., Korhonen, V., Kettunen, M., Heimo, H., Laukkanen, O., Lappalainen, P. & Oikkonen, P. 2018. Kuka sen opettaa? Projektioppimisen (P2P) 10-vuotisjuhlajulkaisu. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Otala, LM. 2018. Ketterä oppiminen: Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Kauppakamari Oy.
• Seppä-Kortelainen, S., Kaunio, S. & Pahkin, K. 2021. Merkonomista tradenomiksi omaa työtä opinnollistamalla. Teoksessa Kallunki, V., Lumia, M., Pahkin, K., Seppänen, S., Ylikoski, T. & Merimaa, M. (toim.). Askel askeleelta kohti strategista muutosta Laureassa. Laurea-ammattikorkeakoulu.