TOTEEMI – Opiskelijoiden hyvinvointi on yhteinen haaste

Ihannetilanteessa opiskelijalla on hyvä motivaatio opiskella, hänen tulevaisuuden suunnitelmansa ovat selkeät, opiskelu luistaa ja sosiaaliset suhteet tukevat jaksamista. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan haasteita opiskelijoiden arkeen voivat tuoda muun muassa erilaiset oppimisvaikeudet, sairaudet, omat aikaisemmat kokemukset ja vaatimustaso sekä erilaiset haastavat elämäntilanteet. Toisaalta syy opiskelun ongelmiin voi löytyä myös oppilaitoksen tavasta huomioida opiskelijoiden erilaisia tarpeita tuen ja opintojen järjestämisen osalta. Opiskelijoiden joukko on yhä monimuotoisempi, ja näin ollen myös tarjottavan tuen tulee olla entistä räätälöidympää. Kun opiskelijan kohdalla on tunnistettu jokin hyvinvointia tai opintojen etenemistä häiritsevä tekijä, erilaisia tukea tarjoavia tahoja löytyy. Haasteena on siten ensin tunnistaa tuen tarve.

Mitä olemme hankkeessa saaneet aikaiseksi

Laurean TOTEEMI-osahankkeen projektipäällikkö Arto Saloranta johdatteli hankkeen kevätseminaarissa yleisön avauspuheenvuorossaan hanketyön taustoihin ja teemoihin. Keskeisimmät aiheet Salorannan puheenvuorossa olivat hankkeessa toteutettu laajamittainen, noin 1000 korkeakouluopiskelijoiden vastausta kerännyt kyselytutkimus ja sen tulosten pohjalta kehitetty palvelutarpeen arviointikriteeristö.

Opiskelijan elämässä menestymisen kannalta keskeistä on tukea sellaisten ominaisuuksien kehittymistä, jotka vahvistavat hänen toimintakykyään ja työllistyvyysominaisuuksiaan. Korkeakoulun käyttämä työelämäläheinen toimintatapa kuitenkin tuo opiskelijalle mukanaan myös uudenlaisia haasteita, jotka voivat aiheuttaa kuormitusta ja jopa johtaa vaikeuksiin opintoihin liittyvissä päätöksissä ja opiskelijan tulevaisuuden kannalta keskeisissä valinnoissa.

Hankkeessa kehitetyn palvelutarpeen arviointikriteeristön tavoitteena on auttaa ohjaajaa kartoittamaan ja tunnistamaan opiskelijan hyvinvointia ja nykytilannetta kokonaisvaltaisesti. Kehitetty kriteeristö koostuu eri teemoihin (Kuva 1) jaetuista kysymyspatteristoista, jotka ohjaavat opiskelijan kanssa käytävää keskustelua ja auttavat tarkastelemaan opiskelijan tilannetta eri näkökulmista. Kun mahdollinen tuen tarve tunnistetaan nopeasti, myös tukitoimenpiteitä voidaan kohdistaa paremmin ja oikea-aikaisemmin.

Kuvio 1. Toteemi-hankkeen Laureassa toteutetun tutkimuksen teemat (Kasurinen 2017)

Kriteeristöä pilotoitiin Laureassa syksyn 2018 aikana. Pilotointiin osallistuneilta ohjaajilta ja ohjauksessa mukana olleilta opiskelijoilta pyydettiin palautetta kriteeristön käytöstä osana ohjaustilannetta. Kerättyä tietoa hyödynnettiin kriteeristön jatkokehittämisessä. Ohjaajien mukaan kysymykset toimivat hyvin, ja kriteeristön soveltamisessa harjaannuttiin sen käytön myötä. Ohjattavan opiskelijan tilanne määritti hyvin paljon sitä, kuinka suurta osaa kysymyksistä käytettiin ohjaustilanteen aikana. Opiskelijoiden kokemus kriteeristön käytöstä oli pääasiassa positiivinen, se ohjasi keskustelemaan oikeista asioista ja auttoi tunnistamaan uusia näkökulmia. Sekä ohjaajat että opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, että kriteeristön käytöstä tulisi tehdä mahdollisimman luonteva osa ohjauskeskustelua.

Kevätlukukauden 2019 aikana palvelutarpeen arviointikriteeristöstä tiedotettiin Laurean ohjaustyötä tekevälle henkilöstölle. Ohjaustyön kriteeristöä ja tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty Laurean sisäisissä opettajatuutorien koulutuksessa sekä ohjaussuunnitelman laatimisessa.

Digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline

Seminaarin toisessa puheenvuorossa kuultiin TOTEEMI-hankkeen tuloksia hyödyntävästä, Laurean koordinoimasta RETU – Resilienssi ja tulevaisuususko –hankkeesta (ESR 2018–2020). Hankkeessa keskitytään tunnistamaan, mitkä tekijät haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella jatko-opintojaan ja työuraansa. Lisäksi tarkoituksena on auttaa opettajia ja ohjaajia sekä opiskeluhuollon henkilöstöä puuttumaan ajoissa opintojen etenemistä hidastaviin syihin.

Hankkeen projektipäällikkö Helena Kasurinen esitteli digitaalista palvelutarpeen arviointivälinettä, jonka pilotointia valmistellaan paraikaa. Kuten Salorannan esittelemä kriteeristö, myös palvelutarpeen arviointivälineen toiminta pohjaa teemakysymyspatteristoihin. Digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen avulla opiskelijoiden tilannetta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Se antaa tuloksena analyysin, joka kuvaa opiskelijan tilannetta opiskelukyvyn, toimijuuden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen suhteen.

Kuvio 2. Digitaalisen palveluntarpeen arviointivälineen osa-alueet (Retu-hanke 2019)

Kasurinen esitteli puheenvuoronsa aikana välineen demoversiota, jonka käytettävyystestausta tehdään kevään 2019 aikana. Varsinainen pilotointi toteutetaan lukuvuonna 2019–2020 RETU-hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa. Keskustelua yleisössä herätti kysymysten suuntaaminen eri ryhmille ja opintojen tasoille. Kasurisen mukaan kehittämisessä on pyritty siihen, että kysymykset toimivat sekä toisella että korkea-asteella. Suunnitelmia on tehty myös perusopetuksen oppilaille suunnatusta versiosta, jota kehitetään yhteistyössä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa. Digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline valmistuu 2020, jolloin sitä viimeistellään pilotoinnista saadun kokemuksen perusteella.

Haasteista voidaan selvitä parhaiten eri toimijoiden yhteistyöllä

Alustuspuheenvuorojen jälkeen Laurean Student Social Councelor Leena Kuosmanen kertoi eritysopettajan palveluista opiskelijoille ja opettajille. Kuosmanen toi puheenvuorossaan esille erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden erityistarpeet ja kulttuurierot, jotka olisi syytä huomioida ohjaustyössä ja tukipalveluiden suunnittelussa. Esiin nostettiin myös oppilaitoksen pyrkimys arvostavaan vuorovaikutukseen yksilö- ja ryhmäkohtaamisissa, työelämässä ja konfliktitilanteissa.

Ohjaaminen esimerkiksi terveysviranomaisen vastaanotolle on ohjaajan vastuulla, mutta miten tilanteeseen käytännössä puututaan, voi olla haastava paikka niin ohjaajalle kuin opiskelijallekin. Tukea pyritään tarjoamaan eri tavoin ja matalalla kynnyksellä erilaisiin tarpeisiin sekä kampuksilla että verkossa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen tukitoimissa tulee jatkossa panostaa erilaisten koulutusten kautta entistä enemmän.

Laurean Leppävaaran kampuksella terveydenhoitajana toimiva Lilian Luodekari Espoon kaupungilta puolestaan kuvasi terveydenhuollon tarjoamista palveluista. Luodekari kertoi, että tavanomaisimpien vastaanotolle hakeutumissyiden lisäksi opiskelijoiden uupumusoireilu näkyy vastaanotoilla päivittäin. Hän nosti esiin myös tarpeen keskustelu- ja tiedonjakoyhteyden avaamiseksi terveydenhoitohenkilöiden ja oppilaitoksen henkilöstön välillä. Luodekari toivotti myös opettajat lämpimästi tervetulleeksi vastaanotolle jakamaan huoliaan opiskelijoiden arjesta ja ohjauksen haasteista.

Seminaarin päätti Laurean opintopsykologi Taina Laineen puheenvuoro. Laineen mukaan opintopsykologin palveluja hyödynnetään hyvin laajasti, ja tukea tarjotaan yksilöllisesti ja ryhmissä. Ensikertalaisten lisäksi jo hoitokontaktissa olevat tai olleet saattavat hakeutua vastaanotolle – taustalla voi olla esimerkiksi hoidon suvantovaihe tai päättyneen hoitojakson jälkeinen oireilun uusiutuminen. Tuttuja teemoja opintopsykologille ovat myös parisuhdeongelmat. Opintoihin ja uravalintoihin liittyvissä asioissa opintopsykologi voi olla ensimmäinen henkilö, jonka puoleen opiskelija kääntyy. Opintopsykologi tekee oppilaitoksissa yhteistyötä erityisesti opintopäälliköiden kanssa, mutta myös opettajia kannustetaan yhteydenottoihin.

Hyvät ajatukset kaikkien käytettäväksi

Seminaarin lopussa jaettiin ajatus, että vaikka resurssit ovat rajalliset, voidaan yhteistyöllä vaikuttaa rakenteisiin ja siten tukipalvelujen kehittämiseen. Toimiva ja kampustenlaajuinen yhteistyö vaatii kuitenkin tiedon levittämistä tukipalveluista ja yhteistä aikaa keskusteluille.

Laurean TOTEEMI-osahankkeen omaa julkaisua valmistellaan parhaillaan syksylle 2019. Julkaisussa kuvataan hankkeessa tehtyä tutkimusta, teoriataustaa ja kriteeristöä. Lisäksi mukana on artikkeleita hankkeen keskeisten teemojen näkökulmista.