Nordic Educational Research Association (NERA) on pohjoismainen konferenssi, joka edistää kasvatustieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista koulutuksen käytäntöihin. Konferenssi pyrkii lisäämään kasvatuksen ja koulutuksen näkyvyyttä Pohjoismaissa ja tukee yhteistyötä pohjoismaalaisten tutkijoiden ja kansainvälisen tutkimusyhteisön välillä. Vuonna 1972 perustettu monikielinen NERA on tärkeä keskus kasvatustieteen tutkijoille Pohjoismaissa. Se järjestää vuosittain vertaisarvioidun konferenssin jossain Pohjoismaassa, julkaisee Nordic Studies of Educational Research -lehteä ja ylläpitää 25 tutkimus- ja kehittämisverkostoa (Nordic Education Research Association).

Maaliskuussa 2025 pidettiin 53. NERA-konferenssi Helsingissä, jossa osallistujia oli noin 850. Konferenssin teemana oli Pedagogy of Hope: Gratitude, Diversity, and Sustainability in Education. Aihe on erittäin ajankohtainen tämän hetken kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja käytännöissä. Se korostaa koulutuksen roolia oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman edistämisessä. Lisäksi se haastaa koulutuksen perinteistä tarkoitusta, rohkaisee kriittiseen pohdintaan ja uusiin näkökulmiin.

Demokraattisten ja oikeudenmukaisten arvojen periaatteiden puolustaminen on keskeistä—varsinkin jos markkinavetoiset ideologiat saavat enemmän vaikutusvaltaa. Kasvatustieteellisen tutkimuksen ja teorian merkitys on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Opettamalla lapsia, nuoria ja kaikenikäisiä oppijoita arvostamaan ja ylläpitämään tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa, vaalimme optimismia tulevaisuuden suhteen. Tämä puolestaan edistää empatiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, rohkaisten pohtimaan ihmisen voimaantumista ja haavoittuvuutta ja niiden yhteen kietoutuneisuutta maailmassamme.

Mitä toiveikas näkökulma vaatii koulutukselta? Monimuotoisuus edistää kriittistä ajattelua ja samalla voimaannuttaa yksilöitä. Voimme kyseenalaistaa, mitä osallisuus, tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kunnioitus todella tarkoittavat. Kestävyys tässä yhteydessä tarkoittaa sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöjärjestelmien yhteenkuuluvuuden ymmärtämistä. Se vaatii myös nopeiden haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ympäristön heikkenemisen ja näiden asioiden yksilöille aiheuttaman emotionaalisen rasituksen käsittelyä. Toivo tarkoittaa muutoksen tavoittelua eikä epätoivoon alistumista. Koulutus on tehokkain väline tämän saavuttamiseksi. Toivo liittyy läheisesti myös kiitollisuuteen. NERA-konferenssissa oli kolme pääpuhujaa.

