Jopa 30 % eurooppalaisista lapsista ja nuorista kokee traumaattisen tapahtuman ennen täysi-ikäisyyttä (Lewis ym. 2019). Traumaattinen stressi voi vaikeuttaa oppimista, ellei kokemuksia huomioida opetuksessa (Boyraz, Granda, Baker ym. 2019). Traumainformoitu lähestymistapa tarjoaa keinoja turvallisen ja myötätuntoisen oppimisympäristön rakentamiseen. Tätä näkökulmaa vahvistettiin myös Laureassa vuonna 2024, kun Opetushallituksen rahoittamana järjestettiin lisäkoulutusta esi- ja peruskoulun opettajille.

Traumaattinen tapahtuma

Kaikki lapset ja nuoret kokevat elämässään stressaavia tapahtumia, jotka vaikuttavat heidän kehitykseensä ja terveyteensä. Stressitilanteessa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan se saa meidät yrittämään parhaamme. Pitkäaikainen, traumaattinen stressi voi olla monin tavoin haitallista. (Mattila 2022.)

Trauma määritellään tapahtumaksi, tapahtumasarjaksi tai olosuhteiden kokonaisuudeksi, jonka henkilö kokee fyysisesti tai emotionaalisesti vahingolliseksi tai hengenvaaralliseksi ja jolla on pysyviä haitallisia vaikutuksia yksilön toimintakykyyn ja henkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen, tai emotionaaliseen hyvinvointiin (SAMSHA 2014). Potentiaalisesti traumaattisia tapahtumia voi olla esimerkiksi kuolema, tieto henkeä uhkaavasta sairaudesta, väkivallan, vakavan vamman tai fyysisen tai seksuaalisen hyväksikäytön todistaminen tai uhriksi joutuminen (Korhonen 2021).

Traumatisoiva tapahtuma vaikuttaa henkilöön voimakkaasti uhaten olemassaolon jatkuvuutta tai omaa koskemattomuutta ylittäen henkilön sieto- ja käsittelykyvyn. Tapahtuman kokeminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilö traumatisoituisi. Siihen, miten paljon traumaattinen tapahtuma lasta haavoittaa, on yhteydessä muun muassa traumatapahtuman vakavuus, lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä vanhemman reaktiot ja kyky käsitellä tapahtunutta. (Korhonen 2021.)

Lapsuuden vaikeat psyykkiset traumat vaikuttavat laaja-alaisesti kasvuun, kehitykseen ja myöhempään terveyteen. Trauma ei ole vain menneisyyden tapahtuma, vaan sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin esimerkiksi univaikeuksina, tunne-elämän säätelyn häiriöinä tai vaikeuksina ihmissuhteissa (Korhonen 2021; Hipp 2023).

Traumatisoituneilla oppilailla voi olla haasteita koulunkäynnissä ja oppimisessa

Traumaattinen stressi on yhteydessä lasten ja nuorten kognitiiviseen kehitykseen, joka puolestaan on yhteydessä heidän sosiaaliseen ja emotionaaliseen toimintaansa sekä samalla oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valmiuksiin (Boyraz ym. 2019). Traumaattiset kokemukset saavat ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti tavalla, joka ei ole järkisyin perusteltua (Auvinen & Sarvela 2020). Trauman seurauksena oppilaan voi olla vaikeaa olla yhteydessä toisiin ihmisiin koulussa, kuten opettajiin ja luokkatovereihin sekä tuntea kuuluvansa joukkoon (Giboney Wall 2020). Trauma saattaa vähentää luottamusta aikuisiin ja siten ohjeiden noudattamista (Bloom 2019).

Traumaattinen stressi voi koulutyöskentelyssä

• näkyä heikompana koulumenestyksenä, korkeimpina poissaolojen määränä ja korkeampana opintojen keskeyttämisprosenttina (Boyraz ym. 2019)
• vaikeutena keskittyä, organisoida ja käsitellä tietoa (DuPaul, Reid, Anastopuolus, Power. 2014; Wolpow, Johnson, Hertel, Kincaid 2016)
• haitata muistia ja huomiokykyä (Fabiano ym. 2013)
• heikentää kielen kehitystä ja lukutaitoa (McLaughlin, Koenen, Hill ym. 2014)
• heikentää suunnittelu- ja ongelmanratkaisukykyä (Perfect, Turley, Carlson ym. 2016)
• vaikeuttaa päätöksentekoa ja tavoitteiden asettelua (Hughes 2016)
• vähentää uskoa mahdollisuuteen vaikuttaa itse elämänsä tapahtumiin (Boyraz ym. 2019)

Mitä traumainformoitu lähestymistapa tarkoittaa koulukontekstissa?