• Tohtori Kerry Howells, Tasmanian yliopistosta, perustaa työnsä syvälliseen filosofiseen tutkimukseen kiitollisuudesta ja sen käytännön merkityksestä kasvattajille ja johtajille. Hänen mukaansa aito ja merkityksellinen kiitollisuus voi toimia polkuna toivon löytämiseen, jopa vaikeissa olosuhteissa. Kiitollisuuden harjoittaminen on taito—joka vaatii omistautumista ja se alkaa usein toivottomuuden tilasta. Kiitollisuus on haastavaa erityisesti vastoinkäymisten aikana, mutta sillä on muutosvoimaa. Ihmiset yhdistävät kiitollisuuden sekä henkilökohtaiseen että ammatilliseen elämäänsä käytännön strategioiden avulla. Tämä edistää resilienssiä ja toivon tunnetta koulutuksessa.
• Arjen Wals, uudistuvan oppimisen professori Wageningenin yliopistosta, korosti sellaisten oppimisympäristöjen luomista, jotka edistävät kestävämpää elämää kannustamalla eettisempiin ja kriittisempiin ajattelutapoihin ja olemisen muotoihin. Globaalin epävakauden aikana koulutus on yksi harvoista johdonmukaisista voimista, jotka voivat tarjota toivoa. Kestävän tulevaisuuden luominen edellyttää, että koulujen on tunnistettava ja käsiteltävä kouluyhteisön tarpeet sekä osallistuttava jatkuviin parantamisprosesseihin työskennellen yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi. Koulut, jotka aktiivisesti ottavat yhteisönsä mukaan suunnitteluun ja arviointiin, ovat vahvemmassa asemassa varhaisen koulunkäynnin keskeyttämisen poistamiseksi. Tällä hetkellä maailma tuntuu jatkavan kulkuaan kuitenkin väärään suuntaan.
• Mirjam Kalland, kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta, kertoi toivon erilaisista tulkinnoista, niiden vaikutuksista koulutukseen sekä koulutuksellisen eriarvoisuuden ja toivon välistä yhteyttä. Toivon pedagogiikka voi luoda tasa-arvoisempia oppimisympäristöjä ja muokata valoisaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Varhaislapsuuden kehityksen eri kontekstit, vanhemmuuden tukeminen ja lasten sosioemotionaalinen kasvu edellyttävät poikkitieteellistä lähestymistapaa varhaiskasvatuksessa, jonka avulla sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja monikielisyyden teemat voidaan integroida lapsuuden sosioemotionaalisen kehityksen tutkimuksiin. Toivon rooli lasten ja nuorten elämässä toimii välittävänä tekijänä lapsuuden vastoinkäymisten ja koulutuksellisten tulosten välillä.

Ammattikorkeakoulussa voidaan edistää aiheita kuten tasa-arvo, monimuotoisuus ja osallisuus eri tieteenaloilla, jotta opiskelijoiden tietoisuus ja ymmärrys järjestelmällisistä eriarvoisuuksista lisääntyisi. Tämä lähestymistapa auttaa kehittämään kriittistä ajattelua ja sitoutumista yhteiskunnalliseen muutokseen. Inklusiivisten ympäristöjen edistäminen tarkoittaa tilojen luomista, joissa kaikki opiskelijat tuntevat itsensä arvostetuiksi taustastaan riippumatta. Kansalaisaktiivisuuden ja opiskelijoiden aktivismin tukeminen ja osallistuminen demokraattisiin prosesseihin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin on kannatettavaa. Ammattikorkeakoulut voivat tarjota alustoja keskusteluille ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja tukea aloitteita, jotka edistävät kansalaisvastuuta. On erittäin tärkeää säännöllisesti arvioida esimerkiksi koulujen käytäntöjä, jotta ne vastaavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Korkeakoulutuslaitokset voivat olla keskeisessä asemassa edistämässä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomisessa.

Vuonna 2026 NERA konferenssi pidetään Tanskassa. Abstraktien jättäminen 25 tutkimus- ja kehittämisverkostoon (Networks – NERA) tapahtuu lokakuussa 2025. Laurealaisille osaajille NERA konferenssi on hyvä paikka verkostoitua kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksen ja kehittämisen aiheisiin liittyen. Aiheemme ja näkökulmamme tukevat toisiaan ja kiinnostavat osallistujia.

Lue lisää

• Horvath, SM., Payerhofer, U., Wals, A. & Gratzer, G. 2025. The art of arts-based interventions in transdisciplinary sustainability research. Sustain Sci 20, 547–563. https://doi.org/10.1007/s11625-024-01614-2
• Howells, K. 2012. Gratitude in Education: Radical View. Brill Academic Pub.
• Nordic Education Research Association. (n.d.). Networks. https://nfpf.net/networks/ Retrieved April 6,2025
• van der Wee, M.L.E., Tassone, V.C., Wals, A.E.J. & Troxler, P. 2024. Characteristics and challenges of teaching and learning in sustainability-oriented Living Labs within higher education: a literature review”. International Journal of Sustainability in Higher Education, 25 (9), 255-277. https://doi.org/10.1108/IJSHE-10-2023-0465