Traumainformoitu lähestymistapa on toimintatapa, jossa tunnistetaan trauman yleisyys ja vaikutukset, vältetään uudelleen traumatisointia sekä luodaan turvallinen, luottamusta herättävä ja voimaannuttava ympäristö. Kyseessä ei ole traumojen hoito, vaan toimintatapa, jossa yksilön aiemmat traumaattiset elämänkokemukset huomioidaan, jotta häntä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti (Garof 2025).

Traumainformoidussa lähestymistavassa ymmärretään, että haavoittavilla elämänkokemuksilla on laaja-alaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön elämään ja arkeen (Matikka 2020; Linner-Matikka 2020). Oppimisen kannalta on oleellista, miten vaikeat kokemukset ja niihin yhteydessä olevat tunteet on otettu huomioon koulun arjessa (Wright 2017). Traumainformoitu näkökulma koulun arjessa edistää turvallisen oppimisympäristön syntymistä ja parantaa oppimistuloksia (Doughty 2020; Herrenkohl, Hong & Verbrugge 2019).

Traumainformoitu lähestymistapa tarkoittaa ensisijaisesti muutosta opettajien ajattelutavassa. Traumainformoidussa lähestymistavassa oppilaiden oireilu nähdään selviytymisyrityksinä. (Herrenkohl ym. 2019.) Jos oppilaan outoa tai hankalaa käyttäytymistä tarkastellaan lähinnä kurinpitokysymyksenä, jää usein huomioimatta taustalla vaikuttavat syvemmät syyt esimerkiksi haitallinen stressi, traumat, neurokirjon piirteet, köyhyys, perheväkivalta tai lapsen tunne-elämän laiminlyönti (Levenson 2017). Tämän ymmärryksen myötä opettaja siirtyy kysymyksestä ”Mikä oppilaassa on vialla?” kysymykseen ”Mitä oppilaalle on ehkä tapahtunut?” (Linner-Matikka 2020).

Lisäksi traumainformoitu lähestymistapa tarkoittaa opetustilanteiden ja koulupäivän järjestämistä siten, että ne tukevat kaikkien oppilaiden turvallisuuden tunnetta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa selkeitä ja ennakoitavia rakenteita, esimerkiksi päivän kulun näkyvyyttä luokassa, rauhallista luokkaympäristöä, mahdollisuutta rauhoittumiseen tai joustavuutta tehtävien tekemisessä. (Minahan 2019).

Traumainformoitu lähestymistapa ei kohdistu vain yksittäisiin oppilaisiin vaan koko kouluyhteisöön. Lähestymistavasta hyötyvät kaikki oppilaat, erityisesti traumaattisia kokemuksia omaavat oppilaat. Traumainformoitu lähestymistapa voi helpottaa merkittävästi traumatisoituneen oppilaan oppimista. Myös opettajat hyötyvät, kun vaikea käyttäytyminen nähdään osana laajempaa kokonaisuutta, sillä lähestymistapa auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan traumatisoituneiden oppilaiden perustarpeita. (Auvinen & Sarvela 2020.)

Lopuksi

Traumainformoidun lähestymistavan ydin koulun arjessa on ymmärryksessä siitä, että oppilaan käyttäytymisen taustalla voi olla kuormittavia kokemuksia. Sen sijaan että oppilasta pidettäisiin hankalana, hänen toimintaansa pyritään tulkitsemaan myötätuntoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lähestymistapa edellyttää kouluyhteisöltä sitoutumista turvallisen ilmapiirin rakentamiseen ja ajattelutavan muutokseen. Kyse ei ole traumojen hoidosta vaan siitä, että koulu pystyy tarjoamaan olosuhteet, joissa oppilaat voivat oppia ja voida paremmin myös vaikeiden kokemusten jälkeen.

Traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotto vaatii koko kouluyhteisön sitoutumista sekä muutosta ajattelutavassa. Traumainformoidun lähestymistavan käyttöönotossa koulutuksella on keskeinen merkitys. (Purtle 2020.) Tämän vuoksi Laureassa järjestettiin vuonna 2024 Opetushallituksen rahoittama 5 opintopisteen lisäkoulutus, jonka tavoitteena oli vahvistaa opettajien valmiuksia kohdata traumatisoituneita oppilaita koulun arjessa.

Lähteet

• Auvinen, E. & Sarvela, K. 2020. Yhteinen kieli: Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books Oy.
• Boyraz, G., Granda, R., Camille N. Baker, Tidwell, L.L. & Waits, B. 2016. Posttraumatic Stress, Effort Regulation, and Academic Outcomes Among College Students: A Longitudinal Study. Journal of Counseling Psychology 63 (4): 475-86. doi:10.1037/cou0000102. https://psycnet.apa.org/doi/10.1037/cou0000102 https://doi.org/10.1037/cou0000102
• Doughty, K. 2020. Increasing Trauma-Informed Awareness and Practice in Higher Education. Journal of Continuing Education in the Health Professions. 40, 1. 66 – 68. https://doi.org/10.1097/CEH.0000000000000279
• DuPaul, G.J., Reid, R., Anastopoulos, A.D. & Power, T.J. 2014. Assessing ADHD symptomatic behaviors and functional impairment in school settings: Impact of student and teacher characteristics. School Psychology Quarterly. 2014;29(4):409-421. doi: 10.1037/spq0000095. https://doi.org/10.1037/spq0000095
• Fabiano ym. Teoksessa Jimerson SR, Burns MK, VanDerHeyden AM. Response-to-intervention at school: The science and practice of assessment and intervention. In: Jimerson SR, Burns MK, Van DerHeyden AM, editors. Handbook of response to intervention: The science and practice of assessment and intervention. New York: Springer; 2007. pp. 3-9.
• Garof, F. 2025. Traumainformoitu lähestymistapa. 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 12.6.2025. https://www.kaypahoito.fi/nix03500.
• Giboney Wall, C.R. 2020. Relationship over reproach: Fostering resilience by embracing a trauma-informed approach to elementary education. Journal of Aggression, Maltreatment & Trauma. 10.1080/10926771.2020.1737292. https://doi.org/10.3102/1580445
• Herrenkohl, T.I., Hong, S. & Verbrugge, B. 2019. Trauma-informed programs based in schools: Linking concepts to practices and assessing the evidence. American Journal of Community Psychology, 64, 373-388 . DOI: 10.1002/ajcp.12362 https://doi.org/10.1002/ajcp.12362
• Hipp, T. 2023. Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Barkman, J. (toim.) Traumainformoitu työote. Jyväskylä: PS-Kustannus, 15-27.
• Hughes, K., Lowey, H., Quigg, Z. & Bellis, M. 2016. Relationships between adverse childhood experiences and adult mental well-being: Results from an English national household survey. BMC Public Health. 16. 10.1186/s12889-016-2906-3. https://doi.org/10.1186/s12889-016-2906-3
• Korhonen, L. 2021. Traumaattiset kokemukset ja traumaperäiset häiriöt. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 14.5.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/pla00031
• Levenson, J. 2017. Trauma-Informed Social Work Practice, Social Work, Volume 62, Issue 2, April 2017, Pages 105-113. https://doi.org/10.1093/sw/swx001
• Lewis S.J, Arseneault L, Caspi A ym. 2019. The epidemiology of trauma and post-traumatic stress disorder in a representative cohort of young people in England and Wales. Lancet Psychiatry 2019;6:247-256. https://doi.org/10.1016/S2215-0366(19)30031-8
• Linner-Matikka, J. 2020. Rakenteet pahoinvoinnin tuottajina ja haastajina. Teoksessa Auvinen, E. & Sarvela, K. (toim.). Yhteinen kieli: Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books Oy, 64-73.
• Matikka, J. 2020.Seuraa punaista lankaa. Tunnista toimintamallisi ihmistyössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Mattila, A. S. 2022. Stressi. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 14.5.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
• McLaughlin, K.A., Koenen, K.C., Hill, E.D., Petukhova, M., Sampson, N.A., Zaslaysky, A.M. & Kessler, R.C. 2013. Trauma exposure and posttraumatic stress disorder in a national sample of adolescents. Journal of American Academy of Child & Adolescent Psychiatry. 2013;52(8):815-830. doi: 10.1016/j.jaac.2013.05.011. https://doi.org/10.1016/j.jaac.2013.05.011
• Minahan, J. 2019. Trauma-Informed Teaching Strategies. Viitattu 12.6.2025. http://www.ascd.org/publications/educational_leadership/oct19/vol77/num02/Trauma-Informed_Teaching_Strategies.aspx
• Perfect, M.M., Turley, M.R., Carlson, J.S., Yohanna, J. & Saint Gilles, M.P. 2016. School related outcomes of traumatic event exposure and traumatic stress symptoms in students: A systematic review of research from 1990-2015. School Mental Health. 2016;8:7-43. doi: 10.1007/s12310-016-9175-2. https://doi.org/10.1007/s12310-016-9175-2
• Purtle, J. 2020. Systematic Review of Evaluations of Trauma-Informed Organizational Interventions That Include Staff Trainings. Trauma Violence Abuse 2020;21(4):725-740. https://doi.org/10.1177/1524838018791304
• SAMHSA 2014. SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Viitattu 14.5.2025. https://library.samhsa.gov/product/samhsas-concept-trauma-and-guidance-trauma-informed-approach/sma14-4884
• Wolpow, R, Johnson, M.M., Hertel, R. & Kincaid SO. 2009.The heart of learning and teaching: Compassion, resiliency, and academic success. Olympia: Washington State Office of Superintendent of Public Instruction Compassionate Schools; 2009